Puukeskuslämmityksen harkintaa uuteen 160-170 asuinneliön omakotitaloon

[Repa]

Matalaenergiatalo:
+ alhainen energiankulutus
- kalliit rakennuskustannukset
Kattilalämitys:
+ alhainen energian hinta/kWh
- kalliit rakennuskustannukset

Jos yhdistämme nämä, niin saamme tuplakulut ja halpaa energiaa, jolle ei ole käyttöä. Mutta jokainen taaplaa omilla rahoillaan tyylillään. Ympäristöministeriön toiveunihan tämä on.

Noin se menee.

lainaus  jiihuima:

Miksi me on rankastu itteämme poliitikoilla, jotka riistää meiltä viimesetkin roposet lompsasta vaan haluamalla olla mallimaa kaikessa?

Ei sillä, etteikö energian säästämisessä tolokkua olis, mutta kuitenki. Joku järki sentäs ois hyvä olla.

Vihreät ampuu omaan nilkkaan mennentullen pyrkimällä olemaan tuo "mallimaa", kalliiksi tulee meille loppumaksajille nuo direktiivit. Vielä lisäksi noi idiootti-virkamiehet jotka käsikirjan mukaan vahtii pilkuntarkasti joka ohjetta ja määrää sanktioita!

[timotei]

Tämä nykyinen E-luku laskenta suosii kattilalämmitystaloja. Luulempa, että jos tyydyt normit täyttävään E-lukuun etkä tavoittele matalaenergiataloa, niin tälle kattilalalämmitystalolle ei tulisi sen enempää hintaa kuin sähkölämmitystalollekaan. Tämän laskemista varten on sitten asiantuntijat.
Tuota polttopuun varastointia et kuitenkaan voi hoitaa kokonaan tällä tontilla. Sinulla pitää olla vähintään  2 vuoden tarve aina varastossa, jotta puu olisi riittävän kuivaa tehokkaaseen savuttamattomaan poltoon. Sinun pitäisi ennen rakentamista saada hallintaasi alue, jossa tekisit ja varastoisit klapit. Klapit pitää tietysti olla valmiina ennen rakentamisen aloittamista. Ja kun saat tämän asian järjestykseen, niin voit olla varma ratkaisun toimivuudesta myös tulevaisuudessa. Hyvin valmistelemalla asia varmasti hoituu ja kaikki te olette tyytyväisiä ratkaisuunne. Polttopuun tarve ei kuitenkaan niin suuri ole, että itse lämmitystyö tulisi pullonkaulaksi nykyisillä laitteilla.

[syrjaki]

Klapeja saa myös ostamalla, joten ei tuosta kannata ottaa stressiä. Rakentaa ensin sen talon ja lämmittää vaikka ensimmäisen vuoden ostopuilla. Rakentamisen yhteydessä varmaan tulee kuitenkin tonttia raivattua ja puuta saa siinä talteen aika paljon. Näin ainakin itsellä, taitaa olla muutaman vuoden pinossa tällä hetkellä odottamassa klapikonetta.

[Harri2]

Minulla oma halkosirkus käynnissä. Pihaan tuli sunnuntaina 10 kiintoa koivukuitua hankintahakkaajalta. Rekkamies muistaakseni aiemmin kertoi, että 12 kiintoa kolmeakseliseen nuppiin on maksimi. Koivu on painavampaa, kuin muut puulajit.
Liiterin nurkalla minulla on aiemmin tehty 15 pinomotin pino, sen rinnalla traktori hydraulihalkojalla tulevan halkopinon paikalla ja sen vierellä nuo uudet kuidut kahdessa pinossa, puut tulevan halkopinon suuntaisesti. Tilaa tuo savotta vaatii aika tarkasti 10 metriä kanttiinsa. Tuosta alasta ainakin nuo pöllipinot voisivat olla vaikka pihanurmikolla, lumen päältä aika helppo siivota roskat pois. Katkaisu tapahtuu moottorisahalla ja halonta ja pinous ihan käsisyötöllä.. Jos koneessa olisi kuljetin ja käytettäisiin jotain säkkisysteemiä, tilantarve olisi suurempi. Säkin siirtelyyn pitäisi olla etukurmaintraktori, säkit täyttyvät nopeasti ja klapikoneen siirtely ei ole hyvä ratkaisu, koneen pitää olla pöllipinoon nähden hollilla kokoajan.

Kuva viimevuodelta..

[Repa]

Kuvassa lienee vuoden puut kun kerta jo uusia rupesit tekemään?

[Harri2]

Kahden vuoden puut aina pinossa!

[kurzi]

[edit: muutettu "mahdollisimman edullinen" muotoon "sopivan edullinen"]

Erittäin hyvien perustelujen myötä alkaa ajatukseni kääntymään seuraavasti:

- Rakentamisessa kannattaa pudottaa matalaenergiataloajatus pois, hyödyntää puulämmityksen edut E-luvun laskemisessa ja rakentaa sopivan edullinen rakenne, koska polttoaine on halpaa. Tällä saa investointikustannuksia alas. Aurinkokeräinajatuksen jätän vielä listalle, koska sillä voisi saada vielä lisähyöytyjä E-lukulaskennassa.

- Klapisäkkisuunnitelmat alkavat vaihtumaan pinoamissuunnitelmiksi. Klapisäkeille ei vain ole riittävästi tilaa, niiden säilyvyydestä/kestävyydestä ei takeita. Puun pinoamisvaihtoehtoa tukee myös se että talo on täynnä "lapsityövoimaa". Hankkivatpa sitten kunnon koulutuksen että on varaa asua automaattisemmin lämmitetyssä talossa, kun muistelevat lapsuuttaan klapipinojen keskellä...  

-Puunhankintasuunnitelmissa täytyy olla joustovaraa. Jos kuiva puu loppuu pihalta, niin ostopuun varassa täytyy mennä. Myös rakentamisen jälkeen alkuvaiheessa saattaa joutua ostopuun varaan. Tämä täytyy toki huomioida. Kosteaa puuta ei kannata alkaa polttamaan. Myös valmiiksi katkaistun ja halkaistun kostean puun hankintaa voi harkita, jos sitä on saatavilla. Parin vuoden puut täytyisi olla tosiaan pinossa, jos kostealla mennään.

- Pinoamisajatuksen myötä myös puun prosessointi-, säilömis- ja siirtoajatukset vaatisivat uudelleensuunnittelun. Metristä halkoa olisi toki helppo pinota, mutta itselläni ei ole tullut yhtään tähän kokoluokkaan suunniteltua kattilaa vastaan, joka polttaisi näin pitkiä halkoja. Luulisi että myös 50 cm halko olisi aika helppo pinota. Pelkoni klapipinoja kohtaan juontuu nykyisistä klapipinoistani, jotka tosin pääsivät jo loppumaan. Eikö se muuten ole jo hyvä syy myydä talo? Klapien pinoaminen ei tosiaan ollut vahvin lajini, joten ei niistä pinoista hyviä/nättejä tullut. Toki nuo klapit olivat 25-30 cm pituisia. Tästä pinoamisesta minulla on monta kysymystä, mutta taidampa avata erillisen threadin tuonne polttopuukeskustelun puolelle, koska en löytänyt ainakaan löytänyt suoraan keskustelua liittyen klapien pinoamistekniikoihin.

Pari kysymystä:

1. Kun puut kerran pinoaa tontille niin että pino on suojattu yläpuolelta sateelta, niin tarvitseeko puuta vielä siirtää liiteriin tms. loppukuivatukseen ennen lämmityskäyttöä? Toki puu on tarkoitus huoneenlämmössä ainakin vuorokauden ennen käyttöä, mutta tarvitseeko tuota toista siirtovaihetta pihalla?

