Hyötysuhdelaskentaa

[syrjaki]

Ihan liikaa tuijotetaan tuohon savukaasujen lämpötilaan, se ei ole ollenkaan niin oleellista kuin suoralla järjellä luulisi. Tärkeenpää olisi keskittyä ensin kunnolliseen palamiseen, joka sekin edellyttää kunnon turbulenssia jo palamisen alkuvaiheessa.

Onhan noissa savukaasujen lämpötilojen tuijotteluissa se järki, että kyllä niistä näkee kuinka paljon sitä energiaa menee suoraan piipusta harakoille. Toki kunnon puhaltimella saat enemmän tehoja ulos kattilasta, todennäköisesti siirrettyä veteenkin energiaa tehokkaammin. Väittäisin kuitenkin, että poltat myös puuta nopeammalla tahdilla kuin aikaisemmin, joten hyötysuhde kyllä laskee, kun piippuun menee kuumempia savukaasuja.

Tämä siis sillä oletuksella, että palotapahtuma on jo aluperin ollut kunnossa.

[Repa]

No juu, tarkoitus olisi saada se "täysrähinä" ihan 5-8 kW:n teholle, eikä niinkään maksimiteholle. Sehän ei onnistu ellei palamista ja savukaasujenvirtausta saada samalle tasolle kuin kattilan optimiteho. Joka kattilallahan on joku optimiteho, jolla toimii parhaiten ja sekin riippuu monesta ympäristötekijästä kuten hormista jne. Mikä on savukaasun lämpötila siinä tilanteessa, onkin sitten sen kattilan ominaisuus, eikä sitä pitäisi sotkea optimaaliseen palamiseen.

Toi oma pannu kyllä joutais sinne Topin pannumuseoon, mutta yritetään nyt vielä vänkätä. Iso hommahan siinä on kun kaikki osatekijätkin on vähän perseellään, etenkin savuhormi. Pannunkonvektio-osan pinta-ala on n. 1 m2, mutta hiukan huonossa muodossa. Sen parantaminen ihan tavallisilla "elimillä" ei ole hyvä, mutta versio 3.0 on jo piirustuksissa.

Hormista tuli mieleen kun se on melkoinen kivikasa ja aina kylmä ja märkä, niin ajattelin tehostaa  pannusta lähtevän savukaasulämmön siirtymistä hormiin joillain "elimillä". Samassa kivikasassa on painovoimaisen ilmanvaihdon poistohormit niin niidenkin toiminta paranee samalla. Suurin osa hormista on rakennuksen sisällä, joten sillä on jonkinasteinen lämmitys vaikutus. Savukaasun lämpöanturi siirretään hormin yläpäähän, siellä vasta loppulämpö menee taivaantuuliin.

No täytyy jatkaa sorvaamista.

[Repa]

Tuolla on aika valaisevaa asiaa panospolton monimutkaisuudesta:


http://www.student.oulu.fi/~mikar/Diplomityx_Kai_Pietilx.pdf


Topikin on tainnut lukea tuon .

[Averell]

Tuolla on aika valaisevaa asiaa panospolton monimutkaisuudesta:


http://www.student.oulu.fi/~mikar/Diplomityx_Kai_Pietilx.pdf


Topikin on tainnut lukea tuon .

Ei Topi tuota ole lukenut, siinähän heti tiivistelmän alussa lukee että: ilmantarve vaihtelee palmisvaiheesta ja polttoaineen ominaisuuksista riippuen. Tästähän Topin kanssa piti vääntää tässä ketjussa sekä tuolla http://www.puulammitys.info/index.php?topic=320.0
Jotain hyötyä siitä oli, Topi ilmeisesti on hävinnyt keskuudestamme, niin että jos nyt pysyttäisiin paremmin asiassa.

[savonhumu]

Tämä on vähä offia, mutta laskutaitosia on niin paljo esittäytyny tässä että heitämpä tänne kun ei vajavainen laskutaito ja kuukeli anna apuja..
Miten lasken putkessa virtaavan veden maksiminopeuden tulokseen m/s kun tiedossa on putken halkasija(15mm/1mm), seinämävahvuus ja veden maksiminopeus m3/h ja siitä muunnettavissa minuutteja ja sekuntteja vastaavaks helposti.
Kiinnostaa sen takia kun olis hyvä tässä uunivaihtimen alkutaipaleen aikana säätää se niin ettei tuota 1m/s vauhtia ylitettäs. Tuo 1m/s on valmistajien antama raja-arvo jatkuvasti pyöriviin järjestelmiin jonka jälkeen alkaa putkiston elin-ikä laskemaan.. Hyvä tässä vaiheessa hokata

[Averell]

Tämä on vähä offia, mutta laskutaitosia on niin paljo esittäytyny tässä että heitämpä tänne kun ei vajavainen laskutaito ja kuukeli anna apuja..
Miten lasken putkessa virtaavan veden maksiminopeuden tulokseen m/s kun tiedossa on putken halkasija(15mm/1mm), seinämävahvuus ja veden maksiminopeus m3/h ja siitä muunnettavissa minuutteja ja sekuntteja vastaavaks helposti.
Kiinnostaa sen takia kun olis hyvä tässä uunivaihtimen alkutaipaleen aikana säätää se niin ettei tuota 1m/s vauhtia ylitettäs. Tuo 1m/s on valmistajien antama raja-arvo jatkuvasti pyöriviin järjestelmiin jonka jälkeen alkaa putkiston elin-ikä laskemaan.. Hyvä tässä vaiheessa hokata

Maksimitilavuusvirran saat kun kerrot putken poikkipinta-alan( pii*sisähalkaisija²/4 ) maksimivirtausnopeudella eli jos 15 mm on putken sisähalkaisija niin 3,14 * 0,015² /4 * 1 *3600 = 0,64 m³/h

[Repa]

Jos putken ulkomitta oli 15mm niin  max virtaus putoo puolen kuution nurkille.

Liian nopeasta virtauksesta ensimmäiset haitat tulee kovemmista virtausvastuksista sekä mahdollisesta virtauksen aiheuttamasta kohinasta etenkin mutkissa. Tietty aikaamyöten myös seinänvahvuus ohenee noissa mutkapaikoissa.

Tarviiko kaikenaikaa ajaa täpöillä?

[savonhumu]

Kiitos hyvistä vastauksista!
Pumppu on säätyvä ja minimivirtaama tämänhetken säädöllä on noin 0.15m3/h. 100% tehoilla menee rajojen yli hieman mutta harvemmin menee sinne. Suurinosa käytöstä on 30-50% tehoilla ja tuo 30% on minimi. Kohta modaan tuota vaihdinta hiukan niin voipi olla että joutuu säätämään jo säätimen parametreillä lämpötilan pitoeroa isommalle niin ei pumpun kierokset nosta virtausta liikaa! Nytten on ollu 10 astetta ero menopaluun välillä ja pumppu on kieroksilla pitäny sitä kurissa. Toiminta on siis samanlaista kun aurinkokeräinkäyttökin ja ohjaan molempia järjestelmiä samalla säätimellä.
Omavalmiste uunivaihdin on aika mutkanen niin tuo korroosiohomma on hyvä huomioda alusta asti, kun on vasta eka lämmityskausi menossa. Mittään virtausmelua en ole havainnut mistään. pollucomin mittauksien perusteella säädin tuon virtauksen niin että lämpötilat, mitä säädin mittaa pitävät myöskin käytännössä suureltaosin paikkasa..

Tuo nykyinen säätö on pitkällisen kokeilun tulos, on ollu isompaa ja pienempää/kaikkee siltävälilitä, niin tuo säätö on tälläerää vaikuttanu tehokkaimmalle! Jähyttää uunin alkulämmön mahollisimman joutuin kohti varaajaa!

[kahe]

Paljonko pitäisi käyttää lämpöarvona laskuissa lavoista pilkotuille roskapuille? Hieman ovat varastossa vielä kosteita, mutta kuivatetaan ensin viikon verran pannarissa. Sen verta oli kosteita, että laatikollisen oltua ensimmäisen päivän, niin lasit huurtuivat, kun avasi pannarinoven seuraavana päivänä.

[Pähkäilijä]

Paljonko pitäisi käyttää lämpöarvona laskuissa lavoista pilkotuille roskapuille? Hieman ovat varastossa vielä kosteita, mutta kuivatetaan ensin viikon verran pannarissa. Sen verta oli kosteita, että laatikollisen oltua ensimmäisen päivän, niin lasit huurtuivat, kun avasi pannarinoven seuraavana päivänä.

jos talvella pinokuiva on suurusluokassa 25% on nuo sitten reilusti kosteampia?

kosteus% & lämpöarvo  kWh/kg

55   2,08
50   2,38
45   2,69
40   3,00
35   3,30
30   3,61
25   3,91
20   4,22
15   4,53
10   4,83
5    5,14
0    5,44

[kahe]

Vaikeahan noita on arvioida ja kuinka kuivaavat vielä lämpöisessä pannuhuoneessa. Nyt on jätettävä ilmaluukku auki, jotta kosteuskin häviää. Poltetaan lopuksi täydellä rähinällä. Sen verta ovat kosteita, että jäävät vielä viimeiseksi palaan hiilloksen päälle.

[akWho]

Tämä on vähä offia, mutta laskutaitosia on niin paljo esittäytyny tässä että heitämpä tänne kun ei vajavainen laskutaito ja kuukeli anna apuja..
Miten lasken putkessa virtaavan veden maksiminopeuden tulokseen m/s kun tiedossa on putken halkasija(15mm/1mm), seinämävahvuus ja veden maksiminopeus m3/h ja siitä muunnettavissa minuutteja ja sekuntteja vastaavaks helposti.
Kiinnostaa sen takia kun olis hyvä tässä uunivaihtimen alkutaipaleen aikana säätää se niin ettei tuota 1m/s vauhtia ylitettäs. Tuo 1m/s on valmistajien antama raja-arvo jatkuvasti pyöriviin järjestelmiin jonka jälkeen alkaa putkiston elin-ikä laskemaan.. Hyvä tässä vaiheessa hokata

Kuinka isoa lämpötehoa ja  millä lämpötilaerolla olet siirtämässa, se vaikuttaa putkikokoon, liian pienellä putkella joutuu
nostamaan virtausnopeutta että lämpö saadaan siirrettyä.

