Kirjoittaja Aihe: Neuvoja Jämä YP140 -puukattilan käyttöön  (Luettu 40125 kertaa)

shadow_fi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 13
Vs: Neuvoja Jämä YP140 -puukattilan käyttöön
« Vastaus #15 : 18.12.2013-08:23 »
No tekeekö sillä vedonsäätimellä mitään? Ja miten sen kääntää toisinpäin?

Muolla on tuollainen, mutta vanhempi. Ymmärtääkseni se täytyy olla niinkuin on tuossa kuvassa näytetty.
http://www.taloon.com/vedonsaadin-esbe-ata102/LVI-4163324/dp

Mulla on juurikin toisinpäin se kiinni. Ymmärtäisin niin että se aukasee isommaksi sitä säätöpeltiä mitä kuumemmaksi menee. Eli just väärinpäin toimisi. Talon kun ostin, niin siinä ei ollut mitään ketjua, ja se näytti siltä ettei sitä ole vuosiin koskettu.

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 532
Vs: Neuvoja Jämä YP140 -puukattilan käyttöön
« Vastaus #16 : 18.12.2013-22:04 »
Tuolla rajoitetaan ilmansaantia kun kattilassa vesi kuumenee ja kattilan jäähtyessä taas lisätään ilmaa paloon. Tai kuten lopussa käy että polttotapahtuma on ohi mutta säätöluukku levällään jäähdyttämässä kattilan lämpöjä piippuun...  Toki loppuhiilloksen tuo saa nopeammin poltettua pois.

Kattilan lämpötila kuitenkin pysyy aikas paikallaan termostaatin ja latauspumpun avittamana, toki jos tuon säätää termarin yläpuolella toimimaan sähkökatkon aikana sulkee tuo sitten ilmansaannin ettei kattila ala keittämään niin nopeasti.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

shadow_fi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 13
Vs: Neuvoja Jämä YP140 -puukattilan käyttöön
« Vastaus #17 : 19.12.2013-08:34 »
Mistä saisi tuohon arinan halvalla?

Höyrykattila

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 239
Vs: Neuvoja Jämä YP140 -puukattilan käyttöön
« Vastaus #18 : 19.12.2013-10:11 »
Riippuu siitä miten halpa määritellään.

Tosi halvalla - romuraudasta. Hieman kalliimpi - 30mm harjateräksestä hitsaamalla. Tosi lämmittäjällä kestää about vuoden.

shadow_fi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 13
Vs: Neuvoja Jämä YP140 -puukattilan käyttöön
« Vastaus #19 : 19.12.2013-10:24 »
Onko valmiit sitten niin kalliit? Halvalla meinaan 50€ luokkaa.

shadow_fi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 13
Vs: Neuvoja Jämä YP140 -puukattilan käyttöön
« Vastaus #20 : 19.12.2013-10:28 »
Unohtui kysyä myös että mistä saa sen poikittaistangon? Mulla arina on kellellaan koska jälkimmäistä tankoa ei ole tukemassa.

Höyrykattila

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 239
Vs: Neuvoja Jämä YP140 -puukattilan käyttöön
« Vastaus #21 : 19.12.2013-11:57 »
Poikittaistangot korvasin tulitiilillä. Laitoin ne nurkkiin pystyyn ja arina sen päälle.

shadow_fi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 13
Vs: Neuvoja Jämä YP140 -puukattilan käyttöön
« Vastaus #22 : 20.11.2014-14:39 »
Tänään putsaillin kattilan, ja huomasin keskimmäisessä "tunnelissa" takaseinän haljenneen kahdesta kohtaan (kaksi punaista viivaa päälle vedin). Mitä tämä voi tarkoittaa, ja haittaako mitään? Sitten huomasin pari ruosteista läikkää (ympyröity punaisella).

Onko muuten kattilan minkä näköinen mielestänne? Ja mitä pitäisi tehdä? (Ei ole latauspakettia kuten varmaan näette kolmannesta kuvasta, eikä termistaattia, käsipelillä ohjailen.)