2. Jos pinoan klapini, niin puun prosessointikoneistus voisi keventyä huomattavasti. Kirveeseen ja moottorisahaan en ole valmis siirtymään. Tavoiteltavin puumateriaali olisi varmaankin edelleen koivukuitupuu saatavuudesta riippuen. Perusteluna rankojen helpompi nostelu/liikuttelu pihassa ja tietenkin hankintahinta. Kuitupuuta ei tarvitse halkoa niin moneen osaan, joten olisiko tuollainen liikuteltava pöllisirkkeli/ruuvihalkaisin-yhdistelmä sopiva vaihtoehto, kun klapikuljetintakaan ei tarvitse ainakaan säkkiä varten? Hinnat eivät enää ole kovin kalliita. Näyttää aika huoltovapaalta laitteelta ja senhän voisi ostaa ehkä kaverin kanssa puoliksi. Silloin investointi voisi olla tonnin luokkaa. Eikös hydraulinen halkoja ole vähän hidas, kun halotaan ohutta puuta?

3. Kuinka paljon sillä klapin koolla on oikeasti merkitystä kattilapoltossa, kunhan se on kuivaa? Mikä on maksimikokko, mitä on järkevää harkita pinottavaksi ja poltettavaksi käänteispalokattilassa (50 cm halkopesässä)? Luonnollisesti mahdollisimman iso klapi (myös ympärysmitaltaan) on helpompi pinota, lappaa ja kuljettaa poltettavaksi. Jos olen oikein ymmärtänyt niin puiden olisi hyvä olla keskenään suunnilleen samaa kaliiperia? Vaikuttaako muuten klapipinojen kokoon olennaisesti?

Mitähän sitä vielä keksisi kysyä?  

-Kurzi

[kahe]

3. Kuinka paljon sillä klapin koolla on oikeasti merkitystä kattilapoltossa, kunhan se on kuivaa? Mikä on maksimikokko, mitä on järkevää harkita pinottavaksi ja poltettavaksi käänteispalokattilassa (50 cm halkopesässä)? Luonnollisesti mahdollisimman iso klapi (myös ympärysmitaltaan) on helpompi pinota, lappaa ja kuljettaa poltettavaksi. Jos olen oikein ymmärtänyt niin puiden olisi hyvä olla keskenään suunnilleen samaa kaliiperia? Vaikuttaako muuten klapipinojen kokoon olennaisesti?

Esim. tuolta Attack kaupasta löytyy eritehoisia, jotka syövät eri pituista halkoa. Malli 25 syö 55cm puuta, 30-35 syö 65cm puuta, 40-45 syö jo 75cm puuta ja isommat mallit kai metristä. 80-150mm on suositeltu halon halkaisija. Vaan on hankala löytää edullista halkojaa noille isoille. Valmiit klapitkin ovat halottuna yleensä max puoli metrisiä. Metrisiä on myynnissä, jotka sitten joutuu itse pätkimään sopiviksi. Helpompi on ainakin pinota noita isoja. Hanskan jäljet vähenee mitä isompia halot.

[Harri2]

Mulla viiden kimpassa tuollainen traktorikäyttöinen versio.
http://www.palax.fi/klapikoneet/hydraulihalkojat/palax-logsplit-100.html
Olen haaveillut rakentavani sähköllä toimivan hydraulikoneikon tuohon, niin traktori vapautuisi vaikka kärrin kuljetukseen. Tuo työntää kärriin aika kasan halkoja, kun vain nostaa takana olevan levyn kärrin pohjalle. Katkonnan teen moottorisahalla. Sopiva menetelmä minulle, koska iso osa puista on yli 20 senttisiä.
Katso video.

[VPJ]

Minulla on ollut käytössä halkovarastona traktorivetoinen peräkärry, 6,2 m pitkä ja 2 m leveä, parhaimmillaan kuormaa ollut lähes 2 m paksulti. Kuorma-auton runkopalkit keskellä ja reunaan lisätty yhdet kulmaraudat, vähän poikittaistukia. Jouset poistettu että tuli matalampi, muistaakseni 17,5 " renkailla. 
Ajattelin tehdä toisen samankokoisen, tolpat nurkkiin ja katto päälle, seiniksi joku kevytpeite ja harva pohja. Tuleva kattila syö puolimetristä ja neljä pinoa rinnakkain. Yhteen peräkärryyn pitäisi saada mahtumaan talviset puut eli kuivumisaika pidemmäksi. Vasta syksyllä peräkärry ok tontille pannuhuoneen ulkopuolelle.

