Kirjoittaja Aihe: Pannuhuoneen päivitystä (Arimax 240 to Attack)  (Luettu 83720 kertaa)

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Pannuhuoneen päivitystä (Arimax 240 to Attack)
« Vastaus #150 : 10.06.2013-04:49 »
Jos turva- ja varolaitteilla tai asioiden huomioimisella esim. oikeanlainen asennus (vertaa Alavus) pystytään vaikuttamaan kyseisenlaisten tilanteiden syntyyn ovat ne ajaneet asiansa. Mistä Alavuuden räjähdys sitten johtui, tai olisiko tapahtumien kulkuun voitu jotenkin vaikuttaa, voidaan ajattelutavasta riippuen mieltää muuallekin kuin itse veden lisäykseen "tyhjäksi" kiehuneeseen kattilaan...

Ei keskuslämmityskattiloiden ole tarkoitettu kiehuvan eikä teoriassa ja ideaalimaailmassa mitään varautumista kyseisenlaisiin tilanteisiin tarvitakaan. Kuitenkin käytäntö ja todellisuus ovat usein kaukana teorioista tai ideaalista ja vaikuttavia tekijöitäkin enemmän kuin osataan aina ottaa huomioon. Tällöin toimiviksi havaittujen varo- ja turvalaitteiden pois jättäminen tai muuten kiehumiseen/muihin turvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin varautumattomuus ei ole perusteltua.
« Viimeksi muokattu: 10.06.2013-05:28 kirjoittanut ev3449 »
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

pelti

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 406
Vs: Pannuhuoneen päivitystä (Arimax 240 to Attack)
« Vastaus #151 : 10.06.2013-07:59 »
Näitä turvallisuustekijöitä ei kyllä voi vähätellä, eihän niitä normaalissa tilanteessa tarvitakaan, mutta riskeihin pitää varautua (eihän kypärääkään tarvitse, jos ei tule vahinkoa pyöräillessä), mutta kun sattuu jotain, niin niiden turvavälineiden hinta tulee kyllä haukuttua moneen kertaan, kun kyseessä on ihmishengistä / tapaturmista / omaisuusvahingoista.

Jos listaan omasta järjestelmästä noi turvallisuutta lisäväät komponentit:
-Avopaisari
-Paisuntalinja ennen kattilaa avopaisariin
-1.5 bar varoventtiili kattilan kuumassa lähtölinjassa
-varaajan päältä kiehuntaputki avopaisariin
-kattilan jäähdystys kylmällä vedellä (edellyttää, että painevesi on talossa (ollaan kunnan vedessä), ei omaa kaivoa/pumppua => sähkökatkos voisi tuollaiset pysäyttää), liitteen kuva attackin kierukasta
-kattilan ohjelmointi eri tilanteisiin (katkokäynti, lämpötila), tämä edellyttää sähköä.
« Viimeksi muokattu: 10.06.2013-08:04 kirjoittanut pelti »
ex-Attack 35 DPX lambda, ex-3000l varaaja, ex-oventrop, puurakenteinen omakotitalo, vesipattereilla lämmitys, maalämpö

jolla

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 874
    • charts
Vs: Pannuhuoneen päivitystä (Arimax 240 to Attack)
« Vastaus #152 : 10.06.2013-08:50 »
Minä korostin, ja korostan näkemystäni, että sähkö, kaikenlainen elektroniikka, termostaatitit, automaattiset säätimet, painevedellä toimivat jäähdytysjärjestelmät ym virtausrajoittimet menevät rikki aina jollain aikajänteellä ja ovat aina riskitekijöitä.
Jos on vapaakierron mahdollistava laitteisto ja reilusti mitoitettu varaaja varustettuna normi turvavarustuksella, ei kiehumista pääse muutoin tapahtumaan kun ihan tahallaan.
Inhimillisiä erehdyksiä tulee tapahtumaan aina ja niille ei taas voi mitään.
Kyllä puilla lämmitettäessä täytyy jo asennoitua siihen että prosessia myös valvotaan. Onhan siinä myös nokipalon riskit, häkäräjähdykset ym vaarat.
Lämpimänä 152m² + lämpökeskus 36m², kanava 30m, Hogfors vuodelta -66, Akva 4000, Ouman EH-80, 32 kpl 270W pv-panelia 13° etelään kiinteästi
seurantaa http://www.puulammitys.info/index.php?topic=457.0

