Attack lambda kaasutuskattila ja aurinkokeräimet saneerauskohteeseen

[timotei]

Jos suuremmassa varaajassa ottaa alapäästä haaleaa ja lämmittää sen auringolla lämpimäksi jonka tuuppaa varaajan yläpäähän kerrostaminen hoitaa loput mikäli kv kierukka on varaajan yläpäässä.

Näin homman saisi varmaankin toimimaan levylämmönvaihtimella. Aurinkojärjestelmissäkin kuulemma saa enemmän irti, kun lämmitetään haaleaa vettä.

[Pähkäilijä]

Levari tuossa systeemissä ois kun puukattila konsanaan, samanlaisella kytkiksellä tai jos kierrättäs ilmaa niin intercooleri siihen sitten hoitamaan homman. Pikku sähkövaraaja jatkoks käyttöveden loppukuumennukseen taitas hoitaa homman.

Tyydyn vielä puuhun kesällä toistaiseksi mutta ainahan uusia systeemejä on kiva pähkäillä 

[Juhani]

Ilmalla lämpöä akvatermiin.

Mistä löytyisi tarpeeksi pieni ja tarpeeksi iso välkkäri joka sopis akvan alaluukusta sisään?
Luukun halkaisija noin 260mm. lämmönvaihtotehoa silleen että 2000l pärähtää lämpimäksi hetkessä
maaliskuulta lokakuulle

Mielenkiintoisia noi ilmakeräimet, tosin diy hommana tölkkien sijaan tarvis löytyä jotain heikkohermoisen
aikaasäästävää keräinputkimatskua/verkkoa. Ongelmana vielä lämpimän ilman siirto pannariin eristettynä siististi vietynä.

[Pähkäilijä]

Voishan se olla ulkopuolellakin, varaajan alapäästä haalea sisään ja se nousis vapaakierrolla yläpäähän jos muutaman kilowatin teholla auringolla lämmitetään.

Täällä tilasin rullan aluminiiverkkoa tuleviin projekteihin. Tyhjiä tölkkejä kyllä ois riittävästi muttei taida niitä kehdata porailla vaan vetää pari verkkoa lämmönkeräinpinnaksi. Mökille ois eka noin 3 neliön rojekti käynnissä, tosin pelkkänä ilmana lämmitys eikä veteen ollenkaan.

[Juhani]

Mulla olsi tuolla autotallissa varattuna toi hralen levari, pitäiskös alkaa?
Jotkut käyttäneet tölkkien tilalla mustaa syöksytorvea, toimii ilmeisesti sekin, eikä tarvii krapulaa potee..

Saksanmaalla löytyy ihan tehtaalaisia sovelluksia, euroja tietysti menee mutta varmaan toimiskin.

http://www.grammer-solar.com/cms/de/topsolar/komplettsystem-auslegung.html

[savonhumu]

Selvitähhän eka ilman lämmönsiirtokyky vrt glykoli niin ei tuu pettymyksiä Ilmasta ilmaan toimii ihan ok minkä nämä ilmalämmittimetkin on osottanu, mutta miten lie jos ilmasta veteen ruvetaan ajamaan
Ilman lämmönjohtavuus on 0,026W/mK  ja tossa on taulukko netistä kopastuna muista aineista, glykoli ja vesiki on siinä..
Tuon perusteella saattasin hylätä ilmasta veteen ilman kompuraa tekemisen 40% glykoli seos näyttäs olevan tuplatehonen ilmaan nähden ja levarillahan tuo homma on tehokkainta!

Taulukko 1
Materiaalien termisiä ominaisuuksia Materiaali Tiheys g/cm3 Lämmönjohtavuus Watt/m · °C Terminen
konvektio Watt/m · °C Lämpökapasiteetti cal/g · °C Höyrystys energia cal/g

Vesi 1.000 0.60 1829 1.000 539
Glykoli 1.114 0.25 ------ 0.573 226
50/50 1.059 0.41 897 0.836 374

Alumiini 2.70 155 0.225
Valurauta 7.25 58 0.119
Kupari 8.93 384 0.093
Messinki 8.40 113 0.091
Keraamit 1 - 10
Ilma .0013 .026 0.240

[Pähkäilijä]

Ilmaa taitaa kiertää 100% edit kertaa enemmän kun nestettä. Kattilan suhteen pähkäilin jos puuta palaa 40 kiloa (x 7 m3/kg) menee 280 m3 ilmaa konvektorien läpi ja samaan aikaan on varaajan vesi kertaalleen pyörähtänyt konvektorien kautta (3 m3). Onko suuresti eroa ilmaa tai nestettä lämmittävien aurinkokeräimien hyötysuhteissa? Y-energian jutussa

http://www.y-energia.com/aurinkolampo/aurinkokerain/ilmakerain/ilmakerain.html

päästiin 60% ilmankeräimellä. 200 m3 tunnissa pyörittäviä ropeleita saa edullisesti eikä asennuksissa pienet vuodot haittaa, ne voi tukkia vaikka teipillä   ja järjestelmän jäätyminenkään pihalla ei ole niin vaarallista.

