Attack lambda kaasutuskattila ja aurinkokeräimet saneerauskohteeseen

[Juhani]

Viime viikkojen ajan tullut poltettua puiden seassa pellettiä kun sellainen pikkupussi on jostain ilmestynyt nurkkiin.
Hyvin kaasutuskattilassa pellettikin palaa. Kaikki palanut puhtaasti pois ja tuhkaläjästä ei pysty määrittelemään mitä on poltettu.

Pitäisi testata vielä loppusäkillä jos laittaa papanoita vähän enemmän pesään, pesien välisen suuttimen reunoille ja päälle pitää laittaa muutama iso puu esteeksi.

[pelti]

mullakin pellettiä palaa attackissa, kun noiden kahden luppakorvan kanin astiassa sitä käytetään. Havaintoja: jos lataa koko muovikassillisen hyvän tulen päälle, vaikka kun puolet on pesällisestä palanut, niin pelletit palaa vähän huonosti ja käryttää (vähän siellä on heinääkin seassa). Mutta jos jakaa täyden muovikassillisen kolmeen osaan, ja kippaa vaan tuonne puolikkaan pesän päälle, niin hienosti palaa, ja vähän normaalia kuumempana käy kattila - siis energiaa tulee Turha niitä on kaatopaikalle kuskata.  Vähän niissä on kosteutta (lue kus.....) muttei kaikki ole kosteita. Varmaan kuiva pelletti menee tosi hienosti.

[Juhani]

Kyllä pannun pesään kannattaa kaikki palava luomutuote lykkiä.
Pitkäntähtäimen projektina olis kehittää jonkinlainen puristin jolla vaikka noi syksyn lehdet pakkais kuumaksi vedeksi.
Nytten lehdet on märkiä mutta ei se kosteus liene haitata vaikka polttais tuolleenkin.

[Setämies]

Kyllä pannun pesään kannattaa kaikki palava luomutuote lykkiä.
Pitkäntähtäimen projektina olis kehittää jonkinlainen puristin jolla vaikka noi syksyn lehdet pakkais kuumaksi vedeksi.
Nytten lehdet on märkiä mutta ei se kosteus liene haitata vaikka polttais tuolleenkin.

Kosteana haravointi on hiukan työllistävää, mutta pelletöinti sujuu paremmin kosteana. Voi olla että pitäisi kuitenkin käyttää jotain sideainetta. Perunatärkkelys voisi olla hyvä, eli huonoja perunoita sitten vain sopivasti sekaan. Ja keitinvedetkin, niin saa säädeltyä kosteus tasapainoa optimaaliseksi.

[Pannarix]

Kosteana haravointi on hiukan työllistävää, mutta pelletöinti sujuu paremmin kosteana. Voi olla että pitäisi kuitenkin käyttää jotain sideainetta. Perunatärkkelys voisi olla hyvä, eli huonoja perunoita sitten vain sopivasti sekaan. Ja keitinvedetkin, niin saa säädeltyä kosteus tasapainoa optimaaliseksi.

Tuo idea perunaliimasta voisi olla isompikin ratkaisu. Halpa ja sitoo purut, lehdet ja oljet tai muut puristettavat tähteet. Eipäs ole tullut mieleen, tulevaisuuden priketti.

[Pähkäilijä]

Lehtien briketöintiä 

https://www.youtube.com/watch?v=hFSVtJbpHF8

tuos vähän isommassa mittakaavassa

http://leaflog.com/

[Juhani]

Tänään tuli nuohottua piitkästä aikaa pirtin päälämmityslaite.
Mielenkiintoista seurata taas miten vaikuttaa saantoon kun kattila oli jo nuohouksen tarpeessakin.

[Juhani]

Mukavasti nousi taas kattilaveden lämmöt kun nuohosin kattilan.
Kokeilin tarkoituksella kuinka pitkään kattilaa voi käyttää ilman nuohousta ja nyt näytti siltä että yli 600h nuohousvälinä
alkaa oleen takarajoilla. Toki kattila pelaa mutta pinosta lähtee puita rivakammin hormin kautta taivaalle mutta ei varaajaan.
Noin 2-300h olisi hyvä nuohousväli.

Liitteenä kuvatus tän päivän lämmityksestä, tosin tynkä n.2h kun varaaja oli aikas hyvällä mallilla jo lähdettäessä.

[Juhani]

Eilen tein pikanuohouksen(pelkästään käsirassilla tuubit puhtaaksi) ja isoimmat lentotuhkat pois kattilan alakanavista.
200 h nuohouksien väli ja tuubiesta lähti todella helposti käsin ylimääräinen pois. Normaalisti olen rassannut porakoneella pyörittäen tuota harjaa.

Samalla toteutin "continous improvement" methodia, muutin kokeeksi nuohousvivun ja elimien välisen kiinteän tangon kahteen ketjulenkkiin. Josko nuo laappaisi paremmin tuon tuubin sisäpinnan kun antaa enemmän liikkumavaraa.

Kiinteällä tangolla mielestäni elimet ei tee työtä jota ne on suunniteltu tekemään, putsaamaan tuubien sisäpinnat lentotuhkasta. Toinenkin työ niillä on(savukaasujen ohjaus) jonka ne hoitavat kyllä mallikkaasti.

Nyt oli elimien alapäät todella valkoiset, selvä muutos edelliseen kertaan. Lieneekö johtunut pienestä muutoksesta kun säädin kattilalle menevän veden hieman korkeammaksi.
 

[kahe]

Kerrohan kokemukset tuosta ketjusta sitten. Liikkuiko ne vapaammin? Omassa näkyy, että ottaa enemmän kiinni tuubin yläosasta takaosaan, kun on  jättänyt siihen jäljen. Kiinteällä vivulla hinkkaavat samaa kohtaa.

Valkoiset ovat täälläkin pari ekaa kierrosta, mutta puhtaat alaosasta. Karstaa sitten yläosassa enemmän kiinni. Paluuvesi ei nouse 70 astetta korkeammalle vaikka termostaattion yli kuuden.

[Juhani]

Kyllä ne liikkuu vapaammin mutta tuloksia saa vasta seuraavalla kerralla kun vetää kannen auki.

Parhaimman tuloksen noilla elimillä saisi jos niiden yläpintaan sais kiinnitettyä teräsharjaksia jolloin harjat laahais liikkeen aikana tuubien sisäpintaa. Ei vaan ole löytynyt vielä tuollaista nauhamaista teräsharja liuskaa.

Tuolla http://www.akaanharjavalmiste.fi/Nuohousvalineet.php löytyy nuohousvälineitä mutta ei nauhamaista.

[Juhani]

Netin syövereistä löytyi tuollainen tuunattu toisiopuolen liekinohjaus.
Lieneekö parantavan liekin kulkua/ hyötysuhdetta?
Kuva liitteenä.

Näyttäis olevan helposti toteutettava.

[VPJ]

Ei muuta kun testaamaan; tulitiilikauppaan siis.
Halpa kokeilu, luukun alareunaan jää tuhkaa kiinni noin 10 cm korkeudelle alas. Tämä muutos voi
nostaa tuhkaa "ikkunaani" 
Suuttimen alapuolinen harja saattaa tehdä pyörteen molemmille puolille, Fröhling S4 Turbossa yksi pyörre.

[Juhani]

Tuolla https://www.youtube.com/watch?v=ZRHD7hVnJF4&feature=youtu.be liikkuvaakin kuvaa tuosta liekinjakajasta.

[kahe]

Ihan toimivalta näyttää. Jakaa ainakin selkeästi kahdeksi pyörteeksi palon.