Attack lambda kaasutuskattila ja aurinkokeräimet saneerauskohteeseen

[kahe]

Suomen kelit olivat w11 vain todella onnettomat varajärjestelmien todellisen iskukyvyn testaamiseksi. Varaajaa lämmitetty sähkövastuksilla ja asuinrakennusta ilmalämpöpumpulla(ilp pyynti ollut ehkä liian pieni 22c).

Keskilämpötilat pyörivät noin 5 asteen tuntumassa päivittäin ja lämmitykseen mennyt sulla siis sähköä noin 250 kWh 8 päivän aikana eli n. 30kWh/pv. ILPin pyynti ollut pieni tai sitten muu lämmitys olisi pitänyt rohkeasti pudottaa pienemmälle poissaolon ajaksi ja luottaa ILPin tehoon ja lämmön leviämiseen. ILPin olisi pitänyt riittää noilla keleillä kevyesti ja varaajan jäähtyä aika kohtuullisesti, mutta viehän se tallikin jotain ja hukkalämpö varaajassakin vaikuttaa. Luinkohan ilppi foorumilta, että noin 10kWh:lla per päivä moni lämmitteli jo tuon viikon, joten onhan tuossa eroa ja oikeissa säädöissä hakemista.

[Juhani]

Keskilämpötilat pyörivät noin 5 asteen tuntumassa päivittäin ja lämmitykseen mennyt sulla siis sähköä noin 250 kWh 8 päivän aikana eli n. 30kWh/pv. ILPin pyynti ollut pieni tai sitten muu lämmitys olisi pitänyt rohkeasti pudottaa pienemmälle poissaolon ajaksi ja luottaa ILPin tehoon ja lämmön leviämiseen. ILPin olisi pitänyt riittää noilla keleillä kevyesti ja varaajan jäähtyä aika kohtuullisesti, mutta viehän se tallikin jotain ja hukkalämpö varaajassakin vaikuttaa. Luinkohan ilppi foorumilta, että noin 10kWh:lla per päivä moni lämmitteli jo tuon viikon, joten onhan tuossa eroa ja oikeissa säädöissä hakemista.

Jep,
Juuri näin. Laitoin varaajan samoilla säädöillä kuin on ollut sähkön aktiivilämmitysaikana. Varaajan lämmöt olis voinut tiputtaa reilusti alemmas vain palvelemaan lattialämpöä ja sisätermarit vaikka alle 20 pyynnille ja ilppiin 23. Nytten lämmitys mennyt pääasiassa varaajan sähkön voimalla, ilppi ollut mitä ilmeisemmin tyhjäkäynnillä. Hyvinkin pienellä olis päässyt jos olis halunnut mutta toisaalta 20 euron säästö on pieni murheesta lomalla että pysyykö pirtti lämpöisenä. Testausaikaa ei liiemmin ollut kun puilla vain piti lämmitellä loppuun asti.
Tosin oli helppo seurata usean tkm päässä miten lämmintä missäkin päin pirttiä on, kiitos pilvipalveluiden. Talkkarin hälytyspalkkiot olis mennyt yli ton 20 euron jos jokin olis mennyt pieleen esim. mahdollinen kovempi pakkasjakso joka monesti näihin aikoihin yllättää. 10kwh kulutukseen en tässä kiinteistössä tule koskaan pääsemään vaikka ilpin coppi olis kuinka hyvä, vesi varaajassa on pakko lämmittää aina jotenkin. 

[Pähkäilijä]

Kun lämmitä käyttövettä ei tarvia tehdä saa varaaja olla aika viileenä.

8-17.3 meni täälläkin sähköllä, varaajan vastus 30c säädettynä, mökissä oli alimmillaan 17c ja sähköä meni 353 kWh, eli 39 kWh/vrk peruslämmön ylläpitoon, jääkaapille ja pakastimille. Palatessa oli ulkona -17c ja varaajassa 30, 7 tuntia myöhemmin oli ~1333 litraa varaajasta jo saatu lähemäs 80 asteiseksi 45 kilolla puuta ja sisälämpötilaakin hiissattua 5 astetta korkeemmalle. Tais ollakin tän kuun ainut pakkasyö 

[jolla]

Kun lämmitä käyttövettä ei tarvia tehdä saa varaaja olla aika viileenä.

