Hyötysuhdelaskentaa

[Pähkäilijä]

Selitäppä Topi sitten kansanomaisesti mikä on palamis- ja kokonaishyötysuhteen ero ja mitä tarvitsee mitata näiden määrittämiseksi. Jos et näin tee niin voidaan olettaa että et itse tiedä niistä mitään.

minullakaan ei ole tapani ilonen aina asioita kertoa mutta tuleekos sinulle mieleen sellaista keskustelijaa joka muistuttaa vanhaa akkaa apumiehen penkillä? Haukkuu koko ajan kuljettajaa muttei osaa itse ajaa ollenkaan? 

[Averell]

minullakaan ei ole tapani ilonen aina asioita kertoa mutta tuleekos sinulle mieleen sellaista keskustelijaa joka muistuttaa vanhaa akkaa apumiehen penkillä? Haukkuu koko ajan kuljettajaa muttei osaa itse ajaa ollenkaan? 

Puit ajatukseni sanoiksi. 

[savonhumu]

Jankkaa, jankkaa vaan ei taivu Mitenkäs se menikään vanha viidakon viisaus ratakiskosta ja insinööristä

[seppol]

Kyllä savukaasuistakin yhtä ja toista saadaan selville. Ensinnäkin kaikki puu on likimain samanlaista. Kuivassa puussa on 50 % hilltä, 6 % vetyä ja 44 % happea. Jos kysytte missä happi on niin se on hiilivetysidoksissa ns OH ryhmissä. Voi sitä olla muutenkin. Mikä vaihtelee, on kosteus (vesi). Se ei kuitenkan osallistu palamiseen kuin jäähdyttämällä ja pienentämällä kuivan puun osuutta kokonaispainosta.
Poltettaessa käytetään vakiosuhteista ilmaa ja vain sen suhdetta polttoaineeseen voidaan muuttaa. Kun sitä muutetaan, kaikkien palamistulosten suhteet muuttuvat määrätyssä suhteessa. Ei siis tervitse mitata kaikkia. Riittää kun mitataan joku, muut voidaan laskea.
Nyt on muotia mitata lambda eli happipitoisuus. Se on lainattu auton bensiinimoottorista. Sinne se kuitenkin on tullut päästötekniikan mukana turvaamaan katalysaattorin toiminta ja kestävyys. Moottorin pitää toimia pikkuisen alle 1 ilmakertoimella. Siihen zirkoniumdioksidi anturi soveltuu hyvin 300 asteen lämpötilassa.
Dieselmoottori toimii suuremmala ilmaylimäärällä ja sen vuoksi lambda säätöä siinä ei kannata käyttää. Myös nämä meidän uunit toimii ilmakertoimella 1,5 - 2,5. Käyttäköön happitunnistinta ken haluaa mutta mihin se säädetään. Ylimääräistä happea on aina.
Yhtä hyvin voidaan mitata hiilidioksidi pitoisuus ja säätää paloilmaa sen mukaan. Valita vaikka 13 % ohjearvoksi. Kun ilmaa lisätään hiilidioksidi % pienenee ja päin vastoin. Suurin osa savukaasusta on aina typpeä.
Kyllä savukaasuista tehon ja kokonaishyötysuhteenkin pystyy jotenkin laskemaan. Mitähän  siihen tarvittaisiin lisäksi?

[syrjaki]

Kyllä savukaasuista tehon ja kokonaishyötysuhteenkin pystyy jotenkin laskemaan. Mitähän  siihen tarvittaisiin lisäksi?

Muutkin häviöt kuin savukaasuhäviöt? Kattilasta ja putkistoista ympäröivään tilaan, kulutettu sähköenergia.

Riippuu tietenkin mitä kokonaisuutta "kokonaishyötysuhteella" tarkoitetaan. Itse laskeskelen vaan puumäärän teoreettisen energiasisällön ja varaajaan saadun kantilta sekä myös tietysti koko rakennuksen kantilta.

[Averell]

Kyllä savukaasuista tehon ja kokonaishyötysuhteenkin pystyy jotenkin laskemaan. Mitähän  siihen tarvittaisiin lisäksi?

