Valurautainen alapalokattila

[PLV]

Terve

Lämmitysjärjestelmän päivitys ajanmukaiseksi on edessä ensi keväänä/kesänä. Nykyinen öljy-klapi yhdistelmä vaihtuu vallan klapille. Nykyisessä jämä kaksoispesäkattilassa alkaa tulla ikä täyteen ja sen on aika väistyä uuden tieltä. Kattilanvaihdon yhteydessä luovutaan vallan öljystä ja siirrytään käyttämään pelkkää klapia.

Kattilanvaihdon yhteydessä pyritään vähentämään puulämmitykseen käytettävää aikaa. Uuden kattilan tulee olla alapalokattila ja mieluusti valurautainen. Yhtään tällaista kattilaa en tosin ole vielä nähnyt myytävän. Valuraudasta ehkä voidaan tinkiä, mutta alapaloisesta ei. Mielessä on ollut tilata kattila suoraan Keski-Euroopasta, merkkinä ehkä Moderator.

Minkä merkkisiä alapalokattiloita palstalaisilla on?

Ensinnäkin valurautainen kattila sitä varten, että olisi pitkäikäinen. Alapaloinen kattila sitä varten, että mielestäni on työlästä viskellä niitä puita sinne yläpaloisen kattilan pesään. Teen puut 1,5m3 säkkeihin ja jos pilppoisin oikein lyhyeksi (20cm) saisin kaadettua puut suoraan säkistä alapalokattilan kitaan. Pannuhuoneessa riittää tähän korkeus ja kattoonkin saa laitettua nostotaljan. Ajatuksena on tuoda säkki ensiksi pumppukärryillä pannuhuoneeseen, nostaa taljalla ylös ja avata säkin pohjasta luukku, josta puut tippuisivat suoraan kattilan kitaan.

[timotei]

Jotta tuo täyttösysteemi toimisi, niin puut pitäisi pilkkoa vieläkin pienemmiksi, noin 3 cm olisi sopiva. 20 senttiset taatusti holvautuvat sikin sokin kaadettuna eikä alapäässä ole poltettavaa.

[PLV]

Kylpytynnyrin lämmittimenä on arimaxin vanha alapaloinen kattila ja huolimatta pienestä täyttöluukusta toimii tuolla systeemillä. Joutuuhan niitä puita hieman ohjaamaan, etteivät holvaa, mutta helpottaa kummasti hommaa kun saa päältä suoraan säkistä täyttää.

[Pähkäilijä]

Yksi vaihtoehto joka nyt ei ole kumpaakaan ois Stropuva, ei valurautanen eikä alapalonen vaan jotain ihan muuta mutta menis sielläkin pienemmäksi pätkitty puu.

Moderator taitaa olla Latviasta, ainakin kun niiden refrenssikarttaa katsoo kohteet ovat Latviaan merkattu kaikki kohteet

http://moderator.lv/en/frontpage/index2/menu_item_id/2

Alapaloisista ei ole yhdestäkään enää myynnissä olevasta kokemuksia. Arimax 35 vanhemmasta versiosta pikkusen. Siinä poltetaan pikkusen karkeempaa haketta ja hyvin on pelittänyt 10 vuotta.

Käänteispaloiset kattilat olet suunnitelmista poissulkenut?

[PLV]

Käänteispaloisia en ole suinkaan sulkenut pois vaihtoehdoista.

Yläpaloistakaan vastaan ei muuten mitään ole, mutta niissä on puupesän tilavuudet usein kovin pieniä. Nykyisessä jämässä puupesän koko on noin 120 litraa ja se on mielestäni liian pieni. 3000l varaaja vaatii monta pesällistä, jotta lämpeää 50 asteesta 80:een. Olisi mukava, jos pannuhuoneessa tarvitsisi käydä lisäämässä vain kerran puita kattilaan. Tai vielä parempi, jos saisi käydä laittamassa vain pellit kiinni. Useissa alapaloisissa kattiloissa puupesän tilavuus on yli 200 litraa ja se kuulostaisi jo sopivalta.

Eli päältä täyttö ja iso varastopesä ovat ne päälimmäiset kriteerit kattilan valinnalle. Sopivaa kattilaa etsiessäni olen huomannut, että tarjolla on myös kattiloita, jotka täytetään vinosti ylhäältä. Eli eivät ole varsinaisesti päältä täytettäviä, mutta varmasti soveltuvat käyttööni.