Myös vähän käytönohjeita? Eli ilmaa kattilaan päästän vain alalunkan kautta. Ylempi lunkka aina kiinni. Nyt kun katsoin netistä valokuvia, huomasin että ylälunkka on vedonsäätimen perässä ja alalunkka ruuvilla säädetään... Eli teen kaiken päin persettä? Mulla tuo vedonsäädin väärinpäin laitettu, enkä keksi miten sen voi kääntää, koska ei enää ole varaa kierteessä. Outo juttu.



« Viimeksi muokattu: 20.11.2014-14:51 kirjoittanut shadow_fi »

25mottia/v

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 245
Vs: Neuvoja Jämä YP140 -puukattilan käyttöön
« Vastaus #23 : 20.11.2014-20:26 »
Terve!
Suurta asiat ratkaisevaa viisautta en voi antaa, mutta kun juuri tuollaista lämmitystä harrastin 15 vuotta, niin jotain yleistä haluttaa sanoa.
Eli siinä pesällisiä poltellessa tee samalla päättäväistä tulevaisuus-visiota ja selvitä, aiotko olla puulämmittäjä vielä esim. puoli vuosikymmentaä taikka yli.  Nimittäin silloin kannattaa kaiken nyt tekemäsi virittelyn lisäksi hahmotella jo kattilankin vaihtoa.  ja hintaahan sille kertyy 2000-3000- 10000 euroa, riippuen hienouksien määrästä ja valmiudestasi tehdä itse työt.  Mutta siis 3:lla tonnilla saa jo kattilan liitoksineen ja lataustermostaatteineen taikka yksiköineen. 
Yhden- kahden vuoden lämmityksen takia ei kannata alkaa mutta 5 vuotta jo on aika joka saa satoa jäämään viivan alle, eikä vähiten henkistä semmoista.
lämmitin Jäspi YPV 40:llä 15 vuotta.  todella reilut 300 kuutiota olen polttanut puuta, kaikki palavat roskat ja savun oletetun myrkyttömyyden rajoissa hiukan muutakin.   Polttotekniikkani rapistu nopeammin kuin itse kattila ja ehkä ekan vuoden jälkeen oli vain yksi hienostunut ajotapa:  alaluukku kokonana auki ja savut varmaan 300-400 asteiset. Ainoa tarkoitus oli vain saada tehoja ja estää pikeä ja nokea, eli kovat kuumuudet aina toiveena. Mitään vedonsäätimiä en edes ajatellut kytkeä, kun se varaaja ottaa vastaan kaiken ja homma sujuu parhaiten ns kaasu pohjassa.  kattilassa taisi olla uutena joku turbulenssihäkkikin siellä lämmönvaihtimessa ??  Sellainen sinun kannattaa tehdä jos savut pysyy kuumina.  Omassa pesässäni oli arinan sivuilla kaltevat pinnat pellistä mutta viimeiset 5-10 vuotta niitä ei ole enää ollut.
Jäspissä on etuluukussa sellainen toisio- ilmakanava joka ryöstää alaluukun ilmaa ja johtaa sitä siihen kohtaan missä savut tulee pesästä sinne kanaviin, eli sillä kai koitetaan saada toisiopaloa aikaan, ehkä onnistuukin.
Mikään palon hillintä ei auta savuun ja kitkuun vaan pahentaa sitä, koska yläpalossa koko polttoainemäärä haihtuu ja hehkuu. Se ottaa tietyn ajan ja joko hapetat sitä tai et. Eli poltat tai tislaat tervaksi ja kaasuiksi.  Eli on vain se pieni aikaikkuna jolloin se on viisainta polttaa= lähes ainoa mahdollisuus on täysi rähinä. ( ja ehkä pesässä olevan puun määrä) ja siihen savun kuumuuteen auttaa sitten se turbulenssielin siellä konvektiossa. tee se ja koita sietää sitä, se on paras investointisi.  sillä laskee savujen lämpöä ehkä kymmeniä asteita ja se on kaikki varaajaan pantua lämpöä. Itse siis hävitin sen ja päätin olla katumatta. ( tiedän että olen ajanut liian kuumilla  savuilla 15 vuotta...
Yksi asia mikä sinun kannattaa hommata on se lataus termari.  kevyimmillään se on 3-tie termostaatti ja väliputki ala- ja yläputken väliin. Hintaa parisataa.  raskaampi " nykyvaihtoehto" on joku laddomat, jossa on ominaisuuksia enemmän ja hintaa.  Se siis kestää isältä pojalle, jos ostat nyt niin se sama kestää pari kattilaa  :)
Arinasta: Oma arinani kesti siten että juuri ja juuri luulen muistavani sen kerran vaihtaneeni, mutta olenkohan sittenkään?  Eli 10 vuotta se kestää, jos on aina kuiva ja kuuma. ( taas kitupotto,tervat ja hapot on pääroolissa jos arina ei kestä. ) On ollut tuhkaakin joskus arinaan asti muttei se siitä hajonnut. Joskus poltin ihan mielenkiinnosta brikettejä monta pakettia ja kattila oli kuin ahjo. 
kaikkiaan ajoin kattilaa loppuvuodet kuin vierasta sikaa mutta ei se siitä ottanut nokkiinsa.  savu kyllä leijui aina naapurustossa ja takaraivossa oli tieto että vähemmälläkin puulla saa samat lämmöt.  Oikein pedantti ja sinnikäs ukko pääsee yläpalolla hyviin tuloksiin jos jaksaa olla ripottelemassa sinne kuuman hiilloksen päälle aina pikkuhiljaa puita niin ettei koskaan ole yli puolen pesän. Voi jopa palaa puhtaastikin välillä.  Itse en jaksanut.  panin pesän täyteen ja kun tuli oli havaittu, alaluukku kokonaan auki ja sohvalle miettimään parempaa puunpolttoa.
Jonka sitten lopulta toteutin.