Eikö epäsuoran menenetelmän mukaisesti laskettaessa tarvitse tietää kaikki häviöt: säteily- ja johtumishäviöt , häviö palamattomana (tuhka). Näiden osuudet eivät ole hirveän suuria tosin ole, mutta vaikuttavat kuitenkin.
Mittaako analysaattori koko palamisvaiheen ajan (tulien sytyttämisestä palamisen loppumiseen asti) ja ottaa tämän huomioon , jos kokonaishyötysuhdetta analysaattorin avulla määritellään.

[Klapi]

Keskutelun tasosta , aihesisällöstä ja muutaman jäsenen keskuteluista voidaan päätellä muutakin, kuin että hattujen alla ei ole muutakuin kosteat purut.

Olen testannut kaikki Suomessa käytössä olevat kattilamallit, joten vertailukohtaa on mistä kerron.
Tämä keskustelu on puolestani loppu.

Lopeta jo hyvä mies, jos ja kun lupasit lopettaa Tällä topin joka ikiseen ketjuun jankutuksella menee mielenkiinto koko foorumiin. Näin on toki käynyt monelle muullekkin foorumille ja liekkö Topi ollut sielläkin vouhkaamassa omaa parhauttaan. (kuka muu edes kehtaa väittää olevansa paras mitä maa päällään kantaa)

Ps. Anteeksi, huomasin itsekkin pahasti provosoituneeni (muiden tavoin) näistä Topin täysin turhanpäiväisistä kirjoitteluista. Lupaan olla kommentoimatta Topi The Greatin höpöttelyjä ja yrittää antaa jotain rakentavaakin tälle palstalle.

[seppol]

Oli varmaan vähän optimistinen lupaus tuo kattilan tehon mittaus savukaasuista. Jonkinlaisen tehon saisi irti jos mittaisi kaasuvirtausken nopeuden tietyssä pinta-alassa. Saataisiin kaasun tilavuus. Tietenkin lämpötila ja seossuhteita. Tullokset voisi palauttaa normaalitilaan ja vaikka hiilioksidista voisi laskea paljonko puuta poltetaan. Se on jo eräs tehon mitta.

Energia jakautuminen eri suuntiin häviöksi jää arvailujen varaan. Siksi veteen siirtyvä energia on mittava vertailukelpoisella direktiivin määrittämällä tavalla.
Oikeita kriittisiä kommentteja tässä edellä. En halua olla paras teitäjä.

[Averell]

Eihän täällä kai parasta tietäjää etsitäkkään. Tuo eräs nimeltämainitsematon puuttuu "tietämyksellään" joka asiaan, mutta lopulta myönsi ettei tiedä mistään mitään. Nyt pitää lopettaa Topin provosointi .
Pitäisiköhän aloittaa uusi ketju palamisilman säädön automatisoinnista, jossa voisi ihan rakentavassa hengessä keskustella.
Toivottavasti tässä ei itsekkään ole joutunut pilkunviilaajan maineeseen. 

[Setämies]

Keskutelun tasosta kertoo, kun yksi pääpäsmääjä " tuomaroi " kattiloiden hyötysuhde asiosta, joista hänellä ei ole mitään käsitystä.

No niin Topi, tuo on tervehtymisen alku kun alat tunnistaa itsesi ja omat puutteesi!  

Aika turha sun on länkyttää yhtään mitään hyötysuhteista, kun et edes tiedä mitä parametreja se sun analysaattorisi käyttää ilmoittamansa hyötysuhteen laskentaan. Ei ne työkalut tee ammattilaista, vaan se tieto. Eikä luulo ja tieto ole sama asia.

Niijjuu, pitikin vielä kysyä että koska olet viimeksi kalibroinut sen sun mittarisi?

[arveccio]

Helpottais kummasti kun Topi ei sekottais itteään joka topikkiin.  

[arveccio]

Pitäisköhän tämäkin jättää ammattilaisten päätettäväksi. 

[Pähkäilijä]

Pitäisköhän tämäkin jättää ammattilaisten päätettäväksi. 

helpoin vaihtoehto kun jättää kommentoimatta nuo kirjoitukset niin riidelköön peilin kanssa  Minä jo ehdotin ajat sitten ettei toistemme kirjoituksia lueta saati kommentoida. Polka tuon sopimuksen teki aikaisemmin.