Torujurilta, Hemeltronilta ja Kotly.comista olen kattiloita katsellut. Viadruksen valurautaiset kattilat eivät olisi hinnan kiroissa, mutta noissa on pesä kovin pieni, saa olla jatkuvasti lataamassa.

[Höyrykattila]

Itte oon nyt alkanu kuolaamaan Moderator Unica Max of 160 kW perään. Ei tarviis asua pannu mökissä.

[halko]

Käänteispaloisia en ole suinkaan sulkenut pois vaihtoehdoista.

Yläpaloistakaan vastaan ei muuten mitään ole, mutta niissä on puupesän tilavuudet usein kovin pieniä. Nykyisessä jämässä puupesän koko on noin 120 litraa ja se on mielestäni liian pieni. 3000l varaaja vaatii monta pesällistä, jotta lämpeää 50 asteesta 80:een. Olisi mukava, jos pannuhuoneessa tarvitsisi käydä lisäämässä vain kerran puita kattilaan. Tai vielä parempi, jos saisi käydä laittamassa vain pellit kiinni. Useissa alapaloisissa kattiloissa puupesän tilavuus on yli 200 litraa ja se kuulostaisi jo sopivalta.

Eli päältä täyttö ja iso varastopesä ovat ne päälimmäiset kriteerit kattilan valinnalle. Sopivaa kattilaa etsiessäni olen huomannut, että tarjolla on myös kattiloita, jotka täytetään vinosti ylhäältä. Eli eivät ole varsinaisesti päältä täytettäviä, mutta varmasti soveltuvat käyttööni.

Torujurilta, Hemeltronilta ja Kotly.comista olen kattiloita katsellut. Viadruksen valurautaiset kattilat eivät olisi hinnan kiroissa, mutta noissa on pesä kovin pieni, saa olla jatkuvasti lataamassa.

   Nettimarkkinassa oli myynnissä jämä halko 180 joka täyttää nuo asettamasi vaatimukset.Lämmittää 3000L varaajan helposti vajaalla kertatäytöllä 50 asteesta 100:een jos tarve vaatii. Hintapyyntö on kyllä melko kova...

[jiihuima]

Itte oon nyt alkanu kuolaamaan Moderator Unica Max of 160 kW perään. Ei tarviis asua pannu mökissä.

Tuohan on yläpalokattila, mutta aika kovan 80% hyötysuhteen lupaavat. 550 litraa pesä, kauhee varaaja pitää olla että täydestä pesällisestä kaiken saa talteen:-)

[Höyrykattila]

No joo.  Itte mielessä pähkäillyt, että noin suurinpiirtein karkeasti arvioituna kattilan vesitilavuus x 10 olis sopiva varaajan koko. Puilla lämmittäminen on mukavaa puuhaa, mutta mielestäni sen ei pitäisi olla rasittavaa. Elämässä on muutakin puuhaa kuin viettää laatuaikaa pannu-uunin kanssa. Edellä mainitulla setillä ei tarviis niin tiuhaan asua pannumökissä. Nyt tämän hetkisen kattilan vesitilavuus on noin 100 litraa  ja varaaja about 1 000 litraa (molemmat arvioita).

Em. Kattilan perään kun laittais videolla näkyvän tuubin niin sais vielä ne puuttuvat lämpöasteet talteen.

Edit:
 Kävin tutkimassa Jämän tyyppikilpeä niin siinä sanotaan, että teho kiinteällä 20-40 kW ja tilavuus (vesi?) 110 litraa.