jos kattiassasi on ruostetta sisällä??? niin jotain on rutiineissa vialla.  Ei saa kostua eikä tiivistyä mitään rautapinnoille, se on nopeaa syöpymistä silloin.  Eihän vaan vuoda vettä?  Sen näkee kyllä korvausveden määrässä, eli jos pitää lisäillä niin syy pitää selvittää.
Mutta kun olet selvittänyt kattilan polton kuntoon eli hakenut ala- ja yläilmalle oikeat suhteet, etsinyt tehokkaan polttopisteen ja ehkä laittanut jotain jarruja konvektioon niin se on siinä ( tottakai kannattaa lopettaa kylmän veden syötön kattilalle, eli termari iltapuhteina paikoilleen) , eli järkevä tie kuljettu.   Ottaa niin paljon voimaa ja energiaa ajaa sitä mahdollisimman puhtaasti että uskon että alat jossain vaiheessa antaa periksi.  Elä sinnittele niin kauan kuin minä, vaan ala heti puntaroida  tulevan puulämmitysurasi pituus ja voitettavissa olevat nautinnolliset vuodet. 
rahaa siis itse kattilaan ( ja vähemmänkin jos joku Virosta ym. sen hakee) voit sijoittaa 2-10 tuhatta ja töihin loput. halvallakin saa hyvän kattilan ja mukavan tunteen. Siinä on suurin muutos tullut muutaman viime vuoden aikana että asiallinen polttotekniikka on tullut tavallisen perheellisen palkasaajan ulottuville.

Jämä ja Jäspi eroaa hiukan sisuskaluiltaan ja luukkujen suhteen ilmankerroltaan eli minun ajotapani ei sinulla tuo samaa asiaa.  Jäspissä siis alaluukusta johdettiin myös ylemmäs ilmaa.

Sinulla on jotenkin tarmoa ja tekemisen meininkiä, joten suuntaa nyt energia viisaasti.  Elä lyö päätä seinään vaan tee ne parannukset pian ja jos ei miellytä niin uusimispäätöstä heti perään.  Käy katsomassa jotain äijää jolla on käänteispalokattila!  Itselläni silmat aukeni youtuben ja foorumien kautta, en ensin meinannut uskoa miten tuollainen palotekniikka muuttaa koko puulämmityksen, taikka maailmanlaajuisesti antaa sille ihan uuden tulevaisuuden.

shadow_fi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 13
Vs: Neuvoja Jämä YP140 -puukattilan käyttöön
« Vastaus #24 : 20.11.2014-21:54 »
Onko parempi jos rajoitan polttoa pelkällä tuolla savukaasusululla? Eli alalunkka täysin auki, ja savukaasuja jarruttelemaan?

