Ensinnäkin kaikki puu on likimain samanlaista. Kuivassa puussa on 50 % hilltä, 6 % vetyä ja 44 % happea. Jos kysytte missä happi on niin se on hiilivetysidoksissa ns OH ryhmissä. Voi sitä olla muutenkin. Mikä vaihtelee, on kosteus (vesi). Se ei kuitenkan osallistu palamiseen kuin jäähdyttämällä ja pienentämällä kuivan puun osuutta kokonaispainosta.
Joskus pähkäilin onko puun eri osissa erilainen koostumus, lingniinillä ja selluloosalla ja hemisellulla, kaikkihan noista tosin on hiilidioksidilllä rakennettu joten polton eri vaiheessa ei liene eroa onko CO2 13% puun lämpötilasta ja kaasuuntumisesta huolimatta? Havupuissa on enemmän hemiselluloosaa ja vähemmän lingniinä kun lehtipuissa.
Lambdan käyttöön lienee syynä lämpöä kestävien anturien yleisyys/ edullisuus verrattuna CO2 antureihin? Markkinoinnillekin helpompaa mainostaa tuotetta joka on nimenä tuttu autopuolelta kun yrittää markkinoida samallatavoin toimivaa laitetta eri arvoa mittaamalla?
Kuten seppol kirjoitti, puun kosteus vaikuttaa palamiseen jäähdyttävästi. Samoin kuten vaikuttaa liiallinen palamisilma.
Lambdan käyttöä edesauttaa varmaankin sen hinta. Tähän kun vielä saataisiin häkämittaus niin ilmakerroin voitaisiin ajaa mahdollisimman alas. Eli ylijäämähappi niin alas, että häkäpitoisuus lähtee liiaksi nousemaan. Tässä liitteenä linkki, jossa näitä riippuvuuksia, tosin tehty maakaasulle, mutta periaate näkyy kuitenkin (samaa hiiltä ja vetyä sielläkin poltetaan eri muodossa.)
[urlhttp://www.maakaasu.fi/sites/default/files/pdf/kasikirja/7.2.6.pdf][/url]