Puulämmittäjänoviisille puun koosta ja kattilan valinnasta...

[Jortsu]

Olen vaihtamassa vanhaa etnan yläpalokattilaa käänteispalokattilaan. Varteenotettavin ehdokas kattilaksi on joko attack dpx 45 tai 35 profi, lämmitettäviä neliöitä on n.190 ja varaajassa on tilaa 3000l. Kumpi olisi passelimpi koko? Vanha etna on muistaakseni n50kw mutta hyötysuhdehhan siinä on ihan onneton. Lisäksi olen koittanut etsiä tietoa miten nuukia nuo käänteispalokattilat on polttopuun koosta, entisessä paloi hyvin kaikki minkä vaan sai luukusta mahtumaan joten tuommonen    halkaisijaltaan 25cm pöllikin on vaan kertaalleen halkastu. Entisessä kattilassa on tullut polteltua myös jonkun verran raksalta tuotua puuta jossa on voinut jokunen naulakin olla, mitäs nämä uudet tekniset vimpaimet on naulaisesta puusta mieltä vai pitäisikö jatkossa polttaa pelkästään priimaklapia ja polttaa naulaiset puut ja roskat vaikka leivinuunissa...

[teelaakso]

Minun Atmos 40 GSE:ssä ainakin palaa kaikki mitä sinne laittaa. Kertaakaan ei vuosien saatossa ole jäänyt MITÄÄN palamatonta.
Itse en ole 25cm pöllejä vain kerran halkaistuna laittanut, mutta esim. lievästi savista lautaa ja kakkosnelosta voi pinota tiiviisti päällekäin "puu-kuutioksi" koko pesällisen, ja kaikki palaa hienosti. Vieläkin tiiviimpi kertopuu menee myös. Naulat olen myöhemmin kerännyt toisiopesästä tuhkan mukana. Naulat kannattaa taivuttaa puuta vasten, muuten jää helposti täytös vajaaksi ja puita ladatessa voi mennä joku tiiviste rikki sohiessa.

[peltsi]

Omassa atmoksessa palaa kyllä kaikki  mitä sopii luukusta. Olen polttanut sillä kuivia juurakoitakin joita olen pilkkonut sen verran että mahtuu luukusta. Muutama pienempi puu alle ensin ettei pelkästään isoja niin toimii.

[vmj]

Käänteispalokattilassa puun kosteus on oleellisempi asia kuin puun halkaisija. Toki valmistajilla on suosituksensa polttopuun enimmäishalkaisijasta, mutta kun on tarkoitus saada puiden alle hiilipeti, jonka kautta palokaasut kulkevat niin palaa siinä melkoisen isokin pölli kunhan hiilipeti pysyy. Itsellä nyt kokemusta parin vuotta vanhan isohkon koivun polttamisesta. Kaadoin pihasta kaksi isoa ja oksaista koivua kun toisesta Veera-myrsky jo irroitti ison oksan ikäänkuin varoituksena, että "tämä puu alkaa olla tiensä päässä". Klapikoneella tehtiin puut siltä osin kuin mahtuivat, mutta tyviosat piti halkoa perinteiseen tyyliin. Eli sahalla soiro ja väliin kiila, joka lekalla paukutellen lopulta halkaisi tukin. Näiden tekemisesä käsityön määrä oli sen verran suuri, että itse tuotoskin jäi kooltaan isohkoksi. Ilmavat kasat ovat sitten viettäneet ulkoilmassa katettuina parisen vuotta ja nyt koitin miten tuo tavara palaa ja kyllähän se paloi. Kaik män mukisematta. Sytysvaiheessa käytin ns. normaalikokoista tavaraa, tällä kertaa purettu laituri (32x100 harmaata ja jäkäläpeitteistä sahatavaraa). Kattilana Orlan Super 40.

[teelaakso]

Aika kosteakin kyllä palaa. Tuoretta voi polttaa jos ei ole aikaa kuivattaa.

[Pähkäilijä]

Aika kosteakin kyllä palaa. Tuoretta voi polttaa jos ei ole aikaa kuivattaa.

Tai ainakin kuivattaa ennen polttoa

puun lämpöarvo eri kosteuksissa ja kuivattamiseen tarvittu energia


kosteus % lämpöarvo kWh/kg tarvittava teho poistaa litra vettä (kWh/kg)
55           2,08
50           2,38
45           2,69
40           3,00
35           3,30
30           3,61 -> 36.1 kWh/10 kg -> 22%     4.1 x 9 kg =    36.9 kWh - tarvittu teho 0.7 kWh -> +0.1  kWh
25           3,91 -> 39.1 kWh/10 kg -> 16.7% 4.44 x 9 kg =  39.96 kWh - tarvittu teho 0.8 kWh -> +0.06 kWh
20           4,22 -> 42.2 kWh/10 kg -> 11.1%  4.8 x 9 kg =    43.2 kWh - tarvittu teho 1.2 kWh ->  -0.2  kWh
15           4,53 -> 45.3 kWh/10 kg ->  5.6%   5.1 x 9 kg =    45.9 kWh - tarvittu teho 1.4 kWh ->  -0.8 kWh
10           4,83  ->48.3 kWh/10 kg ->     0% 5.44 x 9 kg = 48.96 kWh -  tarvittu teho 1.6 kWh ->  -0.94 kWh
5             5,14  ->102.8 kWh/20kg->     0% 5.44 x19 kg = 103.36 kWh- tarvittu teho 1.8 kWh -> -1.24 kWh
0             5,44

Puusta irrotettavaan kosteuteen kannattaa käyttää ulkoilmaa eikä suotta kantaa ylimääräistä vettä kattilaan märkien puiden sisällä kun kaikki vesi pitää ensin höyrystää pois puusta ennenkun se palaa.

