Vesimiilu

[seppol]

Mutta jos ostan pikku Atmoksen tuohon seinälle ilman varaajaa tai muita lisäälaitteita, niin miten varaan siihen 35 kwh tai miten lämmitän sillä käyttöveden ja miten säädän sen lämmitystehon niin että huoneen lämpötila pysyy vakiona.

Olin kotoa pois ja öljy varmaan loppui ja keskuslämmitys putosi pois päältä ja vieraita tuli. Annoin puhelimella ohjeita ja Vesimiilulla on pärjätty. Kun tulin, vesi oli vähän alle 40. Lämmitin kolmisen tuntia ja nyt ylälämpö on 85 ja alalämpö 49. Yrityksistäni huolimatta kerrostumista tapahtuu. Patterikierto on päällä. Huomenna lämmitän iltapäivällä. Pakkasta on 2 astetta.

Myisin tämän vaikka kuinka halvalla mutta kukaan ei ole suostunut tekemään edes hitsaustyötä alle Atmoksenn hinnan. Vedenpitävää hitsaussaumaa tulee n. 40 m. Tarjouksia vain?

[lmfmis]

Myisin tämän vaikka kuinka halvalla mutta kukaan ei ole suostunut tekemään edes hitsaustyötä alle Atmoksenn hinnan. Vedenpitävää hitsaussaumaa tulee n. 40 m. Tarjouksia vain?

Teetä siellä missä Atmoskin :-)

Jos sen hitsauksen hinta on ongelma niin edelleen: tarjoa ee-se-itse miehille osat ja kuvat. Kyllä suomi hitsaa 

[seppol]

Virossa teettämistä olen harkinnut. Tee se itse miehet ei tätä hitsaa tai jos hitsaa, niistä onnistuu korkeintaan puolet. Lisäksi minun pitää ölla paikalla että hitsusjärjestys olisi oikea. Ammattilainen hitsasi tämän eikä osat saatuaan osannut aloittaa mistään. Kaikki osat kävivät tarkalleen mutta väärästä järjestyksestä johtuen kuoret tulivat tiukoiksi ja saumoja jouduttiin hiomaan auki.

Nyt nollan paikkeilla olisi hyvä testata näitä lisälämmitys uuneja jättämällä pariksi vuorokaudeksi muu lämmitys kokonaan pois. Mulla loppui öljy ja varalämmitys ei pelaa. Tosin Vesimiilulla lämmitetäänkin pääasiassa ja öljyllä vasta -15 asteen kylmemmällä puolella. Nyt vesi on 87 ja pusero piti riisua pois. Puita kuluu 10 kiloa vuorokaudessa. (0 neliötä lattiaa.

Mittailin taas palolämpötiloja. Palopesä on 750. Ympärilla 20 mm eriste ja 50 asteinen vesi. Sitten on metrin mittainen torvi ylös. Siinä eristeen paksuus on 50 mm, takana vesi. Kaasuvirtuksessa ylhäällä oleva metalli oli makx 570 astetta. Yläpalotilassa 50 mm paloeriste ja sitten konvektioputket ilman eristettä ja turbulenssijarruja. Palokaasut jäähtyy 110 -130 asteeseen. Vesi oli 85 kun lopetin. Tiilieriste sisällä (150 kg) lämmittää vettä vielä kokonaista 3 astetta. Kaikki tulipinnat on veden kanssa kosketuksissa toiselta puoleletaan. Liekki ei osu missään suoraan metalliin.

[lmfmis]

Tee se itse miehet ei tätä hitsaa tai jos hitsaa, niistä onnistuu korkeintaan puolet. Lisäksi minun pitää ölla paikalla että hitsusjärjestys olisi oikea. Ammattilainen hitsasi tämän eikä osat saatuaan osannut aloittaa mistään. Kaikki osat kävivät tarkalleen mutta väärästä järjestyksestä johtuen kuoret tulivat tiukoiksi ja saumoja jouduttiin hiomaan auki.

