Attack lambda kaasutuskattila ja aurinkokeräimet saneerauskohteeseen

[Juhani]

Vain vanhat hiilet pohjalla joihin toholla sytytys, päällä naturlicht kuivia luomupuita

0-30s toholla puiden alaosaan, naks ja toho sammuksiin
30-60s ovi auki 60s ovi kiinni
1min 30s   3 tolppaa
1min 45s   4 tolppaa
2min         6 tolppaa
2min 15s   8 tolppaa
2min 30s 10 tolppaa
2min 45s 12 tolppaa
3min       14 tolppaa
3min 28s      tolpat pois ja savukaasut 111c

Edit: huom. yleensä lähden tuossa 60sek kohdalla pois ja annan kattilan hoitaa loput kun ovi on jo kiinni

[pelti]

mä pääsen vasta huomenna testaamaan, kun joka toinen päivä on tarve lämmittää näilllä keleillä.
Mulla ei 5:ttä senttiä jää hiilloksia, tai korkeintaan, jos ne kolaa niin 1/3 alueen ne peittää 5 cm paksuudelta. Jotenkin tuntuu, että vähempi tulee hiillosta kun viime vuonna. Olisko toi puulaatu haperompaa, kun on vuoden rankoina pitempään kasassa lojonut.

[ev3449]

Tuossa yksi video kylmän (lambda ohjatun) Atmoksen sytytyksestä tohoa käyttäen.

https://www.youtube.com/watch?v=dqxQ_oobaXs

[pelti]

do dii

pesässä oli edellisen keikan jäljiltä melkein palamaton puu, ja vähän hiiliä (kuva). Kolasin hiiliä lähemmän luukkua. Sitten 6 kämmenen  kokoista pahvia (bauhaussin muuttolaatikko niiden päälle . Sit yksi pahvinpala käteen, tikku alle ja kello käyntiin. Palava pahvi muiden joukkoon pesään, ja luukku nojaamaan lukkoon, siis vähän raollaan. Sit imuri käyntiin ja kierto alas (ei ohitus).
Toinen kuva on minuutin kohdalla otettu. Kuvan ottamisen jälkeen aloin lapata puita pesän täyteen. Täyttö kesti vajaan minuutin ja sen aikaa luukku oli tietty auki. Sit ovi kiinni ja 2.55 ajassa kaikki tolpat tuli täyteen. Pakokaasut 103 astetta ja kattilan vesi 35 astetta. Ei juurikaan nähtävissä savua tuossa kohtaa piipusta.

[kahe]

Tuo on jännä, miten joskus jää tuollainen puu palamatta osittain ja kekäleitten määräkin vaihtelee paljon. Hyvin harvoin on jäänyt kuitenkin puu palamatta. Vaan ei tuo pitkässä juoksussa haittaa, koska syttyy paremmin seuraava pesä ja se palaakin sitten yleensä loppuun. En kyllä itse jaksais toholla sytytellä kuten videolla. Vanha hiillos syttyy tuohilla tai pahvilla nopeaan, kun koottu kasa kahden puun väliin. Sytytyksessä pitkävartinen sytkäri ja ylhäältä edestä sytytys.

[Juhani]

Tuolla videolla on "isojen poikien toho", vähän pienemmällä on hyötysuhteet paremmin kohdallaan.

[AnssiKo]

Hiukan turhanoloista pusaamista, mun mielestä. Pienemmät puut alle, hiukan sanomalehtiä päälle suikaleiksi, tikulla tulet sinne tänne ja hetken päästä puhallin päälle. Eipä kellariin mieluusti kaasuvehkeitä pitemmäks aikaa veiskään, ainakaan mitään kaasutölkkivekotinta kummempaa. Ja kaasu maksaa enemmän kuin pelkkä tikku.

[Tune]

Oon toholla sytyttämistä vähän ite ihmetelly mut kun sitä pohtii niin miksi käyttää kattilan polttoainetta hitaasti sytyttäessä kun voi saadaa "reippaammin kaasun pohjaan" ja kattila hyville hyötysuhteille.

Omassa laitoksessa pohdin että kattilan vesitilaa olisi mahdollista etulämmittää jos yhdessä varaajassa olisi lämpöä vielä tarjolla, mahtaako mitään käytännön hyötyä siitä sitten olla.

[Juhani]

Omassa laitoksessa pohdin että kattilan vesitilaa olisi mahdollista etulämmittää jos yhdessä varaajassa olisi lämpöä vielä tarjolla, mahtaako mitään käytännön hyötyä siitä sitten olla.

Aivan hyvin voisi lämmityksen aluksi pyöräyttää latauspumppua väärinpäin että sais kattilaan lämpöä aluksi.
Muttana tuossa on vain latauspumpun toiminta lähinnä termarin osalta ja loppuhyöyty, etua vain ison varaajan edessä
kun lämmitysväli on pitkä.