[Pähkäilijä]

1. Kun puut kerran pinoaa tontille niin että pino on suojattu yläpuolelta sateelta, niin tarvitseeko puuta vielä siirtää liiteriin tms. loppukuivatukseen ennen lämmityskäyttöä? Toki puu on tarkoitus huoneenlämmössä ainakin vuorokauden ennen käyttöä, mutta tarvitseeko tuota toista siirtovaihetta pihalla?

2. Jos pinoan klapini, niin puun prosessointikoneistus voisi keventyä huomattavasti. Kirveeseen ja moottorisahaan en ole valmis siirtymään. Tavoiteltavin puumateriaali olisi varmaankin edelleen koivukuitupuu saatavuudesta riippuen. Perusteluna rankojen helpompi nostelu/liikuttelu pihassa ja tietenkin hankintahinta. Kuitupuuta ei tarvitse halkoa niin moneen osaan, joten olisiko tuollainen liikuteltava pöllisirkkeli/ruuvihalkaisin-yhdistelmä sopiva vaihtoehto, kun klapikuljetintakaan ei tarvitse ainakaan säkkiä varten? Hinnat eivät enää ole kovin kalliita. Näyttää aika huoltovapaalta laitteelta ja senhän voisi ostaa ehkä kaverin kanssa puoliksi. Silloin investointi voisi olla tonnin luokkaa. Eikös hydraulinen halkoja ole vähän hidas, kun halotaan ohutta puuta?

3. Kuinka paljon sillä klapin koolla on oikeasti merkitystä kattilapoltossa, kunhan se on kuivaa? Mikä on maksimikokko, mitä on järkevää harkita pinottavaksi ja poltettavaksi käänteispalokattilassa (50 cm halkopesässä)? Luonnollisesti mahdollisimman iso klapi (myös ympärysmitaltaan) on helpompi pinota, lappaa ja kuljettaa poltettavaksi. Jos olen oikein ymmärtänyt niin puiden olisi hyvä olla keskenään suunnilleen samaa kaliiperia? Vaikuttaako muuten klapipinojen kokoon olennaisesti?
-Kurzi

1 EI

2 Löytynee vuokrakalustoa jolla pärjää esimerkiksi http://www.velinopea.fi/FI/6140 tuolla saa päivässä tehtyä keposesti vuoden puut, kahdenkin. Kun miettii koneen hintaa ei 10 vuoden kuoletusajalla saa omia klapikoneita hankittua - tehokkaassa kokoluokassa.

3 Yhdessä kotimaisessa kattilankäyttöohjeessa on erikseen mainittu 1.6 kg klapeista tai jotain sinnepäin Mutta turha kattilalle on pientä silppua tehdä vaan 20 cm halkaisijallekin oleva puu riittää kun halkoo sen neljään osaan.

[kurzi]

Esim. tuolta Attack kaupasta löytyy eritehoisia, jotka syövät eri pituista halkoa. Malli 25 syö 55cm puuta, 30-35 syö 65cm puuta, 40-45 syö jo 75cm puuta ja isommat mallit kai metristä. 80-150mm on suositeltu halon halkaisija. Vaan on hankala löytää edullista halkojaa noille isoille. Valmiit klapitkin ovat halottuna yleensä max puoli metrisiä. Metrisiä on myynnissä, jotka sitten joutuu itse pätkimään sopiviksi. Helpompi on ainakin pinota noita isoja. Hanskan jäljet vähenee mitä isompia halot.