[kahe]

45dpx ehdottomasti, jos mahtuu tilaan. Olisin itsekin laittanut. Metrisistä haloista tulisi sopivat takkapuut 25 cm ja pannupuut 75 cm. Nyt joudun itse noita 35 cm pätkiä asetteleen pesään, jotta palavat loppuunsa tai lopussa pöyhiin takimmaiset palat hiilloksen päälle. Alta <15 cm halkaisija on suositus Attackiin. Kosteita ei parane olla. Näkyy heti kattilalämmön nousun hidastumisessa, kun kosteus kuivatetaan puista pois. Jokunen ollut kosteampi varaston kehikon alimpina ja hidastuu poltto. Kattilanlämpö myös tipahtaa lopussa, jos nuo puut ovat enemmän toisessa päässä. Tasaseen pitäisi olla, niin palavat tasaisemmin pois. Syksyllä pääsee näkeen isompien halkojen palamisen. Kesän polttelen noita pikkupätkiä pois.

[rivena]

Attackissa näyttäisi olevan aika pieni puupesä, esitteiden mukaan 128 litraa. Esim. Atmos 40 valmistajan mukaan 170 litraa. Jos haluaa päästä yhden täytön tekniikalla päivässä tuon kokoisella varaajalla ja talon pinta-alalla niin joku muu kuin attack. Tämä siis mututuntumalla.

[Juhanisto]

Eipä liian tehokkaasta kattilasta koskaan ainakaan haittaa ole. Jos mahtuu ja palomääräykset salliin niin iso kun talous ja sielu sietää. Itsellä suhde 32kW Atmos ja 1300l varaaja. Lämmitettävä ala 160m2, -15 asteen paikkeille riittää yksi varaajallinen sitten kylmemmällä joutuu aamuisin värkkäämään pikkupesällisen lisää palamaan. Lämmitysväli on noin 18h kovemmilla pakkasilla. Eipä koskaan ole kattila liian tehokkaalta tuntunut. Mutta aina saa yhdellä täytöllä varaajan täyteen. 2000l varaaja ei ehkä enää tulisikkaan täyteen yhdellä täytöllä, ainakin näin käytännön kokomuksen perusteella. Vaikka Ricakin antaa varaaja suositukseksi 2000-2500l. Puun koosta sen verran että ainakin minun Atmoksessa suurempi on parempi kun pienempi. Palaa rauhallisesti isolla puulla ja ei holvaa oikeastaan koskaan, ohuilla puilla tahtoo palaa reikää nopeasti ja hiillosta ei muodostu niin hyvin pesän pohjalle. Itse teen reilun kokoisia puista, osa pieniksi syttypuiksi. Ehkä tuollaisen ympärysmitalta 25cm puun halkaisen 4 osaan. Kirveellä kun tekee niin laiskuuskin määrää puunkokoa hiukan 

[Jortsu]

Tässä muutamassa viikossa kun tätä kattilanvaihtoa on suunnitellut on tullut huomanneeksi että puulämmitys onkin melko monimutkainen tieteenala joten tässäpä  vielä muutama tyhmä kysymys Osaako tuo Attack DPX 45 Profi malli ohjata laddomatia vai tarvitsenko vielä erillisen termostaatin? Entä "turvaventtiilin" ylikuumenemiselle etten "keitä" vettä. Samaten kiinnostaisi jos joku tietää pätevän puulämmitykseen perehtyneen putkimiehen kuopion suunnilta?!?

[pelti]

Kirveellä kun noita halon, niin 40 cm halkaisijaltaan oleva pölli kuuteen osaan (pystyyn kuivunutta kuusta on toi tavara). Ensi viikolla selviää miten attack 35 dpx lambda noi polttaa. Piti oikeen mitata noi pöllit.

[Jämämies]

Tässä muutamassa viikossa kun tätä kattilanvaihtoa on suunnitellut on tullut huomanneeksi että puulämmitys onkin melko monimutkainen tieteenala joten tässäpä  vielä muutama tyhmä kysymys Osaako tuo Attack DPX 45 Profi malli ohjata laddomatia vai tarvitsenko vielä erillisen termostaatin? Entä "turvaventtiilin" ylikuumenemiselle etten "keitä" vettä. Samaten kiinnostaisi jos joku tietää pätevän puulämmitykseen perehtyneen putkimiehen kuopion suunnilta?!?

Käsittääkseni Profit osaa ohjata Laddomattia ja Termovaria..

Turvaventtilille on nykyjään uusissa kattiloissa paikka
http://www.hemeltron.fi/termostaattiventtiili-watts-sts20-97c.html

Kattilathan sulkevat ilmanoton ja sammuttavat puhaltimen kun vesi alkaa olla noin 95 asteista, joten sekin jo pelkästään estää melko hyvin kiehumisen.

[Jortsu]

Tänään putkahti pihaan Attack dpx 45, laddomat 21-60 ja laddomatin savukaasutermostaatti. Projekti jatkuu huomenna niin että aletaan etsiä moiselle systeemille osaavaa asentajaa kuopiosta, ja itse pitänee vähän opiskella tuota opaskirjasta kun näkyy näissä nykykattiloissa olevan nippeleitä melkein kuin hävittäjälentokoneissa. Kaikista härpäkkeistä on suurinpiirtein kartalla mutta yksi erikseen koteloitu pieni piirilevy jossa on teksti key tp1 ja yksi ainoa komponentti (luteessa numerot 2108, kolmijalkainen mutta vain kaksi "kytketty") näyttää pintaliitostrankulta mutta ilmeisesti jonkinsortin lämpövastus. Mukana tulleet ohjekirjasetkaan eivät vimpainta pikaselauksen perusteella tunne.