savonhumu

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 383
Vs: Pannuhuoneen päivitystä (Arimax 240 to Attack)
« Vastaus #153 : 10.06.2013-11:05 »
Jollain tappaa oon samaa mieltä Jollan kanssa, mutta kyllähän ne määräyksien mukaiset varojärjestelmät täytyy olla kytki sitten muuten miten vaan.. parempaa yksinkertasempaa toimivampaa ei mikkään määräys kiellä tekemästä, kunhan ne tietyt komponenti löytyy oikeilta paikoiltaan toimintaan kytkettynä.
Inhimillisen virheen mahdollisuuskin pitäisi mielestäni kytkennässä pyrkiä minimoimaan paikotellen jopa huollettavuuden kustannuksella. jos esim sulku kiinni vikapaikassa voisi aiheuttaa katastrofin niin parempi jättää tuo sulku pois, vaikka sitten joutus komponenttihuollossa/vaihdossa tekeen hiukan enempi töitä!
Hitaasti mutta epävarmasti.

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 524
Vs: Pannuhuoneen päivitystä (Arimax 240 to Attack)
« Vastaus #154 : 10.06.2013-12:34 »
jos esim sulku kiinni vikapaikassa voisi aiheuttaa katastrofin niin parempi jättää tuo sulku pois, vaikka sitten joutus komponenttihuollossa/vaihdossa tekeen hiukan enempi töitä!

täällä on tuollasia sulkuja 3 kappaletta jotka kiinni ollessaan estää vapaakierron (varaajaajassa 2 ja kolmas latauspumpulla). Sinänsä vandaalille oiva kohde kun ei noita tule katseltua ovatko auki ennenkuin tulet tekee mutta ovat kestäneet auki viimeisen 10 vuotta joten antaa olla edelleen.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

timotei

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 253
Vs: Pannuhuoneen päivitystä (Arimax 240 to Attack)
« Vastaus #155 : 10.06.2013-13:48 »
Väärässä asennossa vaaraa aiheuttavista suluista voi ottaa hantaakin pois, niin niitä ei aivan huomaamattaan kääntele.

jolla

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 874
    • charts
Vs: Pannuhuoneen päivitystä (Arimax 240 to Attack)
« Vastaus #156 : 10.06.2013-14:00 »
Minulla myös 3 sulkua mitkä kiinniollessaan estäisivät veden kierron kattilassa. Periaatteena on että ne on aina auki. Silloin kun ei ollut takaiskua alaputkessa, suljettiin aina 1 hana joka sillointällöin unohtui kiinni. Meillä onneksi järjestelmä hälyytti äänillään (varaaja sisällä mistä alkoi pulputtaa). Pari kertaa keitin ensimmäisen pesällisen huomaatta mutta ei tuo valurautapannu ollu moksiskaan, se vain puhalsi paineet pihalle eikä niitä paineitakaan ole hirveästi ollut koska 32mm siniraitamuoviputkikaan ei siipeensä ottanut.
Nyt hanat auki ja varaajan välisessä alaputkessa takaiskuna pallo putkessa. Jos sähköt on poissa toimii kun mocca master.
Lämpimänä 152m² + lämpökeskus 36m², kanava 30m, Hogfors vuodelta -66, Akva 4000, Ouman EH-80, 32 kpl 270W pv-panelia 13° etelään kiinteästi
seurantaa http://www.puulammitys.info/index.php?topic=457.0

