Tervehdys,
Olen uusi tällä forumilla ja varoitan nyt alkuun että tästä tulee pitkä postaus.
Olemme suunnittelemassa omakotitalon rakentamista. Vakavassa harkinnassa on puukeskuslämmityksen käyttöönotto pääasiallisena lämmitysmuotona. Koko prosessin suunnittelu on vielä alkuvaiheessa, mutta toivoisin nykyisiin hahmotelmiini vinkkejä, suosituksia ja vastauksia kysymyksiin. Myös varsinaisen talon teknistä suunnittelua ei olla aloitettu. On olemassa lähinnä hahmotelmia.
Yritän koostaa ajatuksiani otsikoiden alle. Tässä ensin kuvahahmotelma, jotta pääsette kärryille (kuva ei ole mittakaavassa). Kommentoikaa rohkeasti, mutta yritetään pysyä aiheessa.
1. Rakennussuunnittelun lähtökohdat
1.1 Tontti
Tontti on 1074 m2 tasamaalla oleva kaavatontti, jossa rajanaapurit kolmella suunnalla. Sijainti on Keskiuusimaa.
1.2 Talo
Varsinainen talorakennus tulee olemaan täysin 2 kerroksinen, suorakaiteen muotoinen ja harjakattoinen. Kellaria ei tule. Harja on etelä-pohjoissuunnassa. Talon paikka on määritetty kaavassa melko tarkasti. Taloon tulee n. 160-170 asuinneliötä. Tässä vaiheessa ei suunnitteilla muita lämmitettäviä tiloja. Kattilahuoneratkaisu on hieman auki, mutta keskeisin tavoite on se kaikkein edullisin rakenteellinen ratkaisu kuitenkin niin että lämmitysprosessi pysyy mahdollisimman tehokkaana, käytännöllisenä ja edullisena.
Talo tulee olemaan matalaenergiatalo, joten lämmitykseen ei pitäisi kulua puuta tolkuttomasti. Meillä on iso perhe (sisältää teinejäkin), joten vedenkulutus näyttelee merkittävää osaa kulutuksesta. Toisaalta taas suuri asukasmäärä vähentää lämmitystarvetta
2. Puun hankinta, prosessointi, kuivatus ja varastointi
2.1 Puun hankinta ja prosessointi
Puu on tarkoitus hankkia runkotavarana (esim. koivukuitupuuta) tontille toimitettuna. Kerran vuodessa vuokrataan tehokas peräkärry- tai traktoriklapikone, jolla tehdään koko vuoden klapitarpeet päivässä tai kahdessa. Kyseisen kaava-alueen vierestä alkaa maaseutu, joten runkotavaran saanti on varmaankin ihan realistista ja kohtuuhintaista. Luulisin että maanviljelijöillä on myös klapikoneita. Käsittääkseni suurin osa ostetun polttopuun hinnasta syntyy siinä vaiheessa kun se muuttuu runkopuusta kuivaksi polttokelpoiseksi klapiksi?
2.2 Puun kuivatus-, varastointi- ja siirtoprosessi
Puun kuivatukseen ja varastointiin täytyy varata tontilta tilaa. Käsittääkseni ainakin 2 vuoden puut pitää olla kuivumassa.
Puu syötetään klapikoneesta suoraan klapisäkkiin, jotka siirretään lavapiikeillä kuormalaoille tontin takareunaan kuivatusta varten. Säkit peitetään yläpuolelta pressuilla. Kuivatusalueen voisi maisemoida aidalla.
Lämmityskäyttöön siirrettävät kuivat klapisäkit siirretään piikeillä suoraan talon vieressä sijaitsevaan klapien syöttöliiteriin. Liiteri olisi maapohjainen ja kooltaan riittävä siihen että sinne pystyy työntämään klapisäkit piikeillä suoraan perille asti. Säkin alla olisi kuormalava
Toinen idea tuli kaveriltani. Liiterin voisi tehdä teräsrunkoisena ja kattoon klapisäkkijonojen suuntaisesti metalliset I-palkit. Niihin kiinnitetetään siirtovaunu (
http://www.biltema.fi/ProductImages/15/large/15-807_l.jpg), jolla vinssin avustamana säkkejä voi liu'uttaa liiterin perälle. Tällöin liiterin voisi rakentaa kompaktimman kokoiseksi. Tällöin klapisäkit tuotaisiin piikeillä vain hollille palkin alle.
Toisesta päästä liiteriä puut menisivät laituriterassia pitkin rullakoilla kattilahuoneeseen. Tähän viimeiseenkin siirtovaiheeseen pohdin jossain välissä avattavaa luukkua kattilahuoneen seinässä, johon klapit siirretään klapikuljettimella ja sisäpuolella putoisivat laariin, mutta tämä alkoi mennä jo hifistelyksi...
Joka tapauksessa klapeja ei missään vaiheessa pinota vaan ne siirtyvät klapisäkeissä irtokuutioina. Minulla ei ole pinoamisintoa. Haluan että kaikki vain siirrot sujuvat tehokkaasti.
3. Kattilahuone, mahdolliset aurinkokeräimet ja muut rakenteelliset varaukset
3.1 Kattilahuone
Kattilahuoneen sijoittelua olen pähkäillyt paljon. Sinne täytyisi mahtua kattila 50 cm puille, 3000 l varaaja ja tila kahdelle rullakolle. Viimeisimmässä ajatuksessa se päärakennuksen sisällä pohjoispäädyssä. Tämä ihan vain siitä syystä että neliöitä on käsittääkseni edullisinta rakentaa lisää päärakennukseen pidentämällä taloa. Toki se syö alakerrasta neliöitä, mutta meillä tulee makuuhuoneet ja todennäköisesti kodinhoitohuonekin yläkertaan. Tällöin sopivasti sijoittamalla saisi saunan ja pannuhuoneen hormin samasta aukosta katolla ulos. Alakertaan pitäisi saada mahtumaan myös lämminn varasto.
