Polttopuun sisäkuivaustuloksia

[seppol]

Tasan vuosi sitten kaadettiin iso pihakoivu ja tein siitä polttoklapeja. Ne kuivuivat katoksessa kesän ja talven ajan ja polttelinkin niitä joskus. 16.4.-13 ne tuntuivat edelleen painavilta ja punnitsin niistä kaksi. Toinen painoi 1375 g ja toinen 1090 g. Asetin ne pihasaunan savupeltien päälle metrin korkeudelle kiukaan yläpuolelle jossa ne on olleet siitä lähtien. Saunimiskertoja on vähän toistakymmentä ja silloin ne lämpiää varmaan lähelle 100.
17.5 punnitsin ne ja painot olivat 1170 g ja 890 g. Toinen keveni 205 g ja toinen 200 g.
Kokonaispainosta vesimäärät on 14,9 % ja 18,5 %.
Kuivapainosta 17,5 % ja 22,5 %.
Ainakin tuon verran niissä kosteutta oli vuoden ulkokuivatuksen jälkeen.
Koe jatkuu.

[topintam]

Tuo viikon varastointi pannuhuoneesa ei näytä olevan ollenkaan huonompi juttu,,Itsellä 2 pinoa joita poltellaan vuortotellen niin aina "yliviikkoisia" tarjolla..

Toi kespes kattila vielä hoitaa loppukuivatuksen kun täyttöväli pari- kolmekkin päivää. Siellä ne 90c. lämmöstä nauttivat päälimmäiset 24h ennenkuin valuvat alas palotapahtumaan. Varmaaan sielläkin muutama vesipisara irtoaa.

Pitääkin piruuttaan kokeilla pölikällä mitä siellä puulle tapahtuu..käynkin heti laittamassa koekaniinin uuniin. Ainakin se savustuu herkulliseksi huomisen mittaukseen.

[Repa]

Tuo viikon varastointi pannuhuoneesa ei näytä olevan ollenkaan huonompi juttu,,Itsellä 2 pinoa joita poltellaan vuortotellen niin aina "yliviikkoisia" tarjolla..

Toi kespes kattila vielä hoitaa loppukuivatuksen kun täyttöväli pari- kolmekkin päivää. Siellä ne 90c. lämmöstä nauttivat päälimmäiset 24h ennenkuin valuvat alas palotapahtumaan. Varmaaan sielläkin muutama vesipisara irtoaa.

Pitääkin piruuttaan kokeilla pölikällä mitä siellä puulle tapahtuu..käynkin heti laittamassa koekaniinin uuniin. Ainakin se savustuu herkulliseksi huomisen mittaukseen.

Foorumilla on todistettu että puiden kuivaaminen vie yhtäpaljon energiaa, kuivaako uunissa tai uunin vieressä. Oma mielipide on kuitenkin että kuivat puut uunissa antaa parempana ja puhtaanpana palamisena paremman "energiataseen".

Omatkin kalikat on edelleen kuivatusseurannassa, mielenkiintoista oli se että sisätiloissakin niiden paino alkoi nousta jo huhtikuussa.

[pelti]

Foorumilla on todistettu että puiden kuivaaminen vie yhtäpaljon energiaa, kuivaako uunissa tai uunin vieressä

Tässäkö ratkaisu niille jotka pohtivat intercooleria pannuhuoneeseen - johdetaan "ylimääräinen" lämpö puiden kuivatukseen

[seppol]

Tänään 11.11.2013 punnitsin toisen puun joka keväällä painoi 1170 g. Se on ollut koko kesän ja syksyn puukatoksessa jossa on harvahkot seinät mutta katto päällä. Nyt se painoi 1165 g eli paino on pudonnut edelleen 5 g. Olisin kuvitellut että se olisi vetänyt ilmasta kosteutta lisää mutta ei. Asettuu vähän outoon valoon tuo "tasapainokosteus" jota kyllä olen epäillyt alusta saakka. Ilmasta on kosteutta saatavissa vain kun se on 100 %, ei ennemmän.
Kertaan nyt vähän puuapalikan historiaa. Koivu kaadettiin toukokuussa 2012 ja pieniuttiin heti. Se kuivui pinossa katoksessa kesän 2012. Talvella otin sen saunaan ja se oli kiukaan yläpuolella pellin varren päällä kolmisen kuukautta. Keväällä laitoin sen takaisin ulos. Toisen palikan olen näköjään hukannut.