Miten hyvä sitten tuo intercooleri on konvektorina, siitä ei ole aavistustakaan.

[ev3449]

Miten hyvä sitten tuo intercooleri on konvektorina, siitä ei ole aavistustakaan.

Muistelisin lukeneeni jonkun valmistajan testin jossa pääsivät ~75% - ~80% lämmönsiirtoon vesi-ilma intercoolereilla.
Esim. lähes kaikissa ahdetuissa veneissä jäähdytetään ahtoilma veden välityksellä kuten myös useissa autoissa. (taisi alkaa GT Celicasta)

Tuossa esimerkkejä valmiista vesi-ilma jäähdyttimistä:
http://www.cxracing.com/mm5/merchant.mvc?Screen=CTGY&Category_Code=AWICS
http://www.frozenboost.com/index.php?cPath=218&osCsid=24f47674d1c9198e115df0ced5c303c0

(upotettu ilma ilma jäähdytin ei vaatisi erillistä pumppua)

[savonhumu]

Sitä näköjään ajatteli asiaa aika yksoikosesti, mutta ei kait siitä haittaa oo vaikka asiaa monelta kantilta puidaan ennenku hyökätään toteutuspuolelle

Hyötysuhteisiin en ota kantaa sen kummemmin, mutta mukava olis tietää miten hyvin ilmakeräin pelaa kun auringon edessä on pilvee? Onko sillon saantoa veteen siirrettäväks vai ei? Tänään ei aurinkoo esim ole näkynyt käytännössä lainkaan, mutta 10 kwh on silti polluun nestekeräimistä raksutellut kun alakerta varaajasta oli sopevan haalee aamulla.. hyvin riittää kosteiden tilojen lämmitystarpeeseen ja käyttövettäkin on vielä pankissa varaajan yläkerrassa eilisen paremman paisteen jäliltä Ens viikolla näyttäs että voipi varaaja mennä aika kuumaks jos sääennusteet pitää kutisa!

[Eko]

Näissä ilmanvaihtokoneissa päästää nykyään hyötysuhteessa 80% pintaan ja vanhemmissakin
ristivirtakenneoissa 50-60% . Lämmön siirto kyllä tapahtuu ilmasta ilmaan , mutta miksei ajatuksena
voisi hyödyntää ilmanvaihtokoneen periaatetta ? Voisihan kennoon puhaltaa lämmintä ilmaa keräimeltä
ja yksinkertaisesti ottaa lämmön talteen luonnollisella kierrolla ilmanvaihtokoneen lämmityspatterilla .
Vielä kun tuohon saisi jonkin kierrätyksen keksittyä niin , että ilma poistuu vasta kun se on viilennyt
tarpeeksi .
Tai sittenhän voisi kierrättää ilmaa suljetussa piirissä aurinkoilmalämmitin > lämmöntalteenottokenno
jne... .Ilmahan lämpiäisi suljetussa piirissä varmasti 80-90 asteiseksi ja tuosta jo helpohkosti siirtäisi lämpöä
veteen , mitä mieltä olette

[Juhani]

Nonni ny se alkaa, meinaan sähkönhinnan nousu.
http://www.taloussanomat.fi/energia/2013/06/07/sahkon-hinta-40-kertaistui-edessa-myos-suomessa/20138128/12

[jolla]

Näissä ilmanvaihtokoneissa päästää nykyään hyötysuhteessa 80% pintaan ja vanhemmissakin
ristivirtakenneoissa 50-60%

Vein LTO koneen aittaan viime kesänä talvehtimaan kun minun tapauksessa sen huonot puolet olivat suuremmat kun hyvät puolet.
Hyötysuhteesta sanoisin että prosentit ovat teoriaa. Käytännössä en huomannut energian kulutuksessa mitään muutosta paitsi sähkön kulutuksessa, se laski.