Toinen vaihtoehto on se että kattilahuoneen laittaisikin tuon kuvassa olevan liiterin jatkoksi. Siihen muuraisi pannuhuoneen, josta toisesta päästä laituriterassi taloon ja toisesta päästä aukeisi ovi liiteriin. Tässä kuitenkin mietityttää kattiloiden vaatima piippupituus yksikerroksisessa rakennuksessa (aikamöinen tötterö tulisi) ja lisäksi mahdollinen lisäkustannus verrattuna talon sisään rakennettavaan kattilahuoneeseen. Toki erillinen kattilahuone ei tarvitsisi olla ihan noin kiinni talossa, koska puita ei tarvitse enää roudata taloon sisään. Kyllä sitä itsensä liikuttaa piharakennukseen lämmityspuuhiin.
Joku varmaan ihmettelee että miksi ei kytke tuota erillisrakennusta taloon. No, kaava rajoittaa noita päärakennusksen ulokkeita ja tarvitsemme sallitut ulokkeet muuhun käyttöön.
Kattilahuoneen koko on minulle epäselvä. Kuinka iso se tulee olemaan, jotta sinne mahtuu tuo pyöreä 3000 l varaaja, kattila ja pari rullakkoa ja muu tarvittava tekniikka?
Olen myös pohtinut pelkän varaajan jättämistä talon ulkopuolelle joko liiteriin tai jopa upottamista maahan. Muutama 3 m halkasijaltaan oleva kaivonrengas ja huoltoluukku. Tosin kaivonrenkaatkin maksavat yllättävän paljon. Onko näistä vaihtoehtoisista varaajan sijoituksista kellään kokemuksia?
3.2 Aurinkokeräimet
Aurinkokeräimien hankinnasta en ole vielä ihan varma. Investointi ei todennäköisesti tule puulämmitysken kustannuksissa maksamaan itseään takaisin. Toisaalta taas puutöiden määrää ja puutilan tarvetta se tulisi vähentämään. Laskeskelin että 3000 eurolla pääsisi jo aika pitkälle, jos ostaa rohkeasti suomesta halpoja kiinalaisia tyhjiökeräimiä ja tilaa muut tarvikkeet ulkomailta. Myös asennukset pystyy tekemään aika pitkälle itse. Tämä säästäisi omaa lähinnä omaa selkänahkaa ja saattaisi auttaa myös rakennuksen energiatehokkuusvaatimuksissa.
3.3 Lämpimän veden hyödyntäminen laajemmin
Jos lämmin vesi tuotetaan puulla ja auringolla, niin sitä olisi hyvä hyödyntää kaikissa mahdollisissa kodinkoneissakin. Googlettelin jo suurtalouspyykinpesukoneiden hintoja. Halvimmat olivat alle tonnin, johon tulee sekä lämmin että kylmä vesi sisään. Tällöin pesukone ei lämmittäisi vettä sähköllä. Rakennusvaiheessa täytyisi vain tuoda lämminvesitulo pyykinkoneelle. Tiskikoneethan osaavatkin hyödyntää lämmintä vettä. Keittiöhanassa oleva kytkentä täytyy vain olla oikeassa asennossa. Sähkönkulutus pyrittäisiin minimoimaan näillä keinoilla.
3.4 Takan jättäminen pois
Harkitsen myös vahvasti takan jättämistä pois. Jos kerran vesikiertoinen lattialämmitys lämpenee puulla, niin mihin tarvitsee takkaa? Käytännössä ihan fiilistelyasia. Tällä säästää investointikustannuksissa yhden piipun läpivienteineen ja takan. Täytyy vielä tarkistaa rakennusmääräykset. Siellä taisi ollaa jotain energiamääräysetuja varaavasta takasta, mutta täytyy katsoa koskeeko se puukeskuslämmityksiä.
4. Kattila-, varaaja- ja muut tekniikkavalinnat
4.1 Kattilan valitseminen
Ensimmäinen asia joka vaikuttaa kattilan valintaan on kaavatonttialue. Kattilan täytyisi olla mahdollisimman puhdaspaloinen naapurisovun säilymiseksi. Käsittääkseni tämä tarkoittaa sellaista käänteispalokattilaa. Lisäksi kattila olisi hyvä olla kohtuullisen luotettava ja sen verran helppokäyttöinen että sen lämmityksen voi opettaa rouvalle ja teineillekin. Tehossa olisi hyvä olla paukkuja varaamaan hyvin tuon 3000 l varaajan. Kaiketin kuljetaan siinä 40kW kattiloiden tienoilla? Onko tähän jotain ehdotuksia?
4.2 Varaajan valinta
Ajatuksenani oli hankkia 3000 litran varaaja. Onko se sopiva tämän kokoiseen kiinteistöön? Ainakin Jäspillä oli 3000 litran varaaja, jossa aurinkokierukan paikka. Kannattaako muuten aurinkokierukkaa varten olla erilline varaaja jotenkin sarjaan kytkettynä? olen kuullut tällaisistakin ratkaisuista.
4.3 Muuta tekniikkaa
Nörttinä minua kiinnostaa myös lämpötilojen seuranta, jota jotkut ovat toteuttaneet. Ainakin tähän sovellukseen joku oli linkittänyt:
http://www.scribd.com/doc/36922368/7-3-Oheisrautaa-DS1820 Lisää ideoita tästäkin otetaan vastaan.
Tällaisia juttuja olen itse pohtinut. Kommentoikaa toki rohkeasti!
-kurzi