savonhumu

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 383
Vs: Pannuhuoneen päivitystä (Arimax 240 to Attack)
« Vastaus #157 : 10.06.2013-17:28 »
Lähinnä hain tuolla kommentilla sitä että esim. varoyhteys lämpöö tuottavasta värkistä ei saa olla sulutettavissa!
Kyllä mullaki on sulut kaikissa varaajan piipuissa, kierukoita lukuunottamatta, mutta varaajan katolla on esim t-haara jonka mahaoksassa on varo ja ylöspäin osottavassa lähössä sulku ja siittä jatko paisuntaan pitkähköllä eristämättömällä putkella. Vaikka sulku on kiinni niin varo toimii varaajan paineen noustessa(esim vastuksella lämmittäessä) kun sulku ei sitä yhteyttä katko. Samantyyliset hommelit on aurinkosysteemissä ja uunikierrossa on varavaro unohuksia varten eli jos varaajan sulut on kiinni niin piirin kuumallapuolen on varo jota ei saa sulutettua pois toimii kun uunipiiri kiehahtaa aika äkkiä jos kiertoo ei ole ja tulet on pesässä!
« Viimeksi muokattu: 10.06.2013-17:36 kirjoittanut savonhumu »
Hitaasti mutta epävarmasti.

Maatilallinen

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 88
Vs: Pannuhuoneen päivitystä (Arimax 240 to Attack)
« Vastaus #158 : 10.06.2013-21:36 »
Ei sitä vapaakiertoa aina toteudu, niinkuin mulla tilalla on kattilan ja varaajan väliset putket vedetty katon kautta niin ei millään kierrä vapaalla. Mutta siellä onkin Kespes kattila jota nyt ei saa kiehumaan kuin oikein yrittämällä. 

Poltintermostaatin ylilämpösuoja katkaisee paloilmapuhaltimelta viimeistään virran muistaakseni 110 asteessa jos termostaatti sattuu jumiutumaan, ja kattilassa on vettä 400 litraa. Ainoa keino keittää tuo olisi pitää manuaalisesti esim. täyttöluukkua tai tulenhoitoluukkua auki ja kattilasta ei otettaisi yhtään lämpöä.

Tässä kotona taas Eneka, jossa vapaakiertoa hieman esiintyy, tosin latausventtiili kuristaa joten ei hirveästi kierrä ja olen jo suunnitellut vapaakierron estämisen tekemällä kattilan ja varaajan väliseen linjaan mutkan :) Vielä toteuttamatta mutta kesän aikana tarkoitus tehdä se.

Ei tuokaan sähköjen katkeamisen tai latauspumpun hajoamisen takia kiehu, paloilmaluukut on sähkömoottoreilla ohjattu mutta siinä on akkuvarmennus (oma lyijyhyytelöakku keskuksessa), ja kattilatermostaatti katkaisee tulet aika äkkiä jos kierto pysähtyy.

Sen sijaan kiehuminen on mahdollista jos jokin tuossa paloilmaluukkujen säädössä pettää. Edes sähköistä ylilämpösuojaa ei ole ja jos vaikkapa luukunsäätömoottoreiden sulake palaa jostain syystä, mekaniikka pettää tms... ja kattila on täynnä polttoainetta sekä tulilla niin varmasti kiehuu vaikka latauspumppu kuinka pyörisi.

Se on ainakin kerran tapahtunut eikä siinä tosiaan ole muuta kuin että varoventtiili toimii ja höyryä on kattilahuone täynnä, sitten pitää vaan jäähdyttää kattila, lisätä vettä ja taas toimii. Edes pattereita ei ole tarvinnut ilmata :)


Sinällään tuo paloilmapuhallin ja painovoimaisesti sulkeutuva läppä on parempi kuin luukkujen säätö sähkömoottorilla, siinä kun sähköä tarvitaan myös palamisen lopettamiseen. Paloilmapuhaltimella olevasta palaminen loppuu katkaisemalla sähköt, sähkömoottorisäätöisissä luukuissa sähköjen katkaisu aiheuttaa kiehumisen.

Tosin jos puhaltimen kontaktori hitsaa niin taaskaan ei palaminen katkea.