Teet samat ohjeet tee-se-itse äijille. Kyllä se siitä.

Turhaan murehdit niitä saumoja, se on tekijän ongelma. Minulta kyllä onnistuu vedenpitävä sauma 

[Ilari]

Joo..
Melkosta aliarvostusta harrastajille...
Millä pitäs hitsata? Puikolla, MIGillä vai TIG:illä.. Löytyy DC ja AC/DC TIG:it..

Jos tuote on hankala niin siitä pitää luonnolisesti olla hyvät työohjeet.
Jos kappaleet plasma/laserkeikkautat sekä kanttautat niin että mittatarkkuus on hyvä ja työohjeet on kunnossa niin kyllähän sellaisen sitten tekee

Mikä harrastajan erottaa ammattilaisesta?? Sen että toinen saa palkaa työstään??
Sekin on kyllä totta että "harrastajia" on monenlaisia.

[seppol]

Harrastajia on tosi monenlaisia. Ensimmäisen proton tein kokonaan itse. Osat leikattiin levyleikkurilla ja plasma-automaatilla. Reiät vain oli liian tiukat ja piti avartaa hiomalla. Hitsasin sen jokaisen sauman autotallissa mig: illä. Testasin saumoja löpöllä ja korjasin vuotoja. Kun se oli valmis, se ei vuotanut mistään.
Toisen osat tehtiin Multimec yhtiössä Multialla. Ne oli erittäin mittatarkat. Ammattilainen hitsasi sen ja siinä oli yksi vuotokohta mutta onneksi sellaisessa kohtaa että se voitiin korjata purkamatta.
Uunissa on monta kohtaa joita ei voi testata eikä oikeastaan korjatakaan. Kuka ottaa sen riskin?

En minä sitäkään kokonaan torju että toimittaisin vain osat ja ohjeet. Yteistyöterveisin ja tulkaa tutustumaan. Yksityisviestit kiinostavat.

Liitän pari  kuvaa ensimmäisestä protosta autotallissani v. 2008. Muutoksia on tullut mutta näin.

[lmfmis]

Noissa "urkupilleissä" on paljon saumaa. Voisit tarjota ne moduuleina, lopun pystyy kyllä hitsaamaan ....

[seppol]

Huomautan että kuvissa olleessa prototyypissä oli se yleinen vika että palokaasuja ruvettiin jäähdyttämään liian aikaisin ja se nokeentui. Muutin rakennetta ja pistän kuvan sisäosasta jolainen se nykyisin on.
Lämmitän useaa erityyppistä puu-uunia eri kohteissa. On vanha peltikuorinen pystyuuni, 10 vuotta sitten muurattu takka, 2 Sissi kamiinaa ja Vesimiilu.
Pystyuuni on melko hyvä mutta lämpöä siitä saa hitaasti eikä sitä voi suoraan lämmittää kylmästä kuumaksi. Parasta siimä on polttotekniikka vaikka on vanhin näistä esimerkeistä. Tehty 1933.
Samassa asumattomassa rakennuksessa on myös muurattu takka. Se ei edes kestä lämmittämistä vaan kuoreen aukeaa sentin halkeama jos minä sitä lämmitän. Siinä on liian suuri palopesä ja sitä pitäisi polttaa vielä suuremmalla teholla jotta palamien tapahtuisi kunnolla. Pinta alkaa lämmitä n. 5 tuntia lämmityksen aloittamisesta eikä sitä koskaan saa kuumaksi. Lämmitys on täysipäiväistä eli muuta ei juuri ehdi tekemään.
Sissi kamiina palaa melko hyvin mutta hyötysuhde huono. Puiden pittä kyllä olla kuivia, muuten nokeaa.
Vesimiilu on helpoin polttaa ja muutenkin tehokas. Sen voi joka tilanteessa lämmittää suoraan 85 asteeseen. Halkeamisvaraa ei ole. Siitä saa myös lämpimän käyttöveden ja patterikierron.

