Kirjoittaja Aihe: Attack lambda kaasutuskattila ja aurinkokeräimet saneerauskohteeseen  (Luettu 87349 kertaa)

savonhumu

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 383
oolrait!
Itelle tuo loivahko kulma tuntui sopivalle kun tällä keräinmäärällä ja vesitilavuudella johon ajetaan ei luultavimmin hukkaenerkiaa jää kovillakaan helteillä kun isohko perhe kuluttaa vettä kesälläkin ihan erimalliin ja kosteet tilat pijetään auringon voimalla kuivana... Koko järjestelmän mitotukseen, keräinrivin molempiin päihin ja putkikytkentöihin jätin varauksen lisäkeräimille eli aika pienellä työllä ja rahalla saan lisättya keräinalaa 2 tai 4 keräimellä kun nuo mun keräimet on kytketty 2+2 sarjaan ja parit rinnan. Lisäyksessä täytyy siis pitää nuo parit tasaverosina. Pumppuryhmätt,älyt,siirtoputket ja tkntilan kytkennät kuitenkin näyttelee aika isoa osaa investoinnista niin pelkkien keräimien lisäys on kohtuuhintasta hommaa varsin kun itse kytkee ja asentaa kaikki!

Vaikee tosiaan arvioida maksaisko esim 10-asteen kääntö jyrkempään ikinä hintaasa pois, vaikkei se kovinkaan kallis homma edes olisi kun ite värkkäilis sopevilla kamoilla..
« Viimeksi muokattu: 19.01.2013-12:27 kirjoittanut savonhumu »
Hitaasti mutta epävarmasti.

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Toteutitko Juhani jatkuvan polton kokeilun nyt näillä kireillä pakkasilla?

Eilisen käyrää vertaillen, niin meillä yläosanlämpö tipahti kahta tuntia aikaisemmin 65 asteesen.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

Juhani

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 700
  • Puuhulluutta jo toisessakin polvessa...
Toteutitko Juhani jatkuvan polton kokeilun nyt näillä kireillä pakkasilla?

Eilisen käyrää vertaillen, niin meillä yläosanlämpö tipahti kahta tuntia aikaisemmin 65 asteesen.

Kokeilin silleen jatkuvaa polttoa että laitoin ison n.18cm pyöreän pölikän illalla polton päätteksi pesään.
Tuosta ei ole apua muuhunkuin kattilaveden lämpimänä pitoon. Kv oli aamulla vielä 80c hujakoilla.

Kyllä noi kattilavalmistajan suositukset pitää paikkaansa, minimitäyttö 1/2 pesää niin kaasutus toimii.
Jatkuva lämmitys varmaan toimii jos pesän nakkeelee yli puolilleen. Yritän uudelleen tiistan graamassa kun
pakkanen nousee jälleen 20 yläpuolelle.

Kastelli 1,5 krs 177m2 540m3, at puolilämmin heikoilla eristeillä 40m2/95m3, vesikiertoinen wirsbo lattialämmitys.
Nunnauuni Ulla 2 duo takkaleivinuuni 2200kg (72kw)
Iki orginal 200kg puukiuas.
Attack 35kw DPXL Lambda, Oventrop latausyksikkö, 2000L akvaterm varaaja.
Mitsu Fh35(jäähdytykseen)

Juhani

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 700
  • Puuhulluutta jo toisessakin polvessa...
Missäpäin suomea Topin pirtti on kun on noin kylmää? Onko suomessa ollenkaan?
Kastelli 1,5 krs 177m2 540m3, at puolilämmin heikoilla eristeillä 40m2/95m3, vesikiertoinen wirsbo lattialämmitys.
Nunnauuni Ulla 2 duo takkaleivinuuni 2200kg (72kw)
Iki orginal 200kg puukiuas.
Attack 35kw DPXL Lambda, Oventrop latausyksikkö, 2000L akvaterm varaaja.
Mitsu Fh35(jäähdytykseen)

Tune

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 240
Tänään parhaimmillaan säteilyteho 670 W/m2, lämmönsiirtoneste +53 C, tuotto 8.5 kWh. Ulkoilman lämpötilan ollessa noin -18 C.

Onko säteilyteho mitattu asennuskulmaan nähden? ÅA:n mukaan säteilyä oli eilen ja tänään vajaat 200 w/m2 ja Forecan mukaan eilen 80 ja tänään 120 W/m2.
Nibe Vedex 3300
AkvaSmart 500, 2 x Kaukora Lämpöakku 1500 (aurinkovarauksilla)
Latausryhmä Grundfos Magna3 25-60 (ModBus) + moottoriohjattu sunttaus
Lämmön tuotto ja kulutus: 2 x MC602, LKV kulutus MC62, varaajasähkö iEM3150 (kaikki ModBus)
Östberg HERU 100 S (ModBus)
BMS: AtmosCare iC1000

Tune

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 240
Säteilyteho on hetkellinen mitattu teