Kirjoittaja Aihe: kahe: Arimax 240 puuenergian kulutusseurantaa Etelä-Pirkanmaa  (Luettu 24909 kertaa)

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Lisäilin ensimmäiseen viestiin jäähtymiskäyrän kyseisen vuorokauden keskilämpötiloilla. Ennuste trendiviiva menisi -30 kohdilla noin 8kW:n kohdille tai allekin. Voiko pitää paikkansa? Tuota mlp pumpun mitoitusta kun hieman ajattelee ja ekat laskennat ovat olleet 10kW:n koneita. Tietystikin mittausarvoja pitäisi saada alle -20 lämpötiloillekin, niin tietäisi vähän paremmin. Laskin vuoden puunkulutus arvioilla noin 23tkWh lämmitysenergian määräksi kokonaisuudessaan.

Sähkönkulutusta pitäisi muutenkin parantaa. Neljä ulkovaloa (ledejä) palavat koko yön, mutta yöllä menee koko ajan 0.62 kW sähköä. Yksi syöppö on varaston sähköpatteri ja harva ovi.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 524
http://www.nunnauuni.com/suomi/tuotteet/lampoluokat.html

eiköhän nuo taulukot ole suuntaa-antavia. Joskus ynnäilin että kerroin ois 0.6 neliöiden lisääntyessä eli jos 100 neliössä menis vaikka 100 kWh niin 200 nelöisessä 160 kWh. Toki käyttöveden kulutus noista kuvista puuttuu.

Omissa laskelmissa tuo pakkaskäyrä näyttää olevan aika tasainen, noin 1 kW/5c lisääntyy tässä torpassa. Huomaa tuulen vaikutuksen kulutukseen, helposti haukkaa 1 kW verran enemmän. Tuohon energiakuvaan lisätty joulukuun lukemat.

Onkos siellä koneellinen ilmanvaihto? Se saa aikaan lisää perus sähkönkulutusta x määrän.

EDIT - kun lukis kirjottajan viestit ei kyselis tyhmiä...

Ilmanvaihto Vallox Digit SE sähköisellä jälkilämmityksellä.
Erillinen autotalli kylmänä, jonka päädyssä varasto 8-10 astetta lämmin sähköpatterilla.
« Viimeksi muokattu: 05.01.2013-00:35 kirjoittanut Pähkäilijä »
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

akWho

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 297
Lisäilin ensimmäiseen viestiin jäähtymiskäyrän kyseisen vuorokauden keskilämpötiloilla. Ennuste trendiviiva menisi -30 kohdilla noin 8kW:n kohdille tai allekin. Voiko pitää paikkansa? Tuota mlp pumpun mitoitusta kun hieman ajattelee ja ekat laskennat ovat olleet 10kW:n koneita. Tietystikin mittausarvoja pitäisi saada alle -20 lämpötiloillekin, niin tietäisi vähän paremmin. Laskin vuoden puunkulutus arvioilla noin 23tkWh lämmitysenergian määräksi kokonaisuudessaan.

Sähkönkulutusta pitäisi muutenkin parantaa. Neljä ulkovaloa (ledejä) palavat koko yön, mutta yöllä menee koko ajan 0.62 kW sähköä. Yksi syöppö on varaston sähköpatteri ja harva ovi.
Et ole vielä päässyt pakkasesta nauttimaan, täällä meillä oli joulun aikaan semmoinen -28-29ºC 8). Kyllä se jo rupesi varajaa purkamaan 7 kWh teholla, lämmitettävät pinta-alat meillä melko vastaavat kuutioita sinulla on enempi.
Rakensin talon -98 kappale tavarasta, eriste vaipassa 150 mm selluvilla + 50 mm mineraalivilla ristikoolauksella ja yläpohjassa 125 mm mineraalivilla jonka päällä n.300 mm puhallus selluvillaa.
Vuoden alku oli täälläkin leuto +1 - -3 ºC jolloin riitti n.2 kWh tehot.
edit:
Illalla lämmittelin varaajan lämpöseksi, viime yö olikin sitten kylmempi pakkasta -13,7 ºC kylmimmillään.
Laskin lattialämmityksen purkaneen viimeisen puolen vuorokauden aikana 3,4 kWh teholla varaajaa.

