Kyllä savukaasuistakin yhtä ja toista saadaan selville. Ensinnäkin kaikki puu on likimain samanlaista. Kuivassa puussa on 50 % hilltä, 6 % vetyä ja 44 % happea. Jos kysytte missä happi on niin se on hiilivetysidoksissa ns OH ryhmissä. Voi sitä olla muutenkin. Mikä vaihtelee, on kosteus (vesi). Se ei kuitenkan osallistu palamiseen kuin jäähdyttämällä ja pienentämällä kuivan puun osuutta kokonaispainosta.
Poltettaessa käytetään vakiosuhteista ilmaa ja vain sen suhdetta polttoaineeseen voidaan muuttaa. Kun sitä muutetaan, kaikkien palamistulosten suhteet muuttuvat määrätyssä suhteessa. Ei siis tervitse mitata kaikkia. Riittää kun mitataan joku, muut voidaan laskea.
Nyt on muotia mitata lambda eli happipitoisuus. Se on lainattu auton bensiinimoottorista. Sinne se kuitenkin on tullut päästötekniikan mukana turvaamaan katalysaattorin toiminta ja kestävyys. Moottorin pitää toimia pikkuisen alle 1 ilmakertoimella. Siihen zirkoniumdioksidi anturi soveltuu hyvin 300 asteen lämpötilassa.
Dieselmoottori toimii suuremmala ilmaylimäärällä ja sen vuoksi lambda säätöä siinä ei kannata käyttää. Myös nämä meidän uunit toimii ilmakertoimella 1,5 - 2,5. Käyttäköön happitunnistinta ken haluaa mutta mihin se säädetään. Ylimääräistä happea on aina.
Yhtä hyvin voidaan mitata hiilidioksidi pitoisuus ja säätää paloilmaa sen mukaan. Valita vaikka 13 % ohjearvoksi. Kun ilmaa lisätään hiilidioksidi % pienenee ja päin vastoin. Suurin osa savukaasusta on aina typpeä.
Kyllä savukaasuista tehon ja kokonaishyötysuhteenkin pystyy jotenkin laskemaan. Mitähän siihen tarvittaisiin lisäksi?