25mottia/v

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 245
Vs: Neuvoja Jämä YP140 -puukattilan käyttöön
« Vastaus #25 : 21.11.2014-07:57 »
Morjens!
No en osaa sanoa, missä kulkee tarkka raja, mutta elä ainakaan panostettua pesää ala rajoittaa, eli jos varaajassa lämmön tarvetta on, niin uskoisin että mieluusti antaa panoksen palaa niinkuin sen tuottama palava kaasu edellyttää. pahinta olisi tuottaa sitä kaasua ( tislautunutta puuta) ja olla polttamatta eli pitää alavetoa rajoitettuna.  Se toimii, jos panos pesässä on tosi pieni. Mutta puun lisäyksne jälkeen saisi olla kunnon tehot päällä.
Se taas johtaa palokaasujen lämmön nousuun ja sitä tarkoitin että sitä lämmön nousua elä torju alavetoa vähentämällä vaan ottamalla enemmän lämpöa siellä konvektiossa sillä turbulaattori-hässäkällä.  Sen ei kuuluisi kovasti jarruttaa vaan käännellä savua siten että mahdollisiman moni sauhu- molekyyli kävisi lähellä viileää ( alle 100 astetta) terässeinää.  Jonnkinlainen kompromissi ja balanssi ehkä olisi hyvä hakea.Isellä YPV:ssä se balanssi oli, että täydellä ilmalla ja täydell teholla.  Ehkä ihan pikkuisen tehoa rajoittamalla olisin saanut jonkun prosentin enemmän hyötysuhdetta nimenomaan siksi että savut olisi ehtineet luovuttaa enemmän lämpöä.  samaan olisin päässyt sillä turbulaattorilla.  Muistaakseni hävitin sen kun oli tapana nuohota joka toinen päivä se konvektio.
Jos oikein alkaa sieltä savupuolelta jarruttaa, niin savuahan alkaa pukata joka raosta sisään eli alipaine pitää säilyttää, sen verran siellä ilman imupuolella saa olla vastusta.  vaikken ole JÄMÄ ekspertti, niin semmoinen vahva mielikuva on että etsi sellainen palotyyli jossa palaminen on kunnon huminaa ja kaasut kuuluvasti sekoittuvat. Miksaa toisioilmaa jos voit, mutta tuloksia pitäisi voida jotenkin seurata ettei se mene vain viilennysilman sekoittamiseksi jos sitä menee liikaa tai jos palaminen on liian viileää eikä toisioilma enää reaktioita saa aikaan.
Itse luovuin siitä toision sekoittelusta kun hyvällä loppu hiilloksella sitä taas ei anneta vaan se vain viilentää.  Jäspi siis kyllä oli tavallaan pöljän pojan vakuutuksella oleva kattila kun siinä oli se peltinen kanava josta meni aina hiukan toisioilmaa. Ihan hyvinkin ajateltu kattila mutta lahjomattomat savut sytytyksen jälkeen ja aina puita lisättäessä kertoi että peltikuorinen nuotio on aina hiukan halukas savuttamaan.  ja kun ei ole palavilla kaasuilla mitään mukavaa paikkaa missä saisi rauhassa oikein kunnolla kuumeta ja antaa reaktioiden edetä, vaan aina joka puolella on tylyä metallikonvektiopintaa.  Siksi yläpaloisessa jaa kaikista super- säädöistä huolimatta se korkein palamislämpötila saavuttamatta ja ikäänkuin se viimeinen palamisen vaihe aina saavuttamatta, eli se tekee aina hiukan keskeneräistä polttotyötä.
Mielipiteeni siis on että ei missään nimessä kannata rajoittaa palamista, vaan pitää se mahdollisimman kovana.  Pitää sitä vastoin koittaa saada lämpöä paremmin irti savuista ja kevyt turbulaattori voi tehdä hyvää.
kattilan rooli on aina hiuan ristiriitainen:  pitäisi ensin saada palaa kuumana ja ilman lämmön luovutusta.. sen jälkeen heti mahdollisimman paljon imeä lämpöä savuista pois.  samassa teräslaatikossa tuo vaatimus on aina ristiriidassa.
Se termostaattisäädin on minusta turha, varsinkin jos on varaaja.  Se pitäisi kieltää. varaan peruja jostain antrasiitin polttokaudelta.  Sillähän muka pitäisi ilman varajaa pystyä pidentämään pesän paloaikaa kituuttamalla aika ajoin ja taas ilmaa antamalla. Toimintaperiaate on tavallaan toimiva ja kyllhän sitä sinisen savun ( etenkin iltaöisin) tunnelmaa muistan itsekin lapsuudessani nähneeni kaupungissa, kun kattilat oli ladattu täyteen yötä varten ja pesällinen meni kai ilman isompaa liekkiä. Eli tervaa, pah yhdisteitä ja satoja muita palavia kaasuja piipusta pihalle. Osa tietysti on otettu talteenkin ja pääsia on ollut ettei yöllä ole palellut. Sitten tuli varaajat ja tuollainen kylmän tulen ja sinisen asun aikakausi onneksi meni ohi.  Eli kerran sytytettyä puumassaa on vaikea jarruttaa, se haluaa pukata sitä palavaa kaasua ja kuivatislautua.  Parempi polttaa se pois kuin pukata piipusta ulos tai tiivistää kattilaan ja hormiin.