[AnssiKo]

Omassa laitoksessa pohdin että kattilan vesitilaa olisi mahdollista etulämmittää jos yhdessä varaajassa olisi lämpöä vielä tarjolla, mahtaako mitään käytännön hyötyä siitä sitten olla.

Jaa-a. Pollucom-miehet vois kokeilla ja kertoa. Vaatisi ensteks toisenlaisen latauspumpun, keskipakopumpun pyörittäminen väärinpäin on hiukka tehotonta puuhaa.

[AnssiKo]

Lämpöpumppua voidaan käyttää kattilaveden lämmitykseen, eli on aina tarvittaessa käyttölämpötilassa ennekuin kattila lähtee tulille.

Juu, ja kosania, trangiaa, petromaxia, sytkäriä, termiittiä, napalmia, fuusiota, fissiota ja muutamaa muutakin. Varsinkin jos järkevyydestä ei välitetä.

Toisessa threadissa karsastit elektroniikkaa pannun ohjauksessa, ja nyt ehdottelet lämpöpumppuja esilämmittimeksi.

[Juhani]

Paras keino on lämmittää tarpeeksi usein(päivittäin) niin silloin kattilavesi pysyy vielä komeasti yli 50c.
Tokkopa tuolla veden alkulämmöllä nyt niin isoa merkitystä on, ellei sitten halua samaa kattilaa katsella kymmeniä vuosia.

Tuo "Topin" lämpöpumppu menee jo osioon vuoden puulämmitysturhake.

[Tune]

Aivan hyvin voisi lämmityksen aluksi pyöräyttää latauspumppua väärinpäin että sais kattilaan lämpöä aluksi.
Muttana tuossa on vain latauspumpun toiminta lähinnä termarin osalta ja loppuhyöyty, etua vain ison varaajan edessä
kun lämmitysväli on pitkä.

Laitokseeni ei tule perinteistä latauspakettia vaan se on koottu erillisestä venttiilistä ja pumpusta, joiden toimintaa pystyn säätämään halutun mukaan.

EDIT. varaajan kiertosuuntaa en (toistaiseksi) pysty kääntämään, vaatisi pari venttiiliä lisää mutta 3 varaajan kanssa pystyy pelaamaan että yhdessä olisi aina lämmintä vettä kattilaa varten jos kulutus on pientä ja lämmitysvälit pitkät.

[sakarif]

60 C on sellainen alin kattilalämpö, jolloin poltto alkaa onnistumaan.

Ei kattilan lämpötilalla ole väliä polton onnistumisen suhteen, jos poltto tehdään ensin keraamisilla/tiilipinnoilla ja lämmöntalteenotto tehdään vasta polton jälkeen. Minulla kattilan lämpö on noin 20 - 30 astetta kun lyön tulet pesään. Viiden minuutin päästä täysi höyry päällä, jolloin voi poistua pannarista, eikä kattilan viisari ole paljoa tuosta värähtänyt.

Seppol on tuonut tämän foorumilla monesti esiin. Ei kattilan veden lämpötilalla ole merkitystä kun poltto suoritetaan ensin ja vasta sen jälkeen tehdään lämmöntalteenotto.

[sakarif]

Kyllä sen konvektiosta huomaa milloin savukaasut menee liian alhaalla, siihen ei vaikuta oli tiili tai keraaminen tulipesä / tulipinnat. Toki kattilan rakenne ratkaisee aika paljon, onko pystykonvetio vai vaakatasossa kulkevia tasoja. Kaikissa kattiloissa ei myöskään ole tiili/keraamista vuorausta. Myös palokaasujen nopeus pesässä / konvektiossa ratkaisee, miten kattila rövettyy. Puupoltossa nyrkkisääntönä kattilan lämpö vähintään 60 C ja savukaasujen lämpötila n. 170 C. Hakkeen ja pelletin poltossa vastaavat luvut alempia.

Kyse ei ollut savukaasujen lämmöstä vaan kattilaveden lämmöstä. Savukaasut sytytyksen (5 min) jälkeen noin 200 astetta ja täydellä poltolla noin 250 - 260 astetta (valmistaja ilmoittaa 240). Noin vuoden käytön aikana kattila on nuohottu 4 - 5 kertaa ja ainoa huomio nuohouksen jälkeen on ollut, että kattilavesi lämpenee hieman nopeammin kuin ennen nuohousta. Toki sinne jotain karstaa kertyy, joka heikentää lämmön siirtymistä mutta ei se polton hyötysuhteeseen vaikuta. Piippu on nuohottu tasan kerran ja sieltä ei tullut mitään pihalle.

Juhani, sori offtopic.