Käänteispaloisen sytytys

[teelaakso]

Näköjään käänteispaloisissa on vielä aika paljon eroja. Ylläoleva sytytysprosessi vaikuttaa erikoisen aikaavievältä ja työläältä. Omassa Atmoksessa voi koko varastopesän ladata ennen sytytystä, ja riittää että saa yhden Mäntsälä-lehden (pieni ja ohut) palamaan "siellä päin". Prosessi käynnistyy heti ja koko hommaan menee se 15min/pvä, sisältäen puun hakemisen liiteristä. Poltto onnistuu joka kerta tasalaatuisesti. Muualla foorumilla on parannusehdotuksia kattiloihin. Joku automaattisytytys tms. olisi mielenkiintoinen parannus jonka minäkin voisin tehdä.

[tjh]

Näköjään käänteispaloisissa on vielä aika paljon eroja. Ylläoleva sytytysprosessi vaikuttaa erikoisen aikaavievältä ja työläältä. Omassa Atmoksessa voi koko varastopesän ladata ennen sytytystä, ja riittää että saa yhden Mäntsälä-lehden (pieni ja ohut) palamaan "siellä päin". Prosessi käynnistyy heti ja koko hommaan menee se 15min/pvä, sisältäen puun hakemisen liiteristä. Poltto onnistuu joka kerta tasalaatuisesti. Muualla foorumilla on parannusehdotuksia kattiloihin. Joku automaattisytytys tms. olisi mielenkiintoinen parannus jonka minäkin voisin tehdä.

Eipä ole tullut testattua toimiiko tuo menetelmä Termax (Orlan) kattiloilla. Onko kokemuksia?

Vaikka alkutulet askartelee, ei lämmitys silti nyt ihan kohtuuttomasti töitä teetä. Omassa 60 kW mallissa varastopesä on muistaakseni jotain luokkaa 300 litraa, eli yhdellä täytöllä pysyy torppa lämpöisenä melko pitkään...

[Apa]

Nyt on viikonloppu tullut harjoiteltua ja opiskeltua aihetta.

Pari kertaa taas olen sytyttänyt kunnon hiilloksilla. Nyt olen saanut lyhyiksi ajoiksi prosessin jotenkuten toimimaan. Eli alaluukusta kun katsoo, niin toisinaan pieni liekki on näkynyt. Liekki on kyllä yleensä vain toisesta suuttimesta, ja vain hetken aikaa. Olen kokeillut säädellä tuulettimen ja savukaasuimurin nopeutta, mutta en ole huomannut niillä olevan suurempaa vaikutusta.

Liekki on niin pieni, heikko ja lyhytaikainen, että tuntuu kyllä että jokin on vialla. Ei kai tämän näin vaikeaa pitäisi olla.

Orlannin englanninkielisiä keskustelupalstoja kun selailee niin porukka todellakin säätelee aktiivisesti näitä ilma-asetuksia. Eli juuri mitä täälläkin puhutaan; ensiöilmaa, toisioilmaa sekä tuulettimen aukioloa. Orlannin käyttöohjeissakin on kaikille näille oikein kunnon taulukot säätöä varten. Termaxin suomenkielisissä ohjeissa näistä ei puhuta sanaakaan. Kuinka paljon Termaxin omistajat näitä sitten säätelee?

Itselle tulee ainakin sellainen olo että vika on näissä ilma-asetuksissa. Ei kai tämä käänteispalo tosiaankaan ole näin herkkä ja vaikeasti saavutettava prosessi. Eihän..? 

[PETEBJ75]

Onko puu kuivaa? Tuleeko korvausilmaa riittavasti?
Kolme vuorokautta Orlan Super 25 kaytossa ja pari kertaa samanlainen heikon polton hetki ollut taallakin. Sytytan ensin pienet tulet ja noin 10min kuluttua tyonnan pesan tayteen. Ongelmat tullut jos alkutulet on jaanet lyhkasiksi tai sitten loppuvaiheessa puut holvaantuneet.
Meneeko ohituspelti kunnolla kiinni?