Nyt laitoin emännän toiveesta leivinuuniin (Tulikiven LU 3000) tulet niin kohta saa pienentää lattialämmitystä jos ei halua hikoilla illalla.Samalla varaajan purku hidastuu melko paljon.
« Viimeksi muokattu: 05.01.2013-10:26 kirjoittanut akWho »
Jäspi YPV-40, Ovaali EPK 1.8m3, Ouman EH-80 ulkoanturilla,lämmitettävää 160m2 wirsbo lattialämmitys.
Energia: sahauspintaa ja tasauspätkät lähisahalta.

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Et ole vielä päässyt pakkasesta nauttimaan, täällä meillä oli joulun aikaan semmoinen -28-29ºC 8). Kyllä se jo rupesi varajaa purkamaan 7 kWh teholla, lämmitettävät pinta-alat meillä melko vastaavat kuutioita sinulla on enempi.
Rakensin talon -98 kappale tavarasta, eriste vaipassa 150 mm selluvilla + 50 mm mineraalivilla ristikoolauksella ja yläpohjassa 125 mm mineraalivilla jonka päällä n.300 mm puhallus selluvillaa.
Vuoden alku oli täälläkin leuto +1 - -3 ºC jolloin riitti n.2 kWh tehot.
edit:
Illalla lämmittelin varaajan lämpöseksi, viime yö olikin sitten kylmempi pakkasta -13,7 ºC kylmimmillään.
Laskin lattialämmityksen purkaneen viimeisen puolen vuorokauden aikana 3,4 kWh teholla varaajaa.

Nyt laitoin emännän toiveesta leivinuuniin (Tulikiven LU 3000) tulet niin kohta saa pienentää lattialämmitystä jos ei halua hikoilla illalla.Samalla varaajan purku hidastuu melko paljon.
Jätin noista suosiolla joulukuun alun kylmimmät lukemat pois, kun oli vain kaksi mittaria varaajassa ja arvot/laskennat heitteli paljon, mutta suuntaa antoi lämmitystarpeesta. Silloin pakkasta oli 3. ja 5. päivä ka. -19 ja minimi -24. Kovemmilla pakkasilla ei vielä ole käynyt ja niitä vielä odotellessa. Ka. pakkaset tietysti ovat lämpimämpiä, kuin monena päivänä yöllä on käyty kylmempänä, joten sinänsä noiden ka. lämpötiljen käyttö hieman hämää. Kovempina pakkasöinä hellasärö huutaa pienimmän kanssa, kun ei tule aamulla kuumaa vettä. Toistaiseksi ei ongelmaa siinäkään, kun tytöllä on lonkkakipsit ja pesuja ei ole tarvinnut tehdä lainkaan yli kuukauteen ja tuokin jatkuu vielä jokusen viikon, jollei parane luut paikalleen.

Tuuliset päivät näkyvät mittauksista hyvinkin, kun vertasin tuota Ritvalan mittaustietoa omiin kulutuksiin. Yli -15 pakkasilla Valloxi puhaltelee viileätä sisälle ja termarit pyytää lisää lämpöä, joten kulutus kyllä kasvaa reilusti kovemmilla pakkasilla. Harmi kun ei ole vesipatteria lisätty ilmanvaihdon jälkilämmitykseen. Lisäksi liesituuletin puhaltaa lämmintä suoraan pihalle koko ajan ja tutulta sähkäriltä kysyin tuosta, että laittaisi katkaisimen siihen erikseen, niin sanoi ettei kannata, kun jäätyy sitten huippuimuri. Mansardi katto, joten tarkkaa tietoa ei ole puhallusvillan määrästä katolla, vaikka papereihin olisi kirjoitettu mitä.