Käänteispalo ja alapalo on monesti keraamisella palokammiolla jossa asiat etenevät pidemmälle ihan vaan puhaasti sen takia että kammio lämpenee ja lämpösäteily ja tapahtua reaktio edeasuttaa sitä että ihan hetken se liekki käväisee  kovemmassa lämmössä ja polttaa loput reservikaasut vielä pois.  ne loppukaasut jää siis aina yläpalossa polttamatta, sanoisin että käytännössä aina.  Jos savussa on yhtään " aromia" taikka savun hajua niin siellä on niitä yhdisteitä + hiiltä joka olisi palavaa. Sitten on vielä se maailma josta en mitään tajua eli se hiilloksen pelkistävä reaktio joka on oikeaa kaasutuspaloa ja jota käänteispalo parhaimmillaan alkaa tehdä.  Se on kemiaa/ fysiikkaa ja siitä on täällä joku laittanut mahtavan selityksen. Vanha totuus mutta meinaa unohtua.
Antanet anteeksi tällaisen hurmostyylisen paatoksen, mutta haluaisin kaltaisesi toimintakykyisen ja ajattelevan tyypin tarkastelevan monelta kantilta asiaa ja jos puulämmitys on tuleva harrastuksesi, haluaisin tietysti että jokin asia saa sinut haluamaan heti kehitystä. 
Yläpalo on ihan täysi peli,  niillähän  Suomea on lämmitetty kauan.  Ainoastaan yleisen puulämmitys- vastaisuuden torjunnan takia ja alan tulevaisuuden varmistamiseksi suosittelen kattilan vaihtoa.  Tietysti maapallon mittakaavassakin pitäisi olla tiedostava, mutta jotenkin pieni kattilan savuhaiku ei taida se varsinainen ongelma olla, ei lähellekään.  Mutta ihmisten mielipiteitä voi massoittan muuttaa myönteiseksi kun kertoo että vaihtaa pienipäästöisen kattilan.  Alkaa kotikadun rouvat taas hymyileen....
Alapalosta.  Se oli se kattiloiden kattila minunkin mielessäni kauan.  Ovat pahimpia kärsijöitä tässä hintakilpailu/ rahapula- hommassa.  Niillä on mahdollista kai tehdä samaa kuin käänteisillä, eli kiskoa hiilloksen läpi puukaasua ja polttaa keraamisessa pesässä.  samoihin puhtaisiin kaasutuloksiin kai Armaxilla pääsee kuin käänteisillä.  Ja tosiaan vaikka kuivalla puullahan ne puhtaat kaasut saa, niin alapalo tosiaan syö ihan kaiken mitä sinne pannaan, ihan kaiken.  Kuvaavaa on että alapalo syö myös haketta ihan pikkumuutoksilla.  Jos ihan hifistellään niin se puhtaan palamisen tila on ehkä hilkun harvemmin päällä alapaloisessa?  Eli niiden kaikkiruokaisuuden takia niissä palaa märkää puuta , kokonaisia talouksien roskapusseja, vanhat kumisaappaat jne..  eli ei läheskään aina rantusti tehtyä kuivaa puuta.  Siksi alapaloisien kanssa touhutessa ainakin minä olen havainnut haiseviakin savuja hyvin usien. Johtuen monesti märästä puusta,. jota käänteiseen ei edes kokeilla.  Kotitalossa oli LAKA jossa aika jaoin polttelin salaa pikkupoikana myös puuta..  ja kerran olin puoli vuotta maatilalla renkinä, jolloin poltin varmaan 30 kuutiota ja ylikin semmoista ihan pölkyiksi sahattua suoraan maasta traktorila revittyä puolikuivaa puuta ja kaikki muu moska siinä sivussa.  savua piisasi, todella paljon savua kellon ympäri.  Siinä iässä ei kiinnostanut puhtaat poltot... vaan se että tulen sai syttymään.
Mutta kun tämä laatikkomallin yksinkertainen käänteispalo tuli markkinoille niin se mullisti kaiken. Tutkikaapa kuvia, lähes kaikki kattilat ovat saman mallisia nykyään, lähes identtisiä.
Voi olla että olet ihan tyytyväinen kattilaasi ja haluat vain virittää palamista sen mitä voi.  Kivalla puulla, sopivan kokoisella ja ahkerasti pieninä erinä lisäillen pääset varmasti hyötysuhteessa ja savuissa ihan hyään tulokseen eli niinhän itsekin vielä viime kuussa lämmitin ja se oli katkotonta jostain syksy 99:stä alkaen....Näin taaksepäin katsoen toivon ainoastaan että olisipa näitä nyky- käänteisiä ollut silloin tämän hintaisina.... 