[tjh]

Pari kertaa taas olen sytyttänyt kunnon hiilloksilla. Nyt olen saanut lyhyiksi ajoiksi prosessin jotenkuten toimimaan. Eli alaluukusta kun katsoo, niin toisinaan pieni liekki on näkynyt. Liekki on kyllä yleensä vain toisesta suuttimesta, ja vain hetken aikaa. Olen kokeillut säädellä tuulettimen ja savukaasuimurin nopeutta, mutta en ole huomannut niillä olevan suurempaa vaikutusta.

Liekki on niin pieni, heikko ja lyhytaikainen, että tuntuu kyllä että jokin on vialla. Ei kai tämän näin vaikeaa pitäisi olla.

Orlannin englanninkielisiä keskustelupalstoja kun selailee niin porukka todellakin säätelee aktiivisesti näitä ilma-asetuksia. Eli juuri mitä täälläkin puhutaan; ensiöilmaa, toisioilmaa sekä tuulettimen aukioloa. Orlannin käyttöohjeissakin on kaikille näille oikein kunnon taulukot säätöä varten. Termaxin suomenkielisissä ohjeissa näistä ei puhuta sanaakaan. Kuinka paljon Termaxin omistajat näitä sitten säätelee?

Itselle tulee ainakin sellainen olo että vika on näissä ilma-asetuksissa. Ei kai tämä käänteispalo tosiaankaan ole näin herkkä ja vaikeasti saavutettava prosessi. Eihän..? 

Joku tuossa nyt tosiaan mättää, ei sen nyt ihan noin hankalaa pitäisi olla. Parasta aikaa on itsellä tulet pannussa ja äsken kun alaluukusta kurkkasin niin toisiopaloliekki puskee luukusta pannuhuoneen puolelle... Sytytys kuten tuolla aiemmin  kirjoittelin. Puut hyvin sekalaista keväällä pilkottua pätkää, suoraan pihalta katoksesta kattilaan.

Mihinkään säätöihin en itse ole koskenut, tehtaan setien asetuksilla mennään.

Onko systeemissä minkäänlaista vedontasaaja? Tälläin tuulisella ilmalla ainakin täällä vedontasaaja on jatkuvasti levällään vaikka savukaasuimuri on pois päältä eikä piipussakaan ole mittaa kuin nelisen metriä liitoskohdasta. Ei ole oikein käsitystä voiko liika veto aiheuttaa tuollaisia ongelmia, kertokaa joku fiksumpi?

[Apa]

Olen kokeillut erilaisilla puilla (eri laatua, eri kokoa), mutta pääsääntöisesti olen polttanut nyt viitisen vuotta kuivanutta 33cm koivuklapia.

Korvausilmaa pitäisi tulla riittävästi, kun olen testien aikana pitänyt usein ovia ja ikkunoita auki mm. tämän seikan varmistamiseksi.

Myös ohituspelti menee hyvin kiinni.

Vedontasaajaa minulla ei ole.

[vmj]

Eipä ole tullut testattua toimiiko tuo menetelmä Termax (Orlan) kattiloilla. Onko kokemuksia?

Toimiihan se. Youtubesta löytyy Proburner-kattila (saksalainen) jonka sisuskalut ja ohjausautomatiikka ovat suoraan Orlanista. Kaveri sytyttää arina-aukosta törröttävän sanomalehtipaperin alapuolelta. Mutta ei siinä mitään kaasutusta saada aikaan jos ei ole sitä hiilltä lämmittämässä. Toki puhaltimen auttama liekki, mutta se on aika paljon eri asia. Pätee ihan jokaiseen kaasutuskattilaan.

[vmj]

Olen kokeillut erilaisilla puilla (eri laatua, eri kokoa), mutta pääsääntöisesti olen polttanut nyt viitisen vuotta kuivanutta 33cm koivuklapia.

Korvausilmaa pitäisi tulla riittävästi, kun olen testien aikana pitänyt usein ovia ja ikkunoita auki mm. tämän seikan varmistamiseksi.

Myös ohituspelti menee hyvin kiinni.

Vedontasaajaa minulla ei ole.

Tuo 33 cm klapi 80kW kattilassa on vähän erikoinen yhdistelmä, mutta jos puut ovat tiiviisti kattilassa, peittäen arina-aukot niin mitäpä siinä sitten muuta kuin puuta lämmöksi. Oletko varma, ettei tule ohivuotoa?