[25mottia/v]

PLV hahmottaa juuri sitä mitä itsekin seuraavassa kattilaremontissa aion tehdä.  Puun koko ym. on kohdallaan. 
( kiitos tiedosta että jossain kattilassa 20 sentin puu kulki hyvin ja pelasi)
Miksi valurauta?  Niitähän oli kivihiilikattiloina ja puukattiloinakin, meillä oli-83 mallin högforsin valurautainen yläpalo kotitalossa öljy/ puukattilana ja kestävähän se oli, annettiin pois ja on käytössä vieläkin.
Mutta eikös toisenlainen ajattelu ole tehnyt valurautakattilat turhiksi, eli:  poltetaan tulenkestävän muurauksen sisällä se itse palotapahtuma ja sitten viedään konvektioon palaneet kaasut ( seppol on heittänyt tiivistelmän juuri tästä useassa jutussaan) eikä kestävyysongelmia ole, kun palo tehdään kuumuutta kestävässä ja sitä ylläpitävässä tilassa ja sitten kuumat kaasut teräslevypinnoille joilla ei ole hätää kunhan kW/ neliömetri- tehoa ei ylitetä ( voisiko joku heittää minulle muuten hanska- arvion paljonko teräslevykattilassa tuota neliö-konvektiotehoa voisi maksimissaan olla?)  Jos vesi vielä on vähähappista, ei levykattilaa uhkaa mikään.  no ehkä varastopesän reaktiot, etikkahapot ym.. mutta nekin siellä kylmällä puolella, ei enää liekin jälkeen. 

Itseä aina ihmetytti miten valurautakattila yleensäkin piti vettä! högforssi oli monesta viipaleesta kasattu pulteilla ja saumaa oli kymmeniä metrejä!  Mutta tippaakaan ei tullut ikinä läpi! Joku harmaa massa oli saumassa tiivisteenä ja pinnat koneistettu sileiksi.
Mutta noin muuten valurautakattiloita ei juuri enää näy ja onko oikeastaan tarvettakaan?  teräslevyjen korroosiokestävyys on parantunut ja kattilan olosuhteet ymmärretään hyvin + se palo- osa on opittu tekemään oikein kunnolla kivisenä.
Mutta ota kuitenkin ihmeessä alapalo tai käänteinen.  Elä lähde enää yläpaloiseen, että saadaan ne Suomesta pois.  Oma yläpalokin joutaisi pois, vai projektirahat puuttuu. 
Seppol:lle laitan omana mielipiteenä yläpalosta, että kuvaamasi vesimiilu ( taikka mikä hyvänsä joku tiiliuuni ym.. ) on minun silmissäni puhdas yläpalopolttoinen, mutta ihan eri maailmaa kuin levykattilat yläpaloisena.  Tiiliuuniin saadaan kova polttolämpö ja pesässä voidaan ohjailla ilmoja nieluun ja sitä kautta toisiopalotilaan hoitamaan ihan tsaokasta palamista.  ( olen tehnyt vastavirta- tiiliuunin -91 ja seuraillut sen kanssa asiaa.  Hiukan kun huolehtii pesän tilanteesta, niin kirkasta värinää tulee piipusta vaikka sisällä näkyy lasiluukuista raivokasta palamista. )  Se tiiliuuni on kotitalossa ja jatkuvassa käytössä. 
Eli yläpalolla voidaan polttaa puhtaasti, kunhan poltetaan kiven sisässä ja jollain tapaa saadaan aikaan pirmääri- ja sekundääripalaminen sekä niiden väliin sekoittava kohta jossa lisästään ilmaa.   kaikki vuolukiviuunit ym. uudet uunit toimivat niin.
Silti yksi asia on niissä jota ei juurikaan voi säännöstellä: Palavan puun määrä eli haihtuvan puukaasun määrä.  Se tulee aina syklinä jossa alussa kuumuus lisääntyy, sitten koko puumäärä haihtuu ja on kovan palon aika.  Semmoista pala kerrallaan pureskelua kuin ala/ käänteispalossa, ei saavuteta, mutta----  ei kai tarvitakaan, palotulos on niinkin hyvä. 
Tiiliuunit ovat siis panospolttoisia, alapalokattilan prosessimaisemmin puun polttavia.  Panospolttokin on saatu aika hyvin osa- alueiltaan kuosiin kun uuneja on kehitetty vuosikymmeniä.  kai se ilman vienti palamisen ohi sinne primääri/ sekundääri- rajalle on se uusin niksi ja hyvä sellainen.

[Höyrykattila]

Elä lähde enää yläpaloiseen, että saadaan ne Suomesta pois.
 

Miksi? Jäi vähän auki.

[25mottia/v]

Juttuni ei ole mikään ainoa totuus taikka voimakas julistus.  Se on oma mielipiteeni joka taas perustuu asioihin joille annan painoarvoa.  Puun poltossa on paljon asioita ja mielipiteitä.

