Ruuviperiaate on houkutteleva, mutta laitteet kovimmilla. Ruuvin kesto on ( tämä on artikkeleista suomennettua ja ajan patinoimaa muistikuvaa) rajallinen jos ei ole ihan huippukovat aineet. Samoin ruuvin pesä kuluu. Suulake, eli jarru joka nostaa vastapaineen ja muovaa brikettitangon, on jotenkin materiaali- riippuvainen. Ja lämpöjen mukaankin tuote muuttuu. Kun saa ligniinin sulamaan ja ulkopinnan lasittumaan, on homma kohdallaan. Tämä ruuviperiate vaatii kuumennusvastukset ulostulopäähän.
Onn ruuvissa hyvääkin: yksi liikkuva osa ja itse laite on pieni.
Kun tuommoista puujauhoa puristetaan ja kuumennetaan, on siinä paljon muuttujia. Siksi esim. suulakepään muotoa joutunee hakemaan ennenkuin suomalaisen puun oikein puristava muoto löytyy. Joskus oli artikkeli pellettikoneen matriisin reikäsuunnittelusta ja olipas monta asiaa! reiän halkaisja, kartion kulma, reiän pituus ym.. ja jos joku arvo hiukan muuttui, ei pellettiä tullut, vaan jauhona läpi ja haperoita nappuloita.
Mutta toisaalta jos hyvää, koossapysyvää brikettiä saisi omasta takaa, kyllä sen eteen hiukan kannattaa panostaakin. Etsi ihan piruuttasi teorioita jotka selittävät briketin kasassa pysymistä. Osa siitä johtuu jostain ihme fysiikasta " kun hiukkaset puristetaan tarpeeksi lähelle toisiaan, niiden väliin jää yhteen vetävää voimaa" joku van der vaalsin juttu.. Sen mukaan se 700 baria sisäistä painetta tekee tuollaista atomitason liimausta.kyllä teorioita piisaa. Osa selittyy ihan omalla järjellä, esim. se, että kun ligniini sulaa, on se mahtava liima.
Muta hydraulisissa puristimissa ei lämpö ole yhteenliitosta auttamassa, siis en perustuvat isosti muulle fysiikalle.
Kun perusteet saa teorioista sulatettua, on todennäköisemmin hyvän kamppeen jäljillä. Kaikissa systeemeissä on edut ja haitat. Lopullinen itsesi vakuuttaminen on helpointa youtube- sessioissa. Hydraulisissa in kaikissa samanlainen verkkainen poljento ja aika hapraat briketit. Ruuvilaitteet tekevät kovaa ja tummaa, samoin se kuulajuntta-mäntäpuristin.
Edellisessä jutussani muistin väärin: Mäntäpuristin tekee lämmön ihan mekaanisesti, ei tarvita sähkövastuksia liiman ( ligniini) sulattamiseen. Eli lopulta rautava ja iso mäntäkone voisi olla ainakin minun juttu, jos puhtaalta pöydältä alkaisin. Sen tuote on kovapintaista ja hyvin säilyvää. Hydraulisen systeemin palikat imee veden jo metrin päästä ja ei voi varmasti säilöä edes liiterissä ilman muoviin pakkaamista.