[Repa]

Olen kokeillut erilaisilla puilla (eri laatua, eri kokoa), mutta pääsääntöisesti olen polttanut nyt viitisen vuotta kuivanutta 33cm koivuklapia.

Korvausilmaa pitäisi tulla riittävästi, kun olen testien aikana pitänyt usein ovia ja ikkunoita auki mm. tämän seikan varmistamiseksi.

Myös ohituspelti menee hyvin kiinni.

Vedontasaajaa minulla ei ole.

Käänteispalo on kyllä aika kinkkinen silloin kun ei toimi.

Noi ns. tehdasasetukset eivät välttämättä toimi kaikilla, suurin ero tullee vedon erilaisuudesta, toki puut ja muut vaikuttavat osaltaan.

Yleensä ensiöilmaa tulee lykättyä liikaa, jolloin kaikki kaasut palaa jo yläpesässä ja toisioilmalla ei ole enää mitään poltettavaa. Liika ensiöilma syö sen hiilustankin alta ja kylmentää yläpesää, lopputuloksena paljon savua vähän lämpöä. Itelläkin kävi noin, huononvedon takia yritin entistä enemmän puhaltaa ilmaa pannuun entistä huonommin tuloksin.

Käänteispalo taipuu aika pienellekin teholle ja tehohan on suorassa suhteessa ensiöilmanmäärään eli ensiöilman säätö onkin tavallaan tehonsäätö. Maksimiteho riippuu mm. paljonko pesällinen ylipäätään pystyy kaasua kehittämään ja pystyykö hormi kaiken vetämään ulos, jos on imuri käytössä niin varmaankin kaikki menee reilusti pihalle.

Eli aloittaisin kokeilemaan ihan pienellä ilmalla ja jos sen saa toimimaan voi, hyvin varovasti pienillä lisäyksillä, lisätä ensiöilmaa ja samalla tehoa.

Jos on 50 senttinen pesä, niin noi 33 senttiset voi olla osaongelma, ne kannattanee limittää niin että jokatoinen takseinälle ja toinen etuseinälle vuorotellen, tai vaikka perälle pystyyn.

Kattilalla on joku tehoalue missä palaminen ja lämmöntalteenotto toimii parhaitten, liian pienellä teholla palokaasut onnistuu väistelemään tulipintoja ja liian isolla eivät ehdi jäähtyä.

Liikaveto on helposti hillittävissä tiukemmilla savujarruilla, joita suosittelen "lämpimästi".

[Juhani]

Jos kolmekolmosilla täyttää pesää niin jatkoskohtaan keskelle jää sopivasti rakoa silleen että varastopesä syttyy ylöspäin varsinkin 5v kuivuneilla.
Iso pesä vaatii isot(pitkät) puut, mielellään vielä silleen ladottuna että pystyy alhaalta syttymään ja loput puista tiiviisti kattona alkuliekkien päällä. Saletisti natsaa... tai sitten tarvii hankkia lambdaohjattu kattila niin ilmat kohdillaan
Mielestäni säädöissä oleva imurilla/puhaltimella vetävä kattila ei tarvitse mitään alkutulia/hiillosta, veto tekee kyllä tehtävänsä.

[Apa]

Ensi alkuun kiitokset kaikille jo annetuista kommenteista ja vinkeistä.

33cm klapia olen käyttänyt kun sitä nyt on valmiina. Kattila on siis uusi ja tulevina talvina on sitten isompaa valmiina. Kasikymppisen yläpesä on yli metrin, joten 33cm on kyllä pieni sinne.

Mutta ymmärsinkö oikein että puut pitää pinota tiiviisti koko pesän alalle myös tuon hiillosvaiheen jälkeen? Eli jos on limittäin tai ei esim takaseinässä kiinni niin sekin häiritsee prosessia?

Tämän lisäksi siis suositellaan ensiöilman pienennystä. Mutta mites tuon savukaasuimurin kanssa? Mitä Repa tarkoitit tuolla liikavedon hillitsemisellä ja savujarruilla?