Tuosta siniraitamuoviputkesta, niin sehän kestää 10bar painetta joten ei ole syytäkään ihan pienistä ottaa itseensä. Ja ainoa sulku mistä itse olen ottanut kahvan pois on paisunta-astian huoltosulku, ja varoventtiilihän on kattilaan yhteydessä ilman mitään sulkua.


Niitä hätäjäähdytysventtiilejä olen kritisoinut, mitkä laskee kattilan kierukan läpi käyttövettä kattila ylikuumetessa, niissä on vaan se, että tuppaavat laukeamaan pahimmillan jo alle 100 asteessa. Idea on olevinaan ihan hyvä, mutta sen laukeaminen pitäisi tapahtua tosiaan vasta jossain 115-120 asteessa.

Tosin itse en laittaisi sitä siltikään, kyllä ehjä järjestelmä kestää kiehumisen ja varoventtiili puhaltelee höyryt pihalle. Mielummin useampi varoventtiili kuin tuollainen jäähdytyskierukka, sittenhän jos kattila on jo kiehumassa kuiviin niin se ei enään edes auta mitään.

Ensin lämmönnousua pitäisi hillitä lopettamalla palaminen katkaisemalla paloilmansaanti, jatkuvapaloisissa kattiloissahan tämä on ihan "arkipäivää" mutta myös varaajanlatauskattilassa pitäisi olla toimiva vedonsäädin joka sulkee paloilmaluukun tai kattilatermostaatti joka katkaisee paloilmapuhaltimen, pelkkä savukaasutermostaatti ei riitä.

Sitten jos se ei tehoa, esimerkiksi jokin luukku on auki niin sitten alkaa kiehumaan ja ei siinä sen kummempaa.

Juhani

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 700
  • Puuhulluutta jo toisessakin polvessa...
Vs: Pannuhuoneen päivitystä (Arimax 240 to Attack)
« Vastaus #159 : 10.06.2013-22:36 »
Mihin tarvitaan esim yli 97 asteista vettä? Mitä lisäarvoa se tuo lämmitysjärjestelmään?
Alkaa tuollaiset calpexin tyyliset muoviputket olla aikas veteliä kun 110 pukkaa kanaaliin....
« Viimeksi muokattu: 10.06.2013-22:46 kirjoittanut Juhani »
Kastelli 1,5 krs 177m2 540m3, at puolilämmin heikoilla eristeillä 40m2/95m3, vesikiertoinen wirsbo lattialämmitys.
Nunnauuni Ulla 2 duo takkaleivinuuni 2200kg (72kw)
Iki orginal 200kg puukiuas.
Attack 35kw DPXL Lambda, Oventrop latausyksikkö, 2000L akvaterm varaaja.
Mitsu Fh35(jäähdytykseen)

Maatilallinen

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 88
Vs: Pannuhuoneen päivitystä (Arimax 240 to Attack)
« Vastaus #160 : 11.06.2013-03:22 »
Mihin tarvitaan esim yli 97 asteista vettä? Mitä lisäarvoa se tuo lämmitysjärjestelmään?
Alkaa tuollaiset calpexin tyyliset muoviputket olla aikas veteliä kun 110 pukkaa kanaaliin....

Ei välttämättä mihinkään, mutta kattila käy puhtaampana kun on tarpeeksi kuumana. Ainakin mulla tuo Eneka kun oli 80 asteen tietämillä niin konvektio pikeentyi ja kondensiovettä valui ensiöilmaluukusta kattilahuoneen lattialle, hirveä märän noen haju jatkuvasti ja huono hyötysuhde.

Vasta 95-110 lämmöt tuotti tulosta ja konvektio alkoi pysyä puhtaampana sekä kondensoituminen loppui :)

Kespeskin tuntuu tykkäävän vaan että mitä kuumempana käy, 70 astetta on ehdottomasti liian vähän mutta 90 astetta niin homma toimii toiseen malliin. Poltintermostaatti ei tuon enempää annakaan, muuten olisi siinäkin yli 100 mutta en ole viitsinyt vaihtaa termostaattia kun mainiosti toimii tuolla 90nelläkin.