Jaahas, jos menisi paljua lämmitteleen vielä kerran, että pääsee pakkasillakin sinne eikä vain vesisateessa. Jos nyt punnitsisi paljun puunkulutuksen huvikseen, noin 9 asteista on vesi nyt. Matkalaukkuvaaka on aika kätevä tuohon hommaan. Mahtaa naapurit ihmetellä tätä touhua.  ;D
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 524
Jätin noista suosiolla joulukuun alun kylmimmät lukemat pois, kun oli vain kaksi mittaria varaajassa ja arvot/laskennat heitteli paljon, mutta suuntaa antoi lämmitystarpeesta. Silloin pakkasta oli 3. ja 5. päivä ka. -19 ja minimi -24. Kovemmilla pakkasilla ei vielä ole käynyt ja niitä vielä odotellessa. Ka. pakkaset tietysti ovat lämpimämpiä, kuin monena päivänä yöllä on käyty kylmempänä, joten sinänsä noiden ka. lämpötiljen käyttö hieman hämää. Kovempina pakkasöinä hellasärö huutaa pienimmän kanssa, kun ei tule aamulla kuumaa vettä. Toistaiseksi ei ongelmaa siinäkään, kun tytöllä on lonkkakipsit ja pesuja ei ole tarvinnut tehdä lainkaan yli kuukauteen ja tuokin jatkuu vielä jokusen viikon, jollei parane luut paikalleen.

Tämmöisessä vanhemmassa hirsiruokoisessa torpassa on noin 12 tunnin viive kun ulkona lämpötila muuttuu ennenkun tehontarve vaikuttaa sisällä suuremmissa määrin. Nykytaloissa nuokin on paljon loivempia kun eristys on toista luokkaa eikä kukaan toivo parin viikon -30c pakkajaksoa varmaankaan ihan mittausteknisessä mielessä  :D

Toivotaan jälkikasvulle nopeaa luutumista. Täällä oli lapsenlapsella oma kaukalo syntymisen jälkeen kuukauden kun oli lonkka sijoiltaan. Silloin oli ja varsinainen ruljanssi pesun suhteen...
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Paljunlämmitys matikkaa. Mitattu vesimäärä noin 1050 litraa ja tarkistettu tyhjennyksen jälkeen mittaamalla mitat paljusta. Vesi aluksi 8C. Neljä tuntia lämmitystä ja lämpöä 40C. Puuta paloi 20,8kg, puolet koivua ja puolet sekapuuta. Eli yhteensä noin 85 kW /4 tuntia = 21kW keskiteho. Kirami lupaa 30kW ulkokaminalle tehoa ja olisi varmaan toteutunut, jos löisi pieniä puita max puolen tunnin välein, mutta omilla 2-3kg:n lisäyksillä lykkäs aina älyttömät savut ennen kuin kunnolla syttyi, että ilmanvaihtokin imasi niitä sitten sisälle. Ei kiva. Palju lämpeni siis 32C * 1.218 kWh = 39 kWh. Teho 39/85 tekee noin 45% hyötysuhteen. Aika tehokas lämmitin tuo ulkopuolinen kamiina kuitenkin. Ulkona lisäksi -5 - -7 pakkasta. Avonaisena sitten jäähtyi 5C reilussa kahdessa tunnissa. Ja mukava oli rentoutua ja tuijotella tähtiä.

Edit. vajaatäytetty palju olikin vain reilu tuhannen litraa, joten laskut muuttuivat paljon ja hyötysuhde tipahti järkeväksi. Täystäytöllä olisi juuri 1,5 kuutiota.
« Viimeksi muokattu: 06.01.2013-15:50 kirjoittanut kahe »
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Kun kerran aktiivinen olet ja jotain valmis satsaamaankin niin etkö uhraisi hetkeä ja miettisi jonkun huippukattilan hankintaa?  Kotimainen tai ulkomainen, alapalo tai käänteispalo.  Uskon että kokisit positiivisen yllätyksen. 

