Polttopuun sisäkuivaustuloksia

[Pähkäilijä]

up

ei löytynyt mistään valmiita käppyröitä miten tuo sisäilman ja ulkoilman lämpötila & suhteellinen kosteus vaikuttaa puun tasapainokosteuteen. Vaisalan laskurilla ynnäilin pikkusen ja tämmönen tulos tuli

Sinänsä ilman lämmittäminen ei paljoa haukkaa energiaa, jos ulkona on -30c ja pannarissa se lämpenee +20c 100 m3 lämmittämiseen tarvitaan 0.14 kWh. Korvausilma kannattaa kierrättää pannarin katon kautta jolloin tuon sinne kenties kertyneen vähän lämpimämmän ilman saa hyötykäytettyä.

 kun talvella ulkokuivan puun tasapainokosteus on ~25% nollakelissä on vettä 4.87g/m3 ilmassa suhteellisen kosteuden ollessa 100% (RH). Kun ilma tulee korvausilmana sisälle tuo 4.87g/m3 ilma lämmetessään 20 asteeseen antaa 29%RH kosteuden ja puun tasapainokosteus olisi noin 6% paikkeilla. Tosin solunsisäinen kosteus ei katoa huoneilmassa.

Tai kun ulkona on -20c ja RH 100% on sieltä tulevassa korvausilmassa 0.9 g/m3 vettä ja tämä sisällä antaa 5% RH kosteuden ja puiden sisäkuivaus senkun nopeutuu kohti tasapainokosteutta.

Pakkaskaudella ulkoilma on usein lähellä 100%RH mutta ilman sisältämä vesimäärä on pieni.

Sisäilma 20c
%RH  kastepiste c  vettä g/m3  puun tasapainokosteus suunnilleen %
100    20              17.3            30        
95     19.4            16.5            24
90     18.3            15.6            20
85     17.4            14.7            18
80     16.4            13.9            16
75     15.4            13               14.5
70     14.3            12.1            13
65     13.2            11.3            12
60     12               10.4           11
55     10.7             9.5            10
50     9.3               8.7            9
45     7.7              7.8             8.5
40     6                 6.9            7.7
35     4.1              6.1             7
30     1.9              5.2             6
25     -0.6             4.3             5.3
20    -3.6              3.5             4.5
15    -7.4              2.6             3.6
10    -12.6            1.4             2.7
5      -20.8            0.9            1.5
0      -237.51         0                  

http://www.vaisala.fi/fi/services/technicalsupport/HumidityCalculator/Pages/default.aspx

nyt on ulkona kosteaa puille mut tuuletukseen ihan ok  

[ahvena]

Ei ny suoraan sisäkuivaukseen liity, mutta kuivumiseen kuitenkin. Tässäkin ketjussa on tuota puun kosteuskäyrää kuukausien funktiona, mutta mitenkäs vanha tekniikka kaataa "rasiin"? En löytänyt mitään mainintaa tavasta foorumilta. Eli kesällä kun puussa on reilu lehti niin rungot nurin, ei karsita. Sitten kun lehdet ovat vetäneet ruskeaksi ja kuivuneet, niin sitten karsinta ja jatkokäsittely. Lehdet vetää veden pois puun sisältä ja haihduttaa. Vanha viisas joskus väitti, että noin saa puuta polttoon keskellä kesääkin jo seuraavaksi talveksi. Onko kukaan moista harrastanut ja mittaillut?

[rapid 3]

Ei ny suoraan sisäkuivaukseen liity, mutta kuivumiseen kuitenkin. Tässäkin ketjussa on tuota puun kosteuskäyrää kuukausien funktiona, mutta mitenkäs vanha tekniikka kaataa "rasiin"? En löytänyt mitään mainintaa tavasta foorumilta. Eli kesällä kun puussa on reilu lehti niin rungot nurin, ei karsita. Sitten kun lehdet ovat vetäneet ruskeaksi ja kuivuneet, niin sitten karsinta ja jatkokäsittely. Lehdet vetää veden pois puun sisältä ja haihduttaa. Vanha viisas joskus väitti, että noin saa puuta polttoon keskellä kesääkin jo seuraavaksi talveksi. Onko kukaan moista harrastanut ja mittaillut?

Viime kesänä tuli tuota ensimmäistä kertaa kokeiltua. Vaikka oli hellekesä, niin yli kolme viikkoa meni ennen kuin koivuista oli kaikki lehdet ruskeina. Sahauspinnoissa oli jo paljon kuivumishalkeamia. Aika kuiviksi nuo koivut olivat menneet, vaikka kalautuskokeessa ei avian puhdas ääni tullutkaan. En kuitenkaan poltellut niitä viime talvena, koska ylivuotista polttopuuta oli yllin kyllin. Sen verran positiivinen maku hommasta jäi, että aion jatkaa kokeilua tänä kesänäkin.

[seppol]

Mulla on ollut yksi koivukalikka sisällä marraskuun alusta 2013. Se painoi alkujaan 1500 g. Nyt juuri se painaa 826 g. Suurimman ajan se oli 50 - 80 asteen lämmössä mutta nyt huoneen lattialla. Tuskin se enää paljon kuivaa. Vettä kokonaispainosta oli ainakin 55 %.