Juhani

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 700
  • Puuhulluutta jo toisessakin polvessa...
Vs: Neuvoja Jämä YP140 -puukattilan käyttöön
« Vastaus #26 : 21.11.2014-12:39 »
Moderneista alapalokattiloista vielä senverran, että ovat polton suhteen erittäin hienosti toimivia. Avain hyvään polttoon on käänteispaloiseen verrattuna toisentyyppinen palokammio. Palokammion ansiosta poltettava palaa koko polton ajalta hyvin. Ei tarvitse kynsitulia ja hiilloksia, riittää kun mättää varastopesän täyteen poltettavaa ja sytyttää alaluukusta.
OT
Mis*** X,
Väitätkö että alapaloinen on käänteiseen verrattuna hyvä polttoinen ja palaako käänteispaloinen huonosti jossain vaiheessa polttoa, saako perustelut tuolle väitteelle vaikka jossain muussa topicissa?
Btw, käänteinen ei vaadi kynsitulia eikä hiillosta syttyy myös ihan paperilla tms. sytykkeellä aivan kuin muutkin kattilat. Hiilet toki helpottaa syttymistä mutta ei ole vaatimus sytytykselle.
Kastelli 1,5 krs 177m2 540m3, at puolilämmin heikoilla eristeillä 40m2/95m3, vesikiertoinen wirsbo lattialämmitys.
Nunnauuni Ulla 2 duo takkaleivinuuni 2200kg (72kw)
Iki orginal 200kg puukiuas.
Attack 35kw DPXL Lambda, Oventrop latausyksikkö, 2000L akvaterm varaaja.
Mitsu Fh35(jäähdytykseen)