Selattuani tuota Attackin verkkokauppaa, niin kyllä alkoi kiinnostamaan. Jos rahdit eivät ole ihan poskettomia, niin hinnat eivät ole kyllä pahoja ja nuo puun pituudet ovat kyllä ekstraa. Attack on kaiketi koettu ihan hyväksi tuotteeksi ainakin tällä forumilla lukemani mukaan. Tuo metrisiä halkoja syövä Attack 75:nkin on vielä ihan inhimillisissä hinnoissa. Minä en oikein osaa pelätä tuota ulkomailta ostamista, varsinkaan EU:n alueelta.

Metrisillä haloilla pärjäisi kyllä ihan moottorisahallakin, jos sopiva halkaisukoneratkaisu löytyy. Pinoaminenkin muuttuisi ihan inhimilliseksi. Eikä 75 cm halkokaan paha olisi, jos se tuosta halkomisratkaisusta jäisi kiinni.

Ja jos puuta joutuu ostamaan, niin 50 senttinen klapi menee kyllä metriseen pesään, mutta ei toisinpäin...

-kurzi

[kahe]

Selattuani tuota Attackin verkkokauppaa, niin kyllä alkoi kiinnostamaan. Jos rahdit eivät ole ihan poskettomia, niin hinnat eivät ole kyllä pahoja ja nuo puun pituudet ovat kyllä ekstraa. Attack on kaiketi koettu ihan hyväksi tuotteeksi ainakin tällä forumilla lukemani mukaan. Tuo metrisiä halkoja syövä Attack 75:nkin on vielä ihan inhimillisissä hinnoissa. Minä en oikein osaa pelätä tuota ulkomailta ostamista, varsinkaan EU:n alueelta.

Niinhän se minullakin mieli muuttui kiitos tämän foorumin. Juhanilla oli kai 260€ viime vuoden puolella rahti. Mulla oli laskussa nyt 305€. Riippuu kuulemma painosta ja bensan hinnasta.

[savonhumu]

Kurzi mietiskelit tuota ulospinoamista ja sitä että joutuuko siirtään vielä siitä jonnekkin, käsitin esim, liiteriin tai sisälle.
Minuakaan ei nappaa kahteenkertaan pinoaminen, niin ratkasin sen silleen että liiterissä on etuoven lisäks talapuolellakin suljettava kulkuaukko ja puut teen klapikoneella tuonne liiterin taakse mahollisimman liki tuota takaovea kuormalavojen päälle suuriin kekoihin miten nyt kuletin sattuu vinttaamaan. Sitten hatutan nuo jyrkkäsivuset keot pressuilla niin että on sivut ja päädyt auki. Tuossa kuivuttuaan tarpeeks siirrän ne liiterin puolelle pinoihin, jossa kuivavat viimestään polttokuivaks asti kun on lavat liiterinki pohjalla ja seinät riittävän harvat. Tuolta ajelen sitten kottarilla puut päärakennukselle lämpimään, annos aina noin vuorokausi ennen poltoo..

[Repa]

Noita metrisiä halkoja tyrkytän juurikin siksi että pinot pysyy paremmin pystyssä ja rukkasjälki kohtuullisena. Pinoamistyö on tuplasti nopeampaa kuin puolikkaiden.

Eikä siinä vielä kaikki, mitä pidemmän puun uuni nielee niin pääsääntöisesti myöskin sitä paksumman, eli halontatyö (ptyi) helpottuu melkoisesti.

1. Juu, ei pinoja kannata tehdä moneen kertaan siirrettäviksi. Jos saat pinot aurinkoa vasten niin parempi kuin liiterissä. Pinot "riittävän ilmavasti", kuivuminen tarvii paljon ilmankiertoa.

2. Kirvellä on yllättävän helppo tehdä metristä halkoa. Olipa menetelmä mikä tahansa kannattaa muistaa että kun olet pollin käsin johonkin nostanut, älä ikinä enää pudota sitä maahan

Nää nyt tällaisia näkemyksiä, makkara mainoksesta tuttua, "jos itselle tekisin" . Jokaisella on omat olosuhteet ja tilanteet ja niitten kanssa joutuu tekemään usein kompromissiratkaisuja ja sitten ketuttaa loppuelämän että olinpas tyhmä kun nuukailin väärässä paikassa