Olen muuten pukannut tuollaista 100 asteista vettä 80-luvun Fiskars kanaaliin muoviputkilla, oli tilalla yhdessä vaiheessa rikki lämpökeskuksessa kattilatermostaatti ja käyttöveden sekoitusventtiili eikä käyttövesikierrossa ollut linjasäädöstä tietoakaan sekä aikoinaan talossa olleen uima-altaan lämmitykseen mitoitettu 250w kiertovesipumppu.

Kattila poltti aina niin kauan kunnes ylilämpösuoja katkaisi ja tuo erittäin tehokas käyttövesikierto sitten pumppasi tuon 100 asteisen veden kanaaliin ja takaisinkin tuli melkein saman lämpöisenä todella tehokkaan kierron ansiosta. Kylppärin lattialämmityksen termostaattikin kun jumittui niin eipä kärsinyt lattialle astua kun 100 asteinen lattialämmitys ;D

Kanaali ei mennyt miksikään.

Lämpöä sen sijaan menikin muuten kesähelteellä reippaat 300kWh vuorokaudessa moiseen lämmitykseen, kulutus tippui runsaasti sekoitusventtiilien ja linjasäädön jälkeen kun käyttöveden lämmöt on enään 70/50. Toki edelleen menee lämpönä n. 150kWh vuorokaudessa + lämpökeskuksen omakäyttösähköä 10kWh millä käyttövedet jo varmaan lämmittäisikin.

Ei paljon laitoksen kokonaishyötysuhde päätä huimaa, pannuhuoneessa on yli 40 astetta lämmintä, varmaan yli 50 kun ei mittarit riitä, sama talon lämmönjakohuoneessa ja sadan metrin kanaalissa käyttövesiputket asteisina matoja lämmittämässä, talolla käyttövesilinjaa alapohjassa riittävästi ja lattia kuuma niiden kohdalta kuten myös 5kpl käyttövesipattereita vaikka millainen helle olisi.

Pari vuotta sitten laitoin niihin uudet venttiilit joilla ne saisi nyt suljettuakin mukamas kesällä mutta aukihan nuo on tullut pidettyä.

Mutta kun on "ilmaista" polttoainetta niin mikäettei :)

jolla

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 874
    • charts
Vs: Pannuhuoneen päivitystä (Arimax 240 to Attack)
« Vastaus #161 : 11.06.2013-08:43 »
Mihin tarvitaan esim yli 97 asteista vettä? Mitä lisäarvoa se tuo lämmitysjärjestelmään?
Alkaa tuollaiset calpexin tyyliset muoviputket olla aikas veteliä kun 110 pukkaa kanaaliin....

calpexista en tiedä, mutta perus siniraita kylmävesi muoviputki kestää ainakin 33 vuotta, pidempää kokemusta minulla ei ole.

Mihin tarvitaan esim yli 97 asteista vettä? Mitä lisäarvoa se tuo lämmitysjärjestelmään?

Tankkaatko autosi joka kilometrin jälkeen? ostatko joka huoltamolta bensaa? ostatko casen kaljaa vai riennätkö kioskille saunan jälkeen ostamaan tölkillisen jos muija on sattunut killittämään sen varaamasi tölkin?
Kyllä tässäkin asiassa järjen käyttö on sallittua.
« Viimeksi muokattu: 11.06.2013-08:49 kirjoittanut jolla »
Lämpimänä 152m² + lämpökeskus 36m², kanava 30m, Hogfors vuodelta -66, Akva 4000, Ouman EH-80, 32 kpl 270W pv-panelia 13° etelään kiinteästi
seurantaa http://www.puulammitys.info/index.php?topic=457.0

Juhanisto

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 395
Vs: Pannuhuoneen päivitystä (Arimax 240 to Attack)
« Vastaus #162 : 11.06.2013-14:21 »
Niitä hätäjäähdytysventtiilejä olen kritisoinut, mitkä laskee kattilan kierukan läpi käyttövettä kattila ylikuumetessa, niissä on vaan se, että tuppaavat laukeamaan pahimmillan jo alle 100 asteessa. Idea on olevinaan ihan hyvä, mutta sen laukeaminen pitäisi tapahtua tosiaan vasta jossain 115-120 asteessa.