[Pähkäilijä]

Kyllä savukaasuistakin yhtä ja toista saadaan selville. Ensinnäkin kaikki puu on likimain samanlaista. Kuivassa puussa on 50 % hilltä, 6 % vetyä ja 44 % happea. Jos kysytte missä happi on niin se on hiilivetysidoksissa ns OH ryhmissä. Voi sitä olla muutenkin. Mikä vaihtelee, on kosteus (vesi). Se ei kuitenkan osallistu palamiseen kuin jäähdyttämällä ja pienentämällä kuivan puun osuutta kokonaispainosta.
Poltettaessa käytetään vakiosuhteista ilmaa ja vain sen suhdetta polttoaineeseen voidaan muuttaa. Kun sitä muutetaan, kaikkien palamistulosten suhteet muuttuvat määrätyssä suhteessa. Ei siis tervitse mitata kaikkia. Riittää kun mitataan joku, muut voidaan laskea.
Nyt on muotia mitata lambda eli happipitoisuus. Se on lainattu auton bensiinimoottorista. Sinne se kuitenkin on tullut päästötekniikan mukana turvaamaan katalysaattorin toiminta ja kestävyys. Moottorin pitää toimia pikkuisen alle 1 ilmakertoimella. Siihen zirkoniumdioksidi anturi soveltuu hyvin 300 asteen lämpötilassa.
Dieselmoottori toimii suuremmala ilmaylimäärällä ja sen vuoksi lambda säätöä siinä ei kannata käyttää. Myös nämä meidän uunit toimii ilmakertoimella 1,5 - 2,5. Käyttäköön happitunnistinta ken haluaa mutta mihin se säädetään. Ylimääräistä happea on aina.
Yhtä hyvin voidaan mitata hiilidioksidi pitoisuus ja säätää paloilmaa sen mukaan. Valita vaikka 13 % ohjearvoksi. Kun ilmaa lisätään hiilidioksidi % pienenee ja päin vastoin. Suurin osa savukaasusta on aina typpeä.
Kyllä savukaasuista tehon ja kokonaishyötysuhteenkin pystyy jotenkin laskemaan. Mitähän  siihen tarvittaisiin lisäksi?

Joskus pähkäilin onko puun eri osissa erilainen koostumus, lingniinillä ja selluloosalla ja hemisellulla, kaikkihan noista tosin on hiilidioksidilllä rakennettu joten polton eri vaiheessa ei liene eroa onko CO2 13% puun lämpötilasta ja kaasuuntumisesta huolimatta? Havupuissa on enemmän hemiselluloosaa ja vähemmän lingniinä kun lehtipuissa.

Lambdan käyttöön lienee syynä lämpöä kestävien anturien yleisyys/ edullisuus verrattuna CO2 antureihin? Markkinoinnillekin helpompaa mainostaa tuotetta joka on nimenä tuttu autopuolelta kun yrittää markkinoida samallatavoin toimivaa laitetta eri arvoa mittaamalla? 

[Setämies]

Kun nämä pahoinvoinnin purkaukset pysyisi asiassa, mutta kuppikunnan muutama edustaja osaa provoillaan kääntää asiat mullinmallin.
Minun lähestymistapa on suoraan edestä, en huutele puskasta ja puun takaa.
Vastaan huutooni tarvittaessa.

  Voisko ylläpito ystävällisesti lisätä jonkun ihme hyppypomppurullaus-hymiön? Nää Topin jutut on sen verran hauskoja! 

Kattilaitoksen hyötysuhteet voidaan analysoida vain tarkoilla mittauksilla ei matemaattisilla yhtälöillä.
Tilanne muuttu, kun saadaan kattilalaitoksesta muutama tarkka parametri, voidaan matemaattista kaavaakin käyttää.

Mittaustekniikasta ymmärrät näköjään ihan yhtä vähän kuin useimmista muistakin asioista. Mittaustuloksia analysoitaessa joudutaan pakostakin aika usein käyttämään kaavoja, jotta saadaan vertailukelpoisia tunnuslukuja. Mittaukset, menetelmät ja tarkkuus taas rajataan käytettävän standardin mukaan. SI-järjestelmän perusyksiköillä ei vielä pitkälle pötkitä.