Jos ilmanvaihtokoneen hyötysuhde on 80%, niin lämmitysenergian kulutus pitäisi ...... no en ole mikään kouluja käynyt numeronmurskaaja, mutta tuntuvasti laskea, minä en huomannut mitään eroa.

[savonhumu]

Sen verran itekkin tuota iv-konetta laskelmoin joskus että vaikka nykyinen poistoilmanvaihto(painvoimanen korvaus hallitusti) lämmiteleekin harakoita talvella, niin se lämpö kuitenkin on ilmasista puista peräsin niin jos tuota lämpöö nyt ruvettas puskemaan osittain takas ja kaupanpäälle saadaan 2kpl puhaltimia jotka huutaa 24/7 niin voipi olla €-määräset säästöt nolla ja investointi huomioiden pakkasella ja reilusti! En tiijä nykyisten hienompien koneiden kulutuksia kun niissä kait alkaa olla jo vähän kehittyneempiä ja pihimpiä nuo värkit, mutta jos vaikka aattelee 2 kpl moottoria keskimäärin 500w yhteensä kokoajan niin aika mittava vuosikulutus tulee lisää.. ja lämmityspatteri lisäks siihen jos ei nestekiertonen satu olemaan ja varaajaan linkissä!

JOs jostain syystä laitan joskus mokoman värkin niin pyöriväkennonen tullee ja siihen nestekiertonen patteri tai jopa kaks kun tulis maapiirilämmitys/jäähytys ja sitten jos ryöväis lattialämmityspuolelta kovimmille keleille apuja tuon maapirilämmityksen perrään! ihteesä ei maksane koskaan pois mutta olispahan ehket hallitumpi sisäilman tila sitte vaikkei nykynenkään paha ole!

[Eko]

Itse-asiassa täällä teknisessä tilassa odottamassa iv-kone , mutta mietinnässä nyt laitanko ollenkaan
juuri tuo sähkökulutuksen vuoksi . Vesipatteri tosin esilämmityspuolella , mutta noiden puhaltimien viemä
sähkö 24/7 pistänyt miettimään . Nyt ilmanvaihto hoituu poistoventtiileihin tehdyillä hiljaisilla 12v puhaltimilla
ja eristetyillä putkilla . Viime talvena nuo tuli laitettua paikoilleen ja ja ovat toimineet aivan kuin pitääkin .
Tosin leivinuunin lämmityksen aikana tai vesitakkaa käytettäessä pidän ikkunaa hieman raolla .

Vesitakan päälle laitoin kattoon 100mm korvausilman suoraan ulkoa ja se on aina hieman auki . Katon rajasta
viileä ilma sekoittuu kyllä hyvin huoneilmaan . Sen takiahan näitä iv-koneita laitetaan kun nykyään ei ilmeisesti
voi taloa ilman sitä rakentaa . Nämä nykyiset talot ovat niin tiiviitä , että ilmanvaihto on pakko tehdä
koneellisesti .

Tuossa keväällä eräs tuttava asennutti iv-koneen 80-luvun taloon , maksoi töineen 5.5k€ . Ilmanlaatu
kuulemma parani vaan nousipa tuo sähkölaskukin . Leivinuunia heillä lämmitetään nyt joka päivä oikein
kunnolla , kun muutoin sähköpatterit hoitavat sen .

[kahe]

Täällä kun on pörssisähkö, niin on saanut tuota hieman seurata taas viime päivinä. Kuitenkin toukokuun keskihinnaksi muodostui 4,79 c/kWh. Mutta piikkejä väistellääkseen pitää ohjata manuaalisesti vaimoa, ettei aina päivisin laita kaikkia koneita pyörimään, kun torstainakin oli pari tuntia taas yli euron/kWh hintoja. Eiköhän tuo taas tasoitu huoltotöiden jälkeen.

Vallox Digit SE vaihtaa ilmaa ja lämmittää kesäilmalla kivasti joka paikan. Katsoin sähkönkulutusseurannasta, että öisin pohjakuorma pyörii 350-400 W:n tasossa ja nopeus on 3-4. Tuossa kulutuksessa on mukana kaikki muukin kulutus, kylmäkoneet ja eletroniikka, joten ei ne moottorit niin paljoa kuluta. Eniten kulutusta lisää sähkölämmitteinen älkilämmitys, joka monella voi olla asetettu pitämään sisälle tulevan ilman yli 20 asteisena ja tuo näkyy sitten laskussa. Oliko niin, että uudet tasavirta moottorit veisivät vielä vähemmän noissakin.

Tuleeko Juhanille siis ILP seinälle vai aurinkokeräimet vaiko molemmat?