Puiden kattilahuoneessa säilyttäminen ei niitä sanottavasti kuivata mutta lämmittäminen varaa niihin paljonkin enrgiaa. On ihan eri juttu polttaa 50-60 asteisia puita kuin -30. Yllättäen puun ominaislämpö onkin melko suuri, noin puolet vedestä ja kaksinkertainen vuolukiveen verrattuna. Jos tonni puuta lämmitetään 1 aste, enrgiaa kuluu 0,5 kwh. Tätä ei sitten tarvitse ottaa liekistä jos se on otettu katttilahuoneen hukkalämmöstä.

[Pursimies]

Ite puottelin kellariin keväällä halottuja ja kesän kuivuneita seka halkoja kahdessa erässä yhteensä noin 7 pm³. Varastotilan ilmanlaatu muuttui kyllä molemmilla kerroilla tosissaan kosteaksi. Lämmittäessä olen pitänyt varastotilan ikkunaa auki, jolloin palamisilma vetää varastotilan puolelta kosteutta pois. On jossain ylhäälläkin nuita kosteusprosentteja, mutta tosiaan puiden lämmettyä kunnolla ne tuntuu myös "pinta kuivahtavan" kun varastotilan ilma ei lämmityskertojen välissä kostu enää niin selvästi. Alkusytytykseen käytän puita, jotka pinon kattilan viereen n. 2m korkeaan ja puolimetriä leviään pinoon, siinä alimmat halot ehtii kuivahtaa viikon verran ja on jo todella helppoja sytyttää. Kattilahuoneen lämmöt katon rajassa varmaan 30 astetta ja alempana noin 25, varastotilan puolellakin on parikyt astetta lämmintä et puut kuivaa varmasti kattilaan laittoon asti.

[lmfmis]

Laitoin kanssa pikkuerän kevään puita sisälle pannuhuoneeseen. Vaikka ovat suojassa kesän kuivaneet niin vielä kovin painavilta vielä tuntuvat.

Kuivaamista tehostan bilteman kuivaimella. Tuntuu yhtälö toimivan.



Mistäs saisi halvimman puunkosteusmittarin?

[VPJ]

Mistäs saisi halvimman puunkosteusmittarin?

Biltemasta 87-257  10e tai 87-258 jossa 9v paristo 15e,
Eka saman näköinen kuin omani Clas Ohlsonilta 22e jota vertasimme kalliimpaan monipuoliseen ja eroa oli +0 - -2 %-yksikköä eli näytti samaa tai kaksi prosenttia kuivempaa. Tämä tarkkuus riittää minulle.

[seppol]

Esimerkeistä huomataan että kesä ei riitä polttopuun kuivaamiseen. Nyt pitäisi olla 2014 -1015 talven puut tehty. Kun tuoreet puut pistetään suljettuun tilaan, vesi pitää poistaa sieltä tavalla tai toisella. Ulkona luonto tekee sen ilmaiseksi.

Kun kylmät puut tuodaan sisälle, ilmasta tiivistyy pinnalle kosteutta ja ne tuntuu märiltä. Kun puut lämpiää, kosteus haihtuu takaisin ilmaan ja pinta tuntuu kuivalta. Itse puut ei kuiva eivätkä kostu. Myös uunissa, jossa kosteutta on paljon puun pinnat ensin kostuu ja vähitellen jällen kuivaa.

Katselen tuossa naapuria joka tuottaa rankoja pihaansa kesällä. Hän halkoo ne kirveellä kasaan joka on sateessa maassa muutanman kuukauden. Sysyllä ne mätetään kellariin luukusta. En viitsi kommentoida.

[kahe]

Esimerkeistä huomataan että kesä ei riitä polttopuun kuivaamiseen. Nyt pitäisi olla 2014 -1015 talven puut tehty. Kun tuoreet puut pistetään suljettuun tilaan, vesi pitää poistaa sieltä tavalla tai toisella. Ulkona luonto tekee sen ilmaiseksi.

Tuolta voi lukea toisenlaista näkemystä asiaan ja on ihan tutkittua tietoakin keskustelun liitteissä.

