Attack lambda kaasutuskattila ja aurinkokeräimet saneerauskohteeseen

[Pähkäilijä]

Hep,

Alkusavut Attackista otettu....varaaja lämpiää vähän eri malliin kuin vattenfallin avustamana

onnistuikos kierukan laitto ilman varaajan tyhjennystä? 

Hyvä juttu että homman saanu tulille. Tässähän lämmityskausi on vasta alkumetreillään vaikkakin joulukuussakin on puuta saanut polttaa jo reippaasti yli 1000 kiloa

[Juhani]

onnistuikos kierukan laitto ilman varaajan tyhjennystä? 

Hyvä juttu että homman saanu tulille. Tässähän lämmityskausi on vasta alkumetreillään vaikkakin joulukuussakin on puuta saanut polttaa jo reippaasti yli 1000 kiloa

Kierukka jäi lattialle odottamaan kevättä....

Attackia lämmitetty parikertaa koemielessä, hyvin toimii ainakin toistaiseksi. Nyt tuntuisi siltä että kun huomenissa
lämmitän ei tarvii muuta tehdä kuin vipunuohota, ladata ja sytyttää-->monitorointia pirtissä 1wiren/remotedesktopin kanssa
kahvia juoden/ suunnitellen/ opiskellen excelin kanssa lämmityksen seuraavaa kertaa.

Jotain pikkuisia juttuja on kesken mitä pitää vielä hioa, esim. hormin juuripelti, ilmanoton esilämmityksen viimeistely, valvomopöytä kattilahuoneeseen ja tietysti johdotusten koteloinnit. 1wire anturointeja lisään vielä tarpeen mukaan kun noita jäi ylimääräiseksi.

[Juhani]

Tässähän lämmityskausi on vasta alkumetreillään vaikkakin joulukuussakin on puuta saanut polttaa jo reippaasti yli 1000 kiloa

Joulukuu meni pitkäaikaisten ennusteiden mukaan, piti olla kylmää ja Tammi/ Helmi lauhempaa.
Saapas nähdä pitääkö talvisydämmen ennusteet paikkansa, pahalta näyttäis....näin uuden kattilan kantilta katsottuna.

http://ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta

[savonhumu]

Hyvältä näyttää. Asennuskiskot näyttäis vahvasti olevan
Boshin alumiiniprofiilia--> hintavaa tavaraa.

Sundialin keräimet oli syksyllä ensisijainen laatumerkki, tosin laatu maksaa. Haluaisin räätälöidä
oman sekoituksen noista vermeistä eri valmistajilta. Paisunta, letkut, neste ja pumppuyksiköt taitaa olla samaa kuraa
lähes kaikilla myyjillä. Pumppu ja sen ohjaus vaihtelee eniten mutta valitsen luultavammin itselleni ihan basicmallin kun muuhun ei ole tarvetta.
Kokonaispakettihinta sundialin kautta ei oikein miellyttänyt, toki en kauheasti hinnasta vielä neuvotellutkaan.

Jeps. tuon sundial SF3 on savosolarin tekemä. Samoin vastaava on tuon enegiakaupan linkissä oikeenpuoleinen. Myyjät vaan nimmeevät sen mielesä mukkaan kun savosolar ei itse harrasta suoraan jälleenmyyntiä. Ihmeessä kysy tarjous tuolta y-energialta myöskin.. Toki voi tulla halvemmaks jos haalii kamat sieltäsun täältä, mutta itellä ei aika ja enegia moiseen muun rempan keskeltä riittäny.. Periaatteessa mikätahansa aurinkojärjestelmän säädin soveltuu perus on off tyyppiselle pumpulle, mutta laittasin ehottomasti muuttuvanopeuksisen pumpun, joka taas vaati omanlaisen säätimen, josta löytyypi sopevat ominaisuudet myöskin. Energiamittarointia kun kuitenki halluut tehhä niin integroi se siihen säätimeen erillisen virtaus/paluulämpömittarin avulla ja sitten esim http://www.sundial.fi/tuote/datalogger-dl2
tuon lykkäät siihen säätimeen kiinni niin saat siirreltyä dataa tietokoneellekkin järjestelmän toiminnoista/tuotoista.
Säätimien omat enerkiamittaukset, jotka perustuu varaajan alalämmön ja keräinkentän lämpötilaeroon + pumpun pyörintään on korkeintaan suuntaa-antavia!

Pumppuryhmien laaduissa on jonkinverran eroja, mutta tuo muu sälä on aika samanlaista kaikilla toimijoilla. nuissa sundialin ryhmissä on muuttuvanopeuksiset wilon taajusmuuttajapumput ja säätimessä kohtuu monipuoliset ominaisuudet. Ne ratkas mulla että mistä otin ne kun tarvihin säätimen kahen pumpun ohjaukselle ja tuo muuttuvanopeus oli melko alusta asti mukana tarvittavana ominaisuutena kun uunilta saa sillä tarkemmin tehot talteen matalemmissa lämpötiloissa. Sama toiminee aurinkopuolellakin..