Itsekin joskus mietin lämpöpumppua, mutta investointina se on iso. Taitaa olla sitten eläkeiän ratkaisu.  Nyt vielä lämmityksen tuottama harrastus ja liikunta, sekä omatekemisen ilo pitävät homman plusmerkkisenä, tosin myönnän että minullakin hyvä kattila ja kerralla kunnollinen halkovarasto nostaisi homman suosta.
25mottia/v oli hyvin oikeassa. Pistää miettimään. MLP tarjous kädessä ja siellä omassa arviossanikin 15-18k€ pyöritään investoinnissa. Kannattaako, ehkä tietyissä asioissa kuten helppoudessa, mutta toisaalta ei ja mielenkiinto heräsi paremman kattilan perään. Olisi vaan hieman isompi tuo pannari, niin voisi heti tehdä päätöksen. Nyt pitää vielä tarkoin laskea, mittailla ja harkita asiaa vakavasti. Taas unettomia öitä tiedossa. Eikun lisäämään puita taas pannuun.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Jokainen tietysti katsoo omalta kantiltaan ja ehdottomasti oma järjestelmähän on se paras. Ei kovin moni uskonut 10 vuotta sitten, että maasta oikeasti saadaan lämpöä aikaiseksi, ja kyllähän nuo järjestelmät paranee koko ajan.

Nälkä alkoi kasvaan syödessä. Lupa ym. paperit pöydällä, niin huomasin että rakennuslupaa onkin jäljellä 4 neliötä. Eli tekisisi pienen laajennuksen pannuhuoneen kohdalle, vaikka hieman reilun metrin verran, niin täyttyisi jopa ne palomääräyksetkin. Tuo onnistuisi aika pienin muutoksin tehdä, mitä nyt tikkaat ja yksi sadeviemäri olisi siirrettävä. Halvaksihan tuokaan ei tulisi rakennuslupineen kaikkineen. Mutta harkitaan puun käytön jatkamista ja punnitaan näitä vaihtoehtoja. Jotain muutoksia tulee vaatimaan, nm. yläpaloseen kahdessa kuukaudessa kyllästynyt.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Kallis investointi maalämpö on kuitenkin, äkkiseltään laskettuna neljä kertaa puunpolton kattilalitokseen verrattuna.
Noinhan se on ja sitä tässä puntaroidaan. Jälleenmyyntiarvo ja sen merkitys vs. puuaskareet on oma painonsa.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

syrjaki

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 287
Maalämpö on on ainakin tällä hetkellä mielikuvissa niin arvostettu, että tottakai sillä pieni vaikutus on talon jälleenmyyntiarvoon. Puulämmitys voi taas jopa karkottaa osan ostajista Eehkä tämän foorumin henkilöitä, mutta omassa kaveripiirissäkin on ihmisiä, jotka eivät todellakaan halua leikkiä puiden kanssa kerran päivässä.

Puulla varmasti pääsee pitkässä juoksussa kyllä halvemmalla, jos jaksaa itse tehdä vähän hommia tuon eteen.

Kustannukset eivät loppupeleissä eroa toisistaan aivan hirveästi, jos otetaan oletukseski ettei pistetä itse tikkua ristiin asian eteen vaan kaikki ostetaan ulkoa. Maalämpö vaatii mahdollisesti hintavan porakaivon ja itse laitteiston + tarvittavat putkitukset ym. Puulämmitys taas kattilan, ison varaajan, hormin, putkitukset ym. ja vielä tämän päälle tietenkin selvästi maalämpöä isomman tilan.

Ihan ei siis ainakaan omissa laskelmissa toteutunut tuo maalämmön hintavuus verrattuna puuhun, mutta puuhun kallistuin kuitenkin. Auringot, maalämmöt ym. on kyllä mahdollista lisätä, jos kiinnnostaa tulevaisuudessa ja kattilankin voi olla edelleen paikallaan.