Lämitysjärjestelmissä käytetään yleensä nopeutta alle 0.5m/s jos katsoo mitoitustaulukosta normivirtaaman
15mm kupariputkelle se on 0,1dm³/s jolloin virtaus nopeus on 0,8m/s, eli max virtaama tunnissa 0,36m³/h.

Esim. 0,36m³*1,16kW*1ºC=0,417kW jos lämpötilaero 30ºC niin tunnissa voi siirtäää n.12,5kWh.

Virtaus nopeushan on riippuvainen putkenkoosta, painehäviöstä ja pumpun tehosta.

edit: lueskelin tuossa myöhempää viestiäsi, noilla virtauksilla(pollucomilla mitatut?), 0,15-0,5m³/h ja 10ºC lämpötilaerolla lämmönsiirto 1,7-5,8 kWh/h.
Tuolla 0,5m³/h virtaamalla menee 0,139l/s  ja nopeus  1,05m/s.

[savonhumu]

Juu virtaamat on pollulla katottuja, lienee pitävät aika hyvin kutisa. Siirtoputket ja tkntilan kytkennät on dn20 rst letkua ja 22-kuparia, joten ne riittää ihan heittämällä ja tuo uunissa majaileva 15mm putkesta ja 2mm kuparilevyistä läjätty kötöstys joutuu siis hieman lujemmille virtauksen kanssa.. Sinällään oli huojentavaa havaita että suurinosa käyntiajoista jää hyvinki tuohon 0.5m/s lukemiin ja sen ylityksetki on maltillisia kun ei 100% tehoa käytännössä koskaan tarvii ja tuolla tulevalla keräinputkiston modilla haen mahdollisuutta nostaa pitoeron lämpötilaa ja laskea virtausta niin kerrostuu varaaja kevätaurinkoja ajatellen(aurinkokeräimien kierukka aina kylmässä pohjalla) entistäkin paremmin ja ei suotta hirveellä kaasulla tarvii ajella menemään..

Tällähetkellä keskimääränen uuninlämmitys nostaa maksimitehot sinne 3kw molemminpuolin, mutta jutun juju on aika. tuosta mennään vuorokausi yhtäsoittoo pumpun pyöriessä ja toinenki vuorokausi vielä menee säätimen tauotellessa pumppua kun lämpötehot laskee.. käytännössä kovilla pakkasilla pumppu pyörii kokoajan kun uunia sen verran usein kuumennetaan..
2h yössä käytän varaajan yläosaan sijoitettua 6kw vastusta käyttöveen tulistuksen varmistamiseen näin talviaikaan ja kesällä on toive että aurinkokeräimet hoitas senki homman..
Tuon uuniputkiston modin ohella laitan vaihtovenan silleen että saan kierätettyä uunikiertoo ympäri lömpötilan noustessa, kunnes jo olemassa oleva 60-asteessa suuntaa muuttava terminen vena laskee kuumaa varaajan yläkertaan ja pohjalta korvausta piiriin ja piiri pyörii taas.. sitten kun uuni jäähtyy tarpeeks niin uusi vena toiseen asentoon jolloin kuumat meneekin varaajan keskelle kokoajan ilman kierättämistä ja korvausta tulee pohjalta niin saa matalemmatki lämmöt talteen.

[Repa]

Aika viksusti ajateltu. Pannaan idea muistiin. Etenkin toi että kivikasasta "pihistetään" pikkujiljaa lämpöjä niin ei synny äkkinäisiä eikä suuria lämpötilaeroja takansisälle. Samoin toi v.venan toiminta!

3kW:n teho ei taida olla mitenkään liikaa tuolle putkelle tai siis sen virtauskapasiteetille?

edit:

Noinhan akWho itseasiassa sanoikin! Jäi huomaamatta kun oli sivu vaihtunut.

[savonhumu]

Kyllä kinkku edelleenki paistuu ja ruislevät, rieskat sun muut herkut tullee entiseenmalliin. Ulkokuori ei ehket lämpee niin paljoo ja kokonaisjäähtyminen on noppeempaa. Modaukseen on jo 18mm/1mm hapokasta putkee sopevat pätkät ja savukaasumittari hankintalistalla, joten arvannette mikä on homman nimi Nyt on jauhettu offia sen verran jo tälle topicille, että uuniasiassa voitas jatkaa jossain muualla jos jollain tullee jottain. Vaikkapa tuolla vesikiertoset takat osiossa.
Hyötysuhteeseen jos palataan niin jossain vaiheessa sain veteen siirtyvänä laskettua jtn 45%/lämmitys, uunin hyötysuhteesta, jonka ajattelin olevan 80%... Kokonaishyötyhän on sitten jtn muuta kun ilmaan siirtyy loput.. Tulikiven kaupallinen on suurinpiirtein samalla viivalla käsittääkseni