Yläpaloisille toivon poistumista, koska:  ( siis verrattuna ala- ja käänteispaloisiin)  niissä palaminen tapahtuu vesijäähdytteisessä teräslaatikossa.  Koko puumäärä kaasuuntuu enemmän tai vähemmän hallitsemattomasti ja yleensä ilma- asetukset ovat keskiarvopalamista varten siten että isot ajat poltosta liikutaan aika epätäydellisen palamisen alueella.  Se on eräpoltto ja puhtaammissa kattiloissa taas prosessimaisempaa. Eli yläpaloisessa tilanne muuttuu koko pesällisen ajan. Alapalossa ( jonka edelleen näen kullanhohtoisena käänteisvehkeistä huolimatta) taas alkutilanne on epävakaata, ehkä savutustakin, sitten koko pesällinen menee tasaisesti syöttämällä läpi asti ja lopuksi hiilien kanssa on ehkä yli- ilmalla hetken. 
Itselläkin on yläpalo ja vaihto parempaan on edessä kunhan rahatilanne sallii.   Aikoinaan yläpalo voitti  koska se oli niin edullinen.  Alapalo olisi ollut 2-3 kertaa kalliimpi. 
ja yläpalossa palaa kaikki mitä saa syttymään..  en sitä juurikaan ennen edes miettinyt, että mitä piipusta tulee.  Mutta olen korttelini suurin savuttaja ja aika ajoin mietin hiukan harmissani että mitenhän muut kokevat rankat veturisavut joita aika ajoin puskeutuu piipustani.  Asuinalue on hiukan maaseutumaista mutta silti talot korttelissa eli kyllä minä monet savu- elämykset olan saanut aikaan. 
Jo pelkkä tieto, että suurimman osan aikaa voisi polttaa puhtaammin, panee miettimään että näin ei kannata jatkaa ikuisuuksia.  Puhumattakaan että toinekin hyöty, eli parempi lämmönsaanti samasta puumäärästä olisi saatavilla. 
Jos joku erityisesti tykkää yläpaloisen helposta käytöstä, pienestä koosta ja edullisesta hinnasta, niin sanon siihen että sama täällä..  muutama vuosi sitten.  Mutta olen aika vahvasti alkanut kokea että tein virhehankinnan.
makuasioita.  Jos joku tykkää yläpalosta, ei tulisi mieleenkään koittaa käätää hänen mieltään.  Mutta hankintavaiheessa ehdotan että kerää mahdollisimman paljon tietoa ja mieluiten käy katsomassa käytössä eri vaihtoehtoja.  Eikä vain tuijota tyhjää kukkaroa ja kattilan hintalappua kuten minä tein

[Höyrykattila]

Lyhyesti sanottuna yläpalot suunniteltu väärin kun säätö rajallista tai virheellistä.

Nyt tullu katseltua isompia pannuja niin ne näyttäis olevan yläpaloisia kun taasen ala- ja käänteispaloiset pannut näyttäisivät järkiään olevan alle 100 kW. Niin siksi kysyin.

EDIT: Taas vaihteeksi tuli googlella nettiä rassattua niin näyttää noi teho kattilat olevan yläpaloisia. Mitä isompi niin sen varmemmin. MegaWatin kokoisissa on jo kuljettimet polttoaineelle ja tuhkalle.  Lisäksi mielenkiitoinen huomio on, että pannut on tuubi mallilisia (vrt. höyryveturin pannu). Kuva alla.

[seppol]

Kun katsotte tätä Höyrykattilan laittamaa kuvaa niin ei siinä palopesä ole veden ympäröimä teräslaatikko vaan se on paksun tulimmuurauksen ympäröimä. Se eristää ja suojaa paloprosessia. Puille on sama palaako ne ylöspäin vai alaspäin kunhan olosuteet ovat oikeat. On vaan nyt mieletty että yläpaloisessa puita poltetaan veden ympäröimänä. Yritetään pitää vesi kuuma jollakin termostaatilla.

[Höyrykattila]

Totta ja kiitos tarkennuksesta seppol.

Tuota kuvaa kun tutkii tarkemmin niin olen huomaavinani tiilimuurin sisälläkin jotain vesivaippaa/putkea.