Tämä siis uutta tehdessä, vanhaa päivitettäessä tilanne on tietysti aivan eri.
Matalaenergialato + talousrakennus selluvillaeristeillä. Orlan Super 40 kW, muokattu Akva 3000, Tiileri tytti

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Mitä olet ajetellut jälleenmyyntiarvon suhteen ?
Onko todellisuudessa maalämpö talon jälleenmyyntiarvoa nostava suhteessa moderniin puunpolttolaitteistolliseen ?
Kuinka paljon energian hinta ratkaisee kummanko järjestelmän valitsee ?
Puulämmitys 6-8-kertaa halvempi kuin maalämpö käyttökustannukseltaan.
Nämä tietysti tämänpäivän hintatasolla, mutta mitä energia maksaa esimerkiksi 10-vuoden kuluttua.
Kummanko järjestelmän käyttöikä on pidempi. Entä käyttöaste.

Mielenkiintoista kuunnella mihin aikanaan päädyt...perusteluineen.
Kyllä tänäpäivänä moni arvostaa maalämmön varmasti korkeimmalle, jos taloa ostaa. Niin sitä itsekin hain mlp taloa, muttei ollut sopivaa ja rakentaan en lähtenyt tässä tilanteessa. Sähkötalot ja puulämmiteisillä ovat pitkään myynnissä ennen kuin löytävät sopivan ostajan. Puuenergian hinnankin voi laskea monella tapaa. Riippuu täysin mitä siihen huomioidaan mukaan, bensat, dieselit, kuljetuskustannukset, tarvittavat työvälineet, varastotilat ja mitä vielä. Menee aikaa kun nuokaan saa kuoletettua ja silti moottorisahakin tarvitsee bensaa/sähköä lisää tai uusia koko kone. Monesti vaan nuo unohdetaan. 10 vuoden kuluttua olevaa tilannetta ei kukaan osaa ennustaa täydellisesti.

Itse ajelin juuri lainapakulla 100km hakemassa noin 2500kg halkoja ja onneksi sain naapurilta auton lainaan, muuten noiden puiden hakua ei olisi saanut mitenkään järkeväksi kauempaa. Mutta otinpa asian hyvänä liikuntana sykemittarin kanssa. 3500kcal paloi siinäkin touhussa ja heti 2kg katosi puntarissa. Ehkä tätä jatketaan ja harrastetaan todellista hyötyliikuntaa. Selvittelyt siis jatkuvat.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

Juhani

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 700
  • Puuhulluutta jo toisessakin polvessa...
Vaihtoehdot puulämmitys vs. maalämpö

Puulämmityksen kiistaton etu on monopolin puuttuminen energian hinnasta.
Maalämmön edut on jäänyt ainakin itselleni hieman hämäräksi, aina hehkutetaan että kuluttaa niin vähän...

Onko missään todellisia sähkönkulutuslukemia ollut esillä?

Itse laskin oman pirttini maalämpöinvestoinnin takaisinmaksuajaksi 14 vuotta, kaavalla säästöä 1k eur/vuosi ja maalämpö halvimmillaan 14k eur ja lämmitettävien neliöiden kasvaessa yli 200m2 mennään varmaan lähelle 20k eur.

Mualima ehtii muuttumaan aikaslailla ja mahdollisesti osoitekin ennenkuin pääsee lähtöruutuun, nyt lähtöruutu on kolmen vuoden päässä, ehkä...

Tutulla tarjous rintsikkaan maalämmöstä 18k eur????
Kastelli 1,5 krs 177m2 540m3, at puolilämmin heikoilla eristeillä 40m2/95m3, vesikiertoinen wirsbo lattialämmitys.
Nunnauuni Ulla 2 duo takkaleivinuuni 2200kg (72kw)
Iki orginal 200kg puukiuas.
Attack 35kw DPXL Lambda, Oventrop latausyksikkö, 2000L akvaterm varaaja.
Mitsu Fh35(jäähdytykseen)

Tune

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 240
Lämpöpumpuissa tämä COP-luku, mitä mainostetaan milloin missäkin muodossa, ei taida oikeen koskaa toteutua kun ovat näitä laboratoriaolosuhteissa, optimaalisilla lämpötilaeroilla mitattuja.