[Repa]

Ensi alkuun kiitokset kaikille jo annetuista kommenteista ja vinkeistä.

33cm klapia olen käyttänyt kun sitä nyt on valmiina. Kattila on siis uusi ja tulevina talvina on sitten isompaa valmiina. Kasikymppisen yläpesä on yli metrin, joten 33cm on kyllä pieni sinne.

Mutta ymmärsinkö oikein että puut pitää pinota tiiviisti koko pesän alalle myös tuon hiillosvaiheen jälkeen? Eli jos on limittäin tai ei esim takaseinässä kiinni niin sekin häiritsee prosessia?

Tämän lisäksi siis suositellaan ensiöilman pienennystä. Mutta mites tuon savukaasuimurin kanssa? Mitä Repa tarkoitit tuolla liikavedon hillitsemisellä ja savujarruilla?

Äly hoi, en tajunnutkaan että pesä on metrinen. 

Noita 33:a meneekin kolme peräkkäin, aika tiiviisti saa ladella, toki pieni rako saa olla, ei tarvi tiivistää.

Oma mielipide on ettei moista liikavetoa ole olemassakaan, vetoa on joko liian vähän tai riittävästi. Siksi en oikein kannata ajatusta säädettävästä imurista ( lukuun ottamatta erikoisrakenteita, joita jotkut "alkemistit" harrastavat., minä mukaan lukien  ) Vetoa mitataan yleensä alipaineena hormissa verrattuna pannuhuoneeseen. Oma mielipide on että veto pitäisi mitata toisiopalotilan ja pannuhuoneen väliltä silloin kun kattilassa on normaali tulet , koska se vaikuttaa palamiseen ja siihen että tuleeko savua tupaan kun lisää puita kattilaan, silloin myös tulee huomioiduksi savukaasujarrujen vaikutus.

Savukaasujarruilla tarkoitan niitä turbulenssieliä, joita työnnetään niihin konvektioputkiin. Niitä voi ( pitää ) käyttää jos savukaasujen lämpötila on turhan korkea. Nimensä mukaisesti ne jarruttavat savukaasujen virtausta. Jarruja voi lisätä jos vetoa on riittävästi. Palaminen saattaa huonontua jos niitä on liikaa vetoon nähden.

Ensin kuitenkin on saatava palaminen kunnolliseksi, eikä vielä kannata tuijottaa savukaasujen lämpötilaa.  Jos pesän täytös on ollut jotenkin vajaa, se on voinut olla syynä huonoon kaasutukseen ja toisiopalon puuttumiseen. Jospa et vielä paljon pienetäiskään ensiöilmaa.

BTW. Joskus puhumme samasta asiasta eri termeillä: mm. suorapelti, ohituspelti, kääntöpelti , tarkoittanevat samaa asiaa. Samaten toi veto, onko missään käytöohjeessa sanottu miten se pitäisi mitata, muilta pannun valmistajilta lienee vain kopsattu tieto että pitäs olla 25 -  30 Pa.

[Juhanisto]

Itse ladon hiilloksen päälle puut mahdollisimman tiiviisti kuitenkaan kiilaamatta niitä tiukasti sivu/taka/etuseiniin kiinni. Eli tiivis löysä ladonta. Alimmat puut itse asiassa painelen hiillokseen ihan reilusti. Paksut nahkahanskat on tuohon hommaan hyvä valinta   

Jos pökkää kiinni takaseinään niin jääkö kantamaan kun panos painuu? Näin olen ainakin päätellyt. Olen tehnyt 50-52cm puita 56cm pesään. Jää sopivasti pari senttiä väliä etu ja takaseinään. Koskaan en laita liian pitkää puuta pesään, sellaista joka ottaa kiinni etuja takaseinään.