[AnssiKo]

Kun kuivumisasia on taas tapetilla, ruoditaas viel puulajieroja. Koivu, kuusi ja mänty taitaa olla kuivumisen kanssa tasoissa, ainakin jos verrataan per kg.

Haapa ja muut hötöt lehtipuut taitaa sit olla niin nopeita kuivujia.

Paju ja tuomi ovat sit niit hankalia kuivumaan. Katajakin taitaa vaatia aika reippaasti aikaa, mut noit katajia harvemmin on sentään poltettavaks asti.

Löytyiskö tästä ajatusta jopa jonkun perehtyä?

[rapid 3]

Puiden kuivumisajoista ei minulla ole mitään mittaustuloksia, ainoastaan perstuntuma joka on tullut vuosikymmenten aikana. Hitain on raita (tai paju), sitten tulee pihlaja, haapa, koivu, tammi, mänty, omenapuu, kuusi ja lopuksi lepät. Pari vaahteraakin olen kuivattanut,sijoittuisi jonnekin listan keskivaiheille, mutta kun on niin pieni otanta, jääköön listan ulkopuolelle. Katajaakin olen polttanut, mutta ovat olleet jo kuolleita aihioita, joten eivät vertailukelpoisia. Kaikki ovat siis olleet pienitty klapeiksi, pienimmät lehtipuut (paitsi leppä) aisattu.

[Pähkäilijä]

Mulla on ollut yksi koivukalikka sisällä marraskuun alusta 2013. Se painoi alkujaan 1500 g. Nyt juuri se painaa 826 g. Suurimman ajan se oli 50 - 80 asteen lämmössä mutta nyt huoneen lattialla. Tuskin se enää paljon kuivaa. Vettä kokonaispainosta oli ainakin 55 %.

Tuolla lämmöllä saadaan solunsisäinenkin kosteus katoamaan

Eri puulajeja vertaillessa on syytä huomata että lähtökohta on erilainen, tuossa sivulla 6 eri lajien "kaatokosteuksia" eri vuodenaikoina

http://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/kuivuriopas-web.pdf

Lehtipuita voi kaataa rasiin niin alkukesästä kuin loppukesästäkin, jälkimmäisessä sitten korjuu kunhan hienät on nurin ja pakkanen puraissut. Metsäenergiaa korjatessa oksamassaa (kuusikkojen) kuivatetaan hakkuuaukealla yleensä kesä ennenkun ajetaan kasalle. Samalla karisevat neulasetkin maastoon.

[ahvena]

Tuli tökittyä Bilteman piikkimittarilla jokusta erilaista puuta pari päivää sitten:

Joku 12..15 cm halkaisijaa kaikissa alkujaan.

1) Viime syksynä rasiin kaadettu koivu. Talvi pressun alla rankana kasassa. Vähän oli sahan ketjulla raavittu, muttei oikeastaan aisattu. Rangan päästä klapin mitta pois ja seuraava pätkä halki: 27 %

2) Kuten edellinen koivu, mutta raita. Lisäksi ollut keskeltä halkaistuna klapina noin kuukauden liiterissä. Klapi puoliksi ja keskeltä 31..33%

3) Leppä, ylivuotinen ranka. Motolla kaadettu, eli telat rikkoneet kuoren. Ollut peittämättömässä kasassa talven. Otettu pätkä kuten 1) ja 21%

4) Kuten 3) mutta ollut kuukauden päivät keskeltä halkaistuna klapina liiterissä 20%

Ei tullut noita kokeiltua pinnasta, mutta käteen tuntuivat kosteilta suoraan ulkoa tuotuna. Kokeilin myös noin viikon sisällä ollutta puuta (teline kylpyhuoneessa lattialämmön päällä). Pinnasta noin 5 % ja sisältä noin 20%. Eli ydin ei viikossa kuivu, mutta pinta kylläkin.

Tarkkuudet varmaan mitä lie, mutta toisiinsa verrannollisia kuitenkin. Ei taida ulkona nyt kuivua alle tuon noin 20% tuolla mittarilla.

[seppol]

Vuosi sitten pätkitty ja halkaistu mäntyklapi suursäkissä. Syksyllä tuotu liiteriin. Tuntui vielä märältä. Tammikuussa toin sisälle jolloin painoi 391 g. On ollut siitä saakka uunin päällä n. 40 asteessa ja nyt painaa 336 g. On keventynyt 55 g eli 14 %.

[seppol]

Tänään 26.4. sama mäntykalikka painaa 117 g ja tuntuu tosi kuivalta. Se on ollut koko ajan Vesimiilun päällä. Vettä on haihtunut 274 g eli kokonaispainosta 70 %.

[seppol]

Unohtakaa edellinen mittaus. Vaaka ei ollut nollattu oikein. Kalikka painaa nyt 329 g. Vettä haihtunut 62 g ja prosenteissa 15,9 % .