[Juhani]

Hyvin koivu palaa vaikka onkin vähän liian lyhkäistä.

http://i26.photobucket.com/albums/c101/jussi71/2012-12-29-6031_zps8c9477eb.jpg[/img]]

[savonhumu]

Mitkä ne saatavuudet aurinkoenergian osalta aikuisten oikeasti sitten ovat?
Y-enrgialla on hyvä seuranta ja kohtuullisen järeällä järjestelmällä siellä edetään.Varaajatilavuuttakin on melkein 12500 litraa ja keräinalaa tuollainen 12 neliöö.

Mitä on tänä vuonna tullut taivaalta?Melkein 3000 kWh ja lyhyellä matikalla jotain 10% koko lämmitysenergiasta.
Ja osaamisestahan tässä tapauksessa ei pitäisi olla kiinni...

http://www.y-energia.com/aurinkolampo/seuranta/Kolho/kolho.html

Nuo tx-keräimet taitaa olla rakennus-sarjakamaa jotka niputetaan aika alusta asti ite.. Eivät lie ihan tehastekosten kanssa vertailukelposia.. Myyntimiehethän luppaa ihan mahottomia, tyyliin näillä minunki kerräimillä pitäs saada normi vuonna 8000kw/h/8m2, mutta totuus lienee jossain 2000-5000kw/h:n välimaastossa. vastaavalla määrällä kiinankeräimiä oli joku saanu 2500 kwh tänä vuona että ei näillä ihan mahottomia sentään tuu... vaikee sannoo vielä mittään isompaa kun ei oo keväältä ja kesältä kokemuksia. infoon kyllä mielellään jahka sinne saakkaa päästään..

[Pähkäilijä]

muistelisin toissakesältä tuota Y-energian Ylämaan kohdetta että kunnon helteillä 2000 litran varaaja oli aika kuumana. Tosin onhan siellä neliöitäkin pikkusen enemmän.

[Juhani]

muistelisin toissakesältä tuota Y-energian Ylämaan kohdetta että kunnon helteillä 2000 litran varaaja oli aika kuumana. Tosin onhan siellä neliöitäkin pikkusen enemmän.

Jepulis, kyllä noi myyntimiehet on varuillaan juuri tuon kuuman päivän ylikuumenemisen suhteen. Varmaan myyvät
vaikka 20kpl katolle jos asiakas ostaa. Tulee vain tukalat paikat kun varaaja kiehuu, pitteepi siinä vaiheessa käydä lainaileen
naapureistakin peittoja että voi suojata keräimet auringolta.

Suomi on kyllä vähän takapajuinen maa vielä tuon auringon suhteen, molemmat ääripäät on mahdollisia (kiehunta/alitehoisuus)
Tällä hetkellä viisain järjestelmä mielestäni on hybridi, joka ennakkoon on aavistuksen alitehoinen jossa käyttövettä tulistetaan tarvittaessa puulla tms.

Olen itsekin ehkä päätymässä jonkinlaiseen hybridiin, Attackilla saa kyllä tulistettua mutta olisi toinenkin tulistuslähde.
Iki orginal kiuas on teknisentilan seinän takana(2,5m), iki kiukaassahan on pystymallinen savuputki joka on vuorattu kivillä. Tuohon kun kieputtaa lämmönkeruuputken ja suluttaa ohjauksen tuohon aurinkokeräinjärjestelmään. Sauna lämpiää kuitenkin kaksi kertaa viikossa kuitenkin ja saunapäivänä on kovin kv kulutus.

[Pähkäilijä]

http://finelmo.fi/images/stories/finelmo_elmohukka_web.pdf

suunnittelin joskus tuollasta mutta täällä sauna lämpeää vähän yli tunnin kerrallaan - 5 kWh jos siitä irti saa niin inspiraatio sammahti. Mökillä 30 litran piippuvaraaja kyllä hommansa hoitaa ja sen verran vettä lämpenee mitä pesulla tarviaa.

[syrjaki]

Eikös tuo kerääjien mahdollisesti tuottama "ylimääräinen" energia olisi helppo pistää vaikka lämmönvaihtimeen ja pistää taivaan tuuliin. Ei vaadi kummoista tekniikkaa ja vältytään siltä turhalta katolla hyppimiseltä.

[savonhumu]

Aurinkojärjestelmien paisunta mitoitetaan hieman eritavoin kun tavallisesti ja paisuntsäiliöks valitaan paremmin kuuma kestävä solarpaisunta. Säätimeen asetetaan varaajan maksimilämpötila, jonka täyttyessä pumppu pysähtyy, jolloin keräimissä oleva neste höyrystyy kohti kalvopaisuntaa. oikein mitoitettuna/asennettuna paisunta ottaa tuon höyrystymisestä tulevan laajeneman vastaan ja sitten järjestelmän jäähtyessä puskee litkut taks keräimiin ilman että tarvii ilmailla tai mittään muutakaan rovehtia.. hätätilassa varo rääkäsee 6barin kohilla ylimäärästä painetta ulos, jolloin kyllä joutuu täyttö/ilmailu hommiin jäähtymisen jälkeen.. mulla on 30 litran paisunta ja nestettä kierrossa hieman tuon säiliön tilavuutta enempi, eli ihan yliampuvan iso paisunta normilämpöjärjestelmiin. Lisäks paisuntalähtö on pumpun paineellisella puolen niin kuumat ei pumpun läpi ongelmatilassa mee..