[seppol]

https://www.youtube.com/watch?v=QCm0ZOF6YBE   Tässä on linkki videosta kun sytytin Vesimiilun puuannoksen päältä. Varauduin vähän huonoilla sytykkeillä mutta kyllä se kuitenkin onnistui. Syttymistä seurasin vähän yli tunnin. Kuvausautomatiikaa muuttaa näkymää aika tummaksi. Vesi tuossa ohuen paloeristeen takana oli alle 40 kun aloiitin ja lämmitin sen 60. een.

[jolla]

Hyvin havainnollistava video, hyvin palaa. Minulle tulee ensimmäisenä mieleen meidän vanha kammarissa ollut huoneen korkuinen uuni, mikä sen nimi nyt lie, samanlainen korkea palotila. Niillä ennen pidettiin huoneet lämpiminä ja hyvin lämmittivätkin. Hyvä video.

[seppol]

Oivallukseni oli että ensin puut poltetaan ja sitten kaasut jäähdytetään. Se tapahtui 5 vuotta sitten. Ajatus oli rakentaa vahna tyylinen kiviuuni vesisäiliön sisälle. Kaikki muut yritykset Tuilikivellä ja muilla on rakentaa veisiäiliö Kiviuunin sisälle. Minusta siinä yhdistyvät kummankin huonot puolet. En rupea niitä luettelemaan kun jotain pidän omama tietonani.

Julkaisen rakennetta pikku hiljaa kun suurin osa lukijoista on sitä mieltä että olen väärässä. Idean varastamisen vaara on pieni. Väitettään mm. että veden lämpötila vaikuttaa palamiseen. Sille ei ole kokemusteni mukaan perusteita. Kunhan kaikki selviää sanotaan että " no kun sä teet sen noin".  Olen kehittänyt Vesimiilua kokonaan itse. Yksikään mielipiden näillä sivuilla tai muualla ei ole auttanut yhtään.

Jos nyt saan vielä ennustaa, niin näissä kännteispalokattiloissakin tullaan samoille linjoille kanssani. Keraamisten osien osuutta tullaan lisäämään jolloin palaminen saadaan riippumattomaksi vedestä. Samalla lataustermostaatti nykyisessä muodossan voidaan jätää pois. Siihen riittää lähtevän veden lämpötilan mittaus ja kiertopumpun "pulssittaminen" sen perusteella. Savukaasujen lisäjäähdyttäminen on helpoin tapa nostaa hyötysuhdetta.

[ev3449]

Kyllä keskuslämmityskattiloita löytyy joissa esim. varastopesä on vuorattu keramiikalla (Fröling s4 jne. jne.).

Itse veden lämpötillahan ei ole mitään tekemistä palamisen kanssa niin kauan kun se ei vaikuta palamisen edellytyksiin (jäähdytä itse palotapahtumaa häiritsevästi). Keramiikka, muu rakenne, veden lämpötilan hallinta jne. voivat olla tekijöitä joilla palo pidetään hyvänä ja löydetään myös paras rakenne koon/painon, tehon, hyötysuhteen, käyttäjäystävällisyyden ja kustannustehokkuudenkin kohdalla. Kaiketi rakenne on monesti etenkin massatuotannossa jonkinlainen kompromissi? Monissa tapauksissa ollaan päädytty ratkaisuun jossa veden lämpötilalla on merkitystä.

Liitteesä kuva oman kattilani "reagoinnista" käyttöön ilman veden lämpötilan hallintaa. (alkuperäinen hallinta on ollut mekaanisella, avautuvalla termostaatilla poistopuolella joka on turvallisuus syistä nyttemmin korvattu menopuolen elektronisella vakiolämmön säädöllä. Elektroniikan voi toki laittaa pulssittamaan tai ohjaamaan "lataus"pumpun kierrosnopeuttakin, mutten ole nähnyt tähän syytä.)