8-17.3 meni täälläkin sähköllämeni 353 kWh, eli 39 kWh/vrk peruslämmön ylläpitoon, jääkaapille ja pakastimille

halpa talkkari, numeroita on mukava pyöritellä joten jos sinulla olisi ollut minun varaaja lämmitettynä 110°c, niin se olisi riittänyt koko reissun ajaksi, niillä kuuluisilla ilmaisilla puilla.
ei kannanotto, ihan vain numeroiden valossa

[Pähkäilijä]

Täällä varaaja tuli tarkoitusella jätettyä jo lähteissä viileeksi kun mielenkiinnoista katsoin minkä verran sähköä menee

[Juhani]

Pikku päivitys missä projektin kanssa mennään:

Kattila ollut päivittäisessä lämmityskäytössä Tammikuusta 2013 lähtien, mitään ongelmia kattilan suhteen ei ole ilmennyt.
Ainoat ongelmat edelleen aiheuttaa lämmittäjä itse jos:

-sytysvaiheessa ei muista jättää varastopesän pohjalle suuttimelle tarpeeksi palokanavaa että tuli pääsee tekemään reittinsä
-laittaa liian kuivia puita tai oikeammin ripoja tms. mitkä roihahtaa varastopesässä tuleen ja kaasuuntumista ei tapahdu.

Nämä molemmat em.käyttäjävirheet ei haittaa kuin hyötysuhteen merkeissä lämmitystä ja jonkinlaisen savunmuodostuksen osalta kenties lähinaapureita. Peiliinkatsomisen paikka.

Aurinkokeräimien osalta projekti jäissä, ellei paremminkin syväjäässä.

Jäänyt projektiin kirjoittelu vähemmälle viimeaikoina kun lämmityksessä ei ole normaali sytytysreissujen lisäksi mitään poikkeavaa tai huomiotaherättävää.

[VPJ]

Isoja koivun tyviä (yli 45 cm) ja 25 cm pitkiä tuli ja ensin ajattelin polttavani ne takassa, nyt kuitenkin tuli mieleen jos
suuttimen päälle laittaakin kaksi lyhyttä pätkää ja päälle täysmittaista, silloin jää palokanava keskelle?
Tähän asti olen pätkät laittanut reunoille mutta eilen latasin pesän tätä iltaa varten ja kaksi pätkää keskelle.

Ei sitä aurinkokeräihommaa ihan syväjäähän kannata päästää, sulattelu kestää kauan

Kuinka usein piti lämmittää kesällä (touko-elokuu) ja paljonko meni puuta tai sähköä veden lämmitykseen?

[Juhani]

Lämmitysväli noin 6 päivää riippuen paljolti siitä paljonko nuoriso ottaa selkäsuihkuja.
Sähköä ei mennyt kesällä kilowattiakaan veden lämmittämiseen, viimeisen reilun puolentoistavuoden aikana sähköä mennyt varaajaan yhden lomaviikon ajan kewäällä.

Puita menee kesän aikana reipas 1 pm3 ja nehän on niitä ilmaisia, tosin en kenellekkään ilmaiseksi anna

[Juhani]

Sytytystaktiikka muuttunut toistaiseksi.
Jossain näin kattilamainosvideolla kun kattilaa sytytettiin kaasutoholla.
Sattuipa eräänä päivänä jäämään pannarin oven lähistölle mopon konerempan jäljiltä
tuollainen bilteman tohotin. http://www.biltema.fi/fi/Tyokalut/Hitsaaminen-ja-juottaminen/Kaasupolttimet/Minipoltin-17612/
Varakaasu http://www.biltema.fi/fi/Vapaa-aika/Retkeily/Kaasukeitin/Nestekaasusailio-227-g-17627/
Aiemmin oli 6-pullon pakkaus joka löytyy hyllyltä, oli muistaakseni vielä edullisempaa.
 
Tähän asti olen ollut tulitikkumiehiä ja tuohi/ puulastut kyljessä.Luonnonmukaiseti menty.

Pitipä sitä tohoa kokeilla kun tikut peijooni oli päässyt loppumaan, ja kas kummaa nyt siitä lähtien
ei ole tikkuja vielä tullut haettua.
Toho on helppo kun kattilan voi laittaa heti päälle ja veto ei sammuta tohoa niinkuin se tekee tikulle.

Kustannuksia en ole laskenut mutta selviö on että tiukut tulee halvemmaksi 6-0. Vaikka ei tuo konkurssiin kaasunkaan kanssa vie.