Yksi nimeltä mainitsematon MLP myyvä yritys ei edes tilauksesta myy ja asenna lämpö- ja sähköenergiamittareita järjestelmiinsä. Laitoimme erään asiakkaan kohteeseen valmistumisen jälkeen järjestelmään tarvittavat vipstaakit viime keväänä ja kumulatiivinen COP on jäänyt n. neljänneksen luvatun alle.

Tehtiin pieniä muutoksia järjestelmään 2011 ja sähkönkulutus laski reilut 20 % edellisestä vuodesta. 2012 vielä heivattiin lämmönsäätöpuoli pumpusta eli se hoitaa itse enää keruu- ja kompurapiirien ohjaukset ja kulutus laski vielä vajaat 20 % edellisetä eli kokonaispudotus oli 1/3 luokkaa. COP on hieman noussut mutta kulutuksen alenemiset tulevat optimaalisemmilla säädöillä.

Näin ne isä-poika-ja-hiace firmat hoitavat homman valmiiksi ja laativat säätö- ja virityspöytäkirjat Esson baarissa. Katsotaan, meneekö homma vielä puihin niinkuin 80-luvulla, kun kaikki em. tyyppiset puulaakit möivät ruåttalaisia vermeitä mihin ei saanut sitten varaosia saatika osaava huoltoa kuin lahden toiselta puolen ja melkoisella viiveellä.

Myyjien tekemissä takaisinmaksulaskelmissa ei tosiaan ole huomioitu kompuroiden vaihtoa, joka osuu 1-2 kertaa takaisinmaksuajan haarukkaan eli käy kuin nyt kolmekymppisillä eläkkeen kanssa: eivät tule saamaan.
Nibe Vedex 3300
AkvaSmart 500, 2 x Kaukora Lämpöakku 1500 (aurinkovarauksilla)
Latausryhmä Grundfos Magna3 25-60 (ModBus) + moottoriohjattu sunttaus
Lämmön tuotto ja kulutus: 2 x MC602, LKV kulutus MC62, varaajasähkö iEM3150 (kaikki ModBus)
Östberg HERU 100 S (ModBus)
BMS: AtmosCare iC1000

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Onko missään todellisia sähkönkulutuslukemia ollut esillä?

Itse laskin oman pirttini maalämpöinvestoinnin takaisinmaksuajaksi 14 vuotta, kaavalla säästöä 1k eur/vuosi ja maalämpö halvimmillaan 14k eur ja lämmitettävien neliöiden kasvaessa yli 200m2 mennään varmaan lähelle 20k eur.

Mualima ehtii muuttumaan aikaslailla ja mahdollisesti osoitekin ennenkuin pääsee lähtöruutuun, nyt lähtöruutu on kolmen vuoden päässä, ehkä...
Tuolla on lähes vastaava ja kulutuksista jotain:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3008.msg48824#msg48824

Takaisinmaksuaikaa ei oikein voi edes ajatella tässä saneerauksessa. Menis varmaan vanhan järjestelmään verrattuna älyttömäksi, eikä varmaankaan toteutuisi koskaan juuri korjaustarpeiden tullessa eteen. Mutta on noita yli kymmenen vuotta vanhoja mlp järjestelmiäkin, joissa ei ole ollut pahemmin huoltotarpeita, mutta nykylaitteilla 10 vuotta on vaikea saavuttaa tai tiedä sitäkään.

Kävin Ideaparkin Talopäivillä nopeasti ja monta oli maalämpö edustajaa paikalla. Muita lämmitysmuotoja ei ollutkaan nähtävillä. Kiramin tynnyrit oli paikalla. Uusilla muovilaudoilla ympärillä, niin hinta oli noussut n. 500€ verrattuna omaan vanhempaan malliin. Kalliita muovilautoja ympärillä.

Edit. Tässä on oma laskenta ja suuntaa antava kulutus kuukausittain.
« Viimeksi muokattu: 14.01.2013-09:07 kirjoittanut kahe »
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Tammikuun 2013 mittailut. Paljon heittelee tuo jäähtyminen ja yllättävän vähän mennyt puuta toistaiseksi. Toisaalta keskilämpö on vain -4 astetta.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.