Itselläni kuten monella muullakin on halu löytää kaikin puolin "paras" keino tuottaa puita polttamalla vaadittava lämmitysenergia. Tällä hetkellä tehtävän hoitaa vuonna 81 valmistettu alapalokattila ja aikaa lämmitykseen kuluu n. 15 min/vrk.
Jos pystyt tarjoamaan paremman ratkaisun kilpailukykyiseen hintaan olen enemmän kuin tyytyväinen kääntymään tämän hetkisestä suunnitelmastani, päivittää nykyinen kattilani Atmoksen GSX 50 tjms., puoleesi.
Tässä muutamia kriteerejä: lämmitysenergian tarve n. 250kWh/vrk, laitteen pitää mahtua normaalista 9/21 ovesta, aikaa lämmittämiseen ei vuorokaudessa ole käytössä yli 1/2h, käyttäjäystävällisyys, korkea hyötysuhde, soveltuvuus vesikiertoiseen keskuslämmitykseen jne...

[seppol]

Tällaisena kuin tämä nyt on, Vesimiilu ei ole keskulämmityskattila vaan varaava takka. Kattilaksi se on mutettava käänteispaloiseksi. Sen idea minusta ei ole palotekninen vaan polttaineen syöttö. Se on yksinkertaisin automaattisyöttö ja 80 vuotta vanha.
En väitäkään että minkä tahansa kattilan veden lämmön voisi laskea matalaksi ilman seuraamuksia. Puhun vain omasta uunistani. Kun nyt temme pientä sarjaa ja se koepoltetaan, määrään käyttöohjeessa että kokeen alussa vesi on 10 tai 20. 

[seppol]

Mielenkiintoista oli tänään kun nuohooja kävi. Tutkittiin tarkaan Vesimiilu. Ei ollut ennen nähnyt. Sanoi että erikoinen ratkaisu, ei rupea sitä nuohoamaan kun ei ole mitään nuohoamista. Kysyi etä onkos sulla tähän patentti ja sanoin että "hyödyllisyyssuoja".  Vain hormin kävi vetäsemässä.
Nyt on poltettu putsaamatta elokuulta lähes päivittäin 5 - 10 kg kerralla. Justiin  kun alkaa kunnolla palamaan, pitää jo lopettaa kun ulkona on lämmintä.

Muutin rakennetta hieman tuotantoystävällisemmäksi ja piirustuksiin tehtiin muutoksia. Ensimmäinen koeyksilö on tekeillä ja sain sen heti myytyäkin. Hinnan tiedän vasta kun se on tehty. Tekijä on keskisuuri konepaja ja se tekee kaikki Vesimiilut alusta loppuun metallityön osalta. Olemme varautuneet 300 kappaleen vuosituotantoon.

Seuraan kiinnostuneena näitä käänteispalokattiloiden keskusteluita ja ei nekään ihan valmiita näytä olevan. Niissä on lataustermostaatti ja pumppu ja savukaasutermostaatti ja lambda-anturit sekä kaikenlaiset vedonsäätimet. Siitä huolimatta veden pitäisi olla mielluummin yli kuin alle 90. Mulla oli äsken vesi 26 kun aloitin eikä tässä ole mitään noita säätimiä. Tulta säädetään vain lisäämällä sopivasti puita. Ei ole ollut kosteus tai nokeentumisongelmia.

[seppol]

Nyt sitten viimeinkin tehdään ensimmäistä tuotantokappaletta. Ensin vain yksi, kun muutoksia tuli vähän lähinnä hitsauksen helpottamiseksi. Vesimiilu menee Lemille rinnan maalämpöpumpun kanssa. Lataustermostaattia ei tule vaan ainoastaan pumppu. Korkein veden lämpötila on 65 - 70 astetta. Tarkoitus on säästää sähkölaskussa kalliin enrgian aikana kovilla pakkasilla. Takkahuone ja saunaosasto lämmitetään Vesimiilulla suoraan ja lämmin käyttövesi. Paikalta puretaan muutama vuosi sitten muurattu varaava tiilitakka.
Olen niitä harvoja jotka vannoo yläpalon nimiin. Näyttää käänteispaloisessakin ongelmia riittävän.