Sytytysprosessi lyhenee muutamilla sekunneilla kun vanhaan hiillokseen saa heti hehkua ja pannun voi jättää omiin oloihinsa.

[Pähkäilijä]

Jossain näin kattilamainosvideolla kun kattilaa sytytettiin kaasutoholla.

https://www.youtube.com/watch?v=gKZJFOsDLmU

tuos ainakin 6 minuutin jälkeen

[pelti]

Näppärähän toikin on kun mikä. Pitää kokeilla. Toistaiseksi itellä menee niin, että pahvilaatikon (jostain niitä kertyy...) kyljestä repäisee 5-6 kämmenen kokoista palaa, heitän  ne hiilien päälle. Sit yhden niistä sytyttää stidillä ja kun se syttyy, laitan sen muiden pahvien joukkoon.  Vasta tämän jälkeen imuri päälle, ja veto ohjattuna alas (ei siis ohitella). Odotan, että pahvit on palanut = hiillos on syttynyt. Sitten ISOJA puita päälle, tikut, pikku roskat, laudan kappaleet on myrkkyä tässä vaiheessa. Ne saa aikaan vaan palon yläpesässä. Niitä laitan sitten, jos jatkan toisella pesällä, suoraan ison hiilloksen  päälle (savuttaa ne silloinkin).

[VPJ]

Toistaiseksi itellä menee niin, että pahvilaatikon (jostain niitä kertyy...) kyljestä repäisee 5-6 kämmenen kokoista palaa, heitän  ne hiilien päälle. Sit yhden niistä sytyttää stidillä ja kun se syttyy, laitan sen muiden pahvien joukkoon.  Vasta tämän jälkeen imuri päälle, ja veto ohjattuna alas (ei siis ohitella). Odotan, että pahvit on palanut = hiillos on syttynyt. Sitten ISOJA puita päälle, tikut, pikku roskat, laudan kappaleet on myrkkyä tässä vaiheessa. Ne saa aikaan vaan palon yläpesässä. Niitä laitan sitten, jos jatkan toisella pesällä, suoraan ison hiilloksen  päälle (savuttaa ne silloinkin).

Pahvilaatikot on huonoja syttymään, aaltopahvi jossa toinen puoli sileä ja toinen aaltoa, on parempi, 5 x 20 cm suikaleita muutamia edestä keskellepäin hiilien päälle. Isoja puita päälle tiiviisti. Tulitikulla sytytys edestä ja imu alas, tikku tahtoo vaan sammua vedosta mutta eipähän tule savuakaan sisään. Isolla piilteman kaasusytkärillä käy varmaan helpommin

EDIT Kellotan seuraavan sytytyksen siihen asti kun heating palkit häipyy.

[Juhani]

Ens kerralla kun sytytän kokeilen ilman virilastuja tuota tohoa. Mutuna vois olla että
syttyy ilman virejä kun tohottaa suoraan vanhaan hiillokseen.
Tämä on niin mielenkiiintoinen juttu että pitää kellottaa millä tyylillä on nopein

[pelti]

jos ehditte käydä ulkona kurkkaamassa myös savunmuodostusta, missä vaiheessa millaistakin savua pukkaa. Kun täällä tiiviisti rakennetulla aluella joutuu noita naapureitakin ajatteleen kaiken muun lisäksi

Kun arvelen tuon VPJ:n tavan (omiin kokemuksiin perustuen) savuttavan eniten.

[VPJ]

Pahvilaatikot on huonoja syttymään, aaltopahvi jossa toinen puoli sileä ja toinen aaltoa, on parempi, 5 x 20 cm suikaleita muutamia edestä keskellepäin hiilien päälle. Isoja puita päälle tiiviisti. Tulitikulla sytytys edestä ja imu alas, tikku tahtoo vaan sammua vedosta mutta eipähän tule savuakaan sisään. Isolla piilteman kaasusytkärillä käy varmaan helpommin

Kello käymään ja tikun raapaisu, 40 sekuntia niin lukku sentin raolleen, 3 min 40 sek kohdalla kaikki heating palkit ovat sammuneet, luukku kiinni,  savukaasut 90c ja vesi 26c. Vedot auki 100/50%
Ulos katsomaan piipun päähän eikä oikeastaan savua edes näy.
Vanhoja hiiliä jää pohjalle noin 5 cm paksulti, puut syttyy nopeammin kun ne ehtii olemaan pesässä vuorokauden.