Juuri tuon +97 asteen takia jätin jäähdytysventtiilin kytkemättä. Lähes joka lämmityskerralla lämmöt käy yli sadassa asteessa. Eli jos kierukka olisi kytketty niin aina kattila jäähtyisi ihan turhaa ja lämmöt menisi viemäriin. Nyt ne menee varaajaan. Vaikka lämmöt käy joskus 110-115 asteessa kattilan mittarin mukaan niin ei järjestelmä kiehu. Kattilan puhallin sammuu samoin tuossa +97 asteessa ja hetken kun vesi kiertää niin lämmöt taas laskee niin että puhallin käynnistyy. Näin jatkuu kunnes varaaja on kokonaan +97 asteessa joskus jopa lähellä sataa. Eli periaatteessa ihan turha tuo kiehumisenesto, toki hyvä varojärjestelmä ja taitaa olla pakollinenkin uusissa järjestelmissä. Koskaan en omaa atmosta ole saanut kunnolla kiehumaan, joskus ollut pientä poreilua kun kattilan mittari näyttää +120 astetta. Tuokin ihan oma moka, ylitäyttöä ja pumput pois päältä ja kova tuuli ylläpitänyt hiillosta kattilassa.

Meillä ei onneksi muija juo kaljaa, joten aina on se määrä jääkaapissa mikä on jäänyt itseltä juomatta  ;)
Kattila Atmos DC 32 GS, 38v. vanha 1300l varaaja, laddomat 21 latauspumppu, automix 20, 166m2 lämmintä vuodelta 1978.

jolla

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 874
    • charts
Vs: Pannuhuoneen päivitystä (Arimax 240 to Attack)
« Vastaus #163 : 11.06.2013-14:48 »
Meillä ei onneksi muija juo kaljaa, joten aina on se määrä jääkaapissa mikä on jäänyt itseltä juomatta  ;)

Luin hieman huonosti, enkä huomannut tuota "yli" sanaa, 97°c lämpötilalla on varaajan kapasiteeti jo hyvin hyödynnetty. Lämmitin toissa talvena vielä tuostakin reilut 10°c kuumemmaksi mikä antoi pienillä pakkasilla yhden lisäpäivän lämmitysten väliin.
Lämpimänä 152m² + lämpökeskus 36m², kanava 30m, Hogfors vuodelta -66, Akva 4000, Ouman EH-80, 32 kpl 270W pv-panelia 13° etelään kiinteästi
seurantaa http://www.puulammitys.info/index.php?topic=457.0

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Vs: Pannuhuoneen päivitystä (Arimax 240 to Attack)
« Vastaus #164 : 10.07.2013-18:07 »
Nyt on käyttövesilämmityksiä tehty Attackin kanssa. Kesäkuussa meni 9 kertaa noin 20kg puuta ja lisänä jokunen briketti. Suihkussa on juostu, joten lämmintä vettäkin on kulunut enemmän. Lyhyet puut palaa loppuunsa hieman heikommin ellei käy kasaamassa loppuvaiheessa hiilloskasan päälle. Ohitusluukku on pysynyt kiinni ja on jumittunut paikoillleen, vaan eipä ole käyttöä haitannut, kun hyvin vetää piippu ja syttyy helposti. Puoleen väliin palkkiasteikkoa olen pitänyt nyt luukkua auki, niin alkaa oleen kunnon jyminät. Logtempin mittausläppärin kovalevy hajosi, joten loppui mittailut toistaiseksi.

Lämpeni hyvin uima-altaan vesikin, niin pääsi heti uimaan. Kahluuallas 3,5 kuutiota täytin melkein 30 asteisella vedellä ja ipanat tykkäsivät.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.