Allekirjottaneen säätimessä on collectorcooling toiminto, joka raja-arvojen lähestyessä pyrkii jäähyttämään varaajaa keräimillepäin ja päinvastoin. Lisäks tuo toiminto mahdollistaa yöaikaisen kierron eli lämpöö voin ajella harakoille määrätyille kellonajoille varaajasta keräimillepäin kun samallatavoinhan se lämpö siirtyy varaajasta kierukoiden välityksellä kiertonesteeseen kun pumppua yöllä käyttää.. keräimien sulatustoiminto toimii periaatteessa just samoin, mutten nää kyllä järkevänä käyttää sitä!
Tarkempisilmänen saatto nuista referenssikuvista huomata että lisävarona laitoin ylilämpövarolaitteen käyttöveen tulistuskierukalta lähtevään putkeen ja anturin taskuun varaajaan yläkerran alaosaan eli sieltä lähtee jäähytys päälle kahden kv-kierukan kautta viemäriin jos tiukka paikka tulee.

Katolle en jouvu, enkä aio hyppiä vaikka kuin paikat kuumottas

Edit: Topi voi olla oikeessa siinä että optimiolosuhteissa kaikki keräimet tuottaa hyvin mutta ne erot tuleekin sitten vaihtelevissa olosuhteissa, eli laatu ruppee näkymään sillon kun kelit ei oikein suosi..

[Pähkäilijä]

Omassa kattilassa ( Attack DPX25 ) säädöt toimii automaattisesti ja
olen seurannut ilman saantia ohjaukselta silloin tällöin .Polton alkuvaiheessa
alaosa on täysin kiinni ja yläosa täysin auki . Sitten kun kattila
on saavuttanut käyttölämpötilan ja palo tapahtuu kaasuttamalla alaosassa niin
yläosan ilmansaanti pienenee n.70-80% ja alaosa saa tällöin ilmaa 15-30% .
Polton lopussa kunnon hiilloksella taas alaosan ilmansaanti on täysin kiinni ja
ylhäällä ilmansaanti on 100% .

nostin toisaalta kun täällä on enemmän Attack keskustelua. Mites Juhani tai Eko, olettekos seuranneet miten pitkään tuo polton loppuhuipennus suunnilleen kestää kaasutuspolton (pyrolyysin) jälkeen jolloin toisiopuolen ilmat on kiinni?

Täällä on vähän samanlaisia kokeiluja mutta kaluston vaillinsisuuden takia tarttee improvisoida - kun koko määrä ei mahdu kerrallaan olen puolisentoista tuntia kerryttänyt hiillosta pienellä ensiöllä reilummalla toisiolla ja sitten puolisen tuntia toisio kiinni polttanut hiillosta pois. Ensimmäiset kokeilut on lupaavia mutta mahtuvat virhemarginaalin piikkiin 

[Eko]

Pitääpi seurata seuraavalla kerralla katilaa lämmittäessä , missä vaiheessa tuo pienentää alaosan vetoa .
Sen olen huomannut , jotta nyt poltetuilla paksuilla koivuhaloilla lämmitysaika on pidentynyt , lopputulos
kuiten ollut likimain sama kuin pienemmällä puulla . Edellisessä puusatsissa paksuimmat olivat n.25-30cm
halkaisijaltaan ja ne oli vain kertaalleen halkaistu .  Kuivia ne kuiten ovat , pellon reunassa pari vuotta
katoksen alla ja nytten puolitoista vuotta hallissa .
Katselin aiemmin Juhanin lähettämää kuvaa kattilan näytöstä . Tuolla hyötysuhteella kun puuta polttaa
niin luulisi siitä jäävän jo jotain veteenkin . Kolmattasataa tuntia oma kattila pyörinyt ja vielä toiminut
moitteetta .

[seppol]

Vieras aihe ja siksi kysynkin että minkälaisia tehoja noista aurinkokennoista on saatavissa marras - joulu - tammi ja helmikuussa. Minkälainen lämpötila talossa voisi olla jos muuta lämmitystä ei ole?

[savonhumu]

Oma lyhyt kokemus tukee toistaseks topin kertomaa. Marrakuun alkupuolella tuli vielä jonkinverran tehoja, mutta ei enää niin paljoo että olis uunin lämmitykseltä säästyny. Sanosin että oikee tehollinen käyttöaika alkaa jostain helmikuun puolenvälin jälkeen jatkuen lokakuulle, riippuen tietenki säätiloista.. Oikeaa kokemusta tuosta alkuvuoden ja kesän tuotosta ei vielä ole mutta väittämäni perustuu muiden samojen laitteiden kanssa pelaavien kertomaan...

Käytännössä siis jos yrittäs mennä auinkovoimalla talven yli niin kylmä tulis