Nyt näin leudoilla keleillä olen poltellut vajaita pesällisiä. Olen oikaissut ja täyttänyt pesään suoraan tarvittavan määrän. Eipä ole tullut yhtään "yläpaloa" tällä lämmityskaudella. Yleensä pesään jää jonkin verran hiiliä palamatta. Niitä kannattaa hyödyntää. Jos on tarpeeksi niin kasaan ne arinan raon päälle ja siihen sytytyspala päälle ja tikkua perään. Tai sitten yksi puu ( ei sellainen mikä tukkii raon tiiviisti) siihen arinanreiän päälle ja hiilet siihen ympärille ja päälle. Näin syttyy helposti ja saa melkein heti latoa pesän täyteen. Ja ohitus heti kiinni kun sytytyspala syttyy kunnolla. Tuon kertatäytön käyn yleensä tunnin päästä pudottamassa alas. Se yllättävästi painuu keskeltä, jopa tuollaisen 10-15cm. Kyllä toisiopalo taas tuon pudotuksen jälkeen innostuu kovempaan tohinaan. Palaisi varmaan ilman pudotustakin loppuun asti kunnolla ja palaakin onhan tuo kokeiltu.

Helpompi tuo kattila on sytyttää kun saunankiuas, siksi olenkin saunan lämmityksen ulkoistanut huonekalujen vartijan tehtäväksi 

[vmj]

Mutta ymmärsinkö oikein että puut pitää pinota tiiviisti koko pesän alalle myös tuon hiillosvaiheen jälkeen? Eli jos on limittäin tai ei esim takaseinässä kiinni niin sekin häiritsee prosessia?

Tiiviisti, että toisiopaloa varten löytyy aina arinan päältä hiiltä tai puuta mitä muuttaa hiileksi. Jos ladonta on liian löysä niin tuppaa vetämään jostain välistä ja sen huomaat savukaasulämmöissä ja piipun päästä katsomalla. Orlanissa myös kun avaat toisiopalon luukun puhaltimen ollessa päällä; savun haju puskee nokkaan.

Komppaan Juhanistoa; pitkävartiset hitsaajan nahkakäsineet ovat hyvä varuste puukattilan kanssa pulatessa.

Toisiopalon liekistä vielä sen verran, että palamisen alkuvaiheessa kun liekki on suurimmillaan tuossa 40kW kattilassa se tulee palotilasta ulos kun luukun avaa. Liekki on väriltään on kellertävä. Sitten polton aikana liekin koko pienenee ja väri on sinertävän keltainen. Itse en ole lämpöjä mittaillut, mutta muiden mittausten perusteella mennään reilusti 1000 asteen tuolle puolen ja osaltaan nuo hehkuvat tiilet kertovat omaa tarinaansa lämpötilasta.

Tämän lisäksi siis suositellaan ensiöilman pienennystä. Mutta mites tuon savukaasuimurin kanssa? Mitä Repa tarkoitit tuolla liikavedon hillitsemisellä ja savujarruilla?

Jotkut ameriikkalaiset ovat valitelleet, että Puolan poika ei ole tehtaalla laittanut säätöjä siihen kuosiin mitä ns. tehdasasetus sanoo. Tämän vuoksi se primääri-ilman asetuksen tarkistus sieltä konepellin alta ei olisi huono juttu ollenkaan.

Orlanin puhallin kyllä riittää pukkaamaan savut taivaalle, erillistä savukaasuimuria et tarvitse. Itselläni imuri on käytössä vain sytytyksessä ja puiden lisäyksessä; alussa vetoa parantamaan ja sitten puiden lisäyksessä kun savunhaistelun haluaisin jättää nuotiokeikoille. Piippu hieman päälle 5 metriä, 200 mm Schiedel.

[pete73]

Tervehdys täältä (ainakin toistaiseksi) yläpaloiselta "harrastelijalämmitäjältä"
Pidempään jo palstaa tullut lueskeltua, mutta nyt piti kirjautuakin 

Mutta siis itse asiaan...
Tuota youtubea kun katselin niin tuli vastaan tällainen tapaus: http://www.youtube.com/watch?v=5ADC9ciSAAQ
Eli siis toisioilman reiät ei ole tehtaan jäljiltä olleet linjassa metalli ja tiiliosien suhten jolloin toisioilman saanti voi olla heikon puoleista... Voipi kyllä olla aika paha tarkistaa suutinta irroittamatta, mutta saattaa sen pienellä peilillä nähdäkin.. tai onistua kännykän kameralla kuvaamaan
Toivottavasti tuo kuitenkin on yksitäistapaus eikä tehtaan yleinen laatutaso