[Juhanisto]

No jos puut saa halottua talven aikana niin että ne ovat maaliskuun alussa harvalla kasalla. Niin kyllä ne kuivaa. Mutta jos aloittelee puuhommat touko-kesäkuussa niin on armottomasti myöhässä. Paras kuivamisaika on juuri tuo maalis-toukokuu. Puut pitäisi olla katetussa pinossa jo kesäkuussa. Ja pinotkin sellaisia että ilma pääsee kuivattamaan jos kosteutta on vielä jäänyt. Itse tein toukokuussa mäntyrankoja suoraan metsästä pinoon. Ovat vieläkin kosteita ja mustuivat vaan pinolla. Kasalla kuivaneet männyt kauniin keltaisia. Joten kaato ajallakin on väliä, ei mielellään kasvukaudella.

Mutta tämä oli vaan minun näkemykseni asiasta 

[Repa]

Esimerkeistä huomataan että kesä ei riitä polttopuun kuivaamiseen. Nyt pitäisi olla 2014 -1015 talven puut tehty. Kun tuoreet puut pistetään suljettuun tilaan, vesi pitää poistaa sieltä tavalla tai toisella. Ulkona luonto tekee sen ilmaiseksi.

Kun kylmät puut tuodaan sisälle, ilmasta tiivistyy pinnalle kosteutta ja ne tuntuu märiltä. Kun puut lämpiää, kosteus haihtuu takaisin ilmaan ja pinta tuntuu kuivalta. Itse puut ei kuiva eivätkä kostu. Myös uunissa, jossa kosteutta on paljon puun pinnat ensin kostuu ja vähitellen jällen kuivaa.

Katselen tuossa naapuria joka tuottaa rankoja pihaansa kesällä. Hän halkoo ne kirveellä kasaan joka on sateessa maassa muutanman kuukauden. Sysyllä ne mätetään kellariin luukusta. En viitsi kommentoida.

Tämä käppyrä ( se on Pähkäilijän aloitus viestissä ) hiukaan sotii ajatustasi vastaan:    http://www.puulammitys.info/index.php?action=dlattach;topic=312.0;attach=851

Se ei tietenkään poista sitä tosiasiaa että puiden kuivatukseen kannattaa hiukan satsata.

Vähän yllättävä asia kuitenkin tuon käppyrän tieto 

[PuuIlmaMaa]

Edelliset kaksi viestiä kertovat kaiken olennaisen. Kevät ja kesä yhdessä kuivaavat puun. Loppukesällä-syksyllä kosteus taas hieman kasvaa mutta tammikuusta alkaen taas kuivuu.

Loppu hoituu sitten pannuhuoneessa jos sinne sopii puuta esim esim. viikon tarpeiksi ja pannusta tulee sopivasti lämpöhävikkiä. Itselläni on tapana kuivata esim. pressujen painopuita juurikin tuolla pannuhuoneessa. Pari viikkoa riittää ja ne on rutikuivia.

Omalla mittarilla kun olen katsellut niin viikon "kuivatuksessa" olleet ovat tasolla 10% jopa alle.

[seppol]

Nyt teen kokeen. Kaadan tuosta koivun ja otan siitä tyvipölkyn ehkä uitan sitä viikon vesiämpärissäkin, punnitsen, valutan ja pistän vesimmilun kuorien sisälle 50 - 80 lämpöön ensi talveksi. Ilma vaihtuu siellä jatkuvasti. Katsotaan kuinka suuri veimäärä puuhun mahtuu. Paino on samalla "tyhjän tilan" tilavuus litroina. Upotusmenetelmällä saisi myös puukappaleen tarkan tilavuuden.
Ajattelen niin että puu muodostuu kahdesta osasta. Toinen on kiinteä puu johon vettä ei mene ja toinen avoin astia jonka kosteus ilman mukana vaihtelee normaalisti. En vaan yhtäkkiä keksi millä menetelmällä saan ilmasta vettä astiaan ellei se ole sateessa.

Kun tästä tasapainokosteudesta puhutaan, niin mitä jos otettaisiin jostain rakennuksesta 100 vuotta vahaa puuta jota ei koskaan ole lämmitetty ja mitattaisiin sen kosteus. Luulisin että se on aika kuivaa enkä usko kosteuden juuri muuttuvan kesällä, syksyllä tai talvella.

[Juhanisto]

Huomasin tuossa kun puita metsässä kaatelin ja mönkijän kärryyn kantelin että ompa tänä syksynä kevyempiä puita kun viime syksynä. Voisikohan tuoreen puukin vesipitoisuus vaihdella vuosittain kasvukauden lopun sademäärästä johtuen. Vai oliko voimat vaan lisääntyneet vuoden aikana. Samalta paikalta jatkoin kun viime vuonna jäin, niin että kasvuolosuhteet ainakin samat.