25mottia/v

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 245
Vs: Neuvoja Jämä YP140 -puukattilan käyttöön
« Vastaus #27 : 21.11.2014-12:53 »
Ihan vielä pikkuisen ohi aiheen, olen itse ollut mukana vetämässä alkuperäisestä kysymyksestä asiaa taas ihan pellolle.. 
Kyllähän käänteispaloisen palamistapahtuma lähellä täydellistä on ja varsinkin toisioilman syötössä se hakkaa alapalon. saa käyttää kapeaa rakoa ja molemmilla laidoilla ilmansyöttö.  Ihan noin kapeaa nielua en usko että alapaloiseen voi laittaa. Toisaalta alapaloisen palotila parhaimmillaan on kuten Arimaxissa, eli pyörrepalotila ja semmoinen on kai Frolingissakin. Siinä kaasut kiertyvät omaa häntäänsä puremaan ja sekoittuminen ja reaktiossa pysymisaika ovat hyvät mutta samalla kova nopeus, jotka kaikki ovat hyä asia kun kaasuja sekoitetaan ja haluitaan reaktio viedä läpi. Alapaloisessa se tehdään vieressä, käänteisessä alapuolella.   Käänteinen on evoluutiossa saanut pään pintaan hinta/ toimivuusmielessä ja vetänyt kaulaa.  Kompakti rakenne ja muut ei- palamis- ominaisuudet ovat nekin etuina ja  mm hinta.   Jos itse olisin kattilausuunnittelija, niin alapaloisessa houkuttaa se kaikkiruokaisuus mutta käänteisessä kaikki muu.  panisin tosin käänteisen liekinkin kierimään pyörrekammioon.  Ihan vaan kun se kivan näköistä  :) 
Tuo kammioiden välinen alue muuten on askarruttanut minua vuosia, koska olin jo alkamassa oman kokeilukattilan teon.  Olisi ollut tarkoitus polttaa murskattuja / pätkittyjä puun osia.  Mutta käänteiset tulivat niin hinnassa vastaan että yksinkertaisesti luovuin ( tulin järkiini) ajatuksesta toteuttaa omaa kattilaa.  Konvektiona olisi ollut lieriö, jonka päädyissä olisi ollut putkia kymmenisen kappaletta koko lierön läpi.  Sellainen kestää painetta ilman lukuisia välirautoja.. mutta siis sen saa onneksi unohtaa. 
Yksi kiehtovimmista "elämän salaisuuksista " silti edelleen olisi kuulla kun kattilasuunnittelija hakee tuolle nielulle oikeaa muotoa ja kokoa sekä puhkoo niitä ilmansyöttöreikiä..  voisin maksaa ihan rahaa jos sais olla kärpäsenä katossa jonkun kattilatehtaan protopajalla.

shadow_fi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 13
Vs: Neuvoja Jämä YP140 -puukattilan käyttöön
« Vastaus #28 : 21.11.2014-19:40 »
Ok, asia selvä. Nyt vain lisää ohjetta tuosta turbulenssihässäkästä. Mitään hajua mistä puhetta...

Mulla näköjään piippu niin onnistunut että vetoa piisaa vaikka muille jakaa, eikä savua saa miltei mitenkään sisälle menemään. Varsinkin jos rajoitan sen sieltä piipun läpiviennin kohdalta, niin savukaasu sen kun viheltää, muttei savuta sisälle.

Joskus vain tuntui rajulta olla rajoittamatta tulia, kun pelkäsin polttavan paikkoja läpi. Teidän puheista saan sellaisen käsityksen että poltan sen läpi rajoittamalla polttoa alalunkalla.

Pitää tänään ottaa pikku videopätkä.

repa

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 265
Vs: Neuvoja Jämä YP140 -puukattilan käyttöön
« Vastaus #29 : 22.11.2014-18:43 »
Ns. liikaveto kännattaa käytää hyväksi, alailmaluukkua sopivasti kuristamalla ilmavirtaus saadaan "turbuloimaan" arinan alla, sama toisioilmalla, jolloin se sekottuu paremmin poltettavien kaasujen kanssa.
Jos vetoa on edelleen "liikaa"  niin sitten laitetaan konvektioon tiukemmat savukaasujarrut ( = turbulenssielimet ).

Vetoa on sitten vasta liikaa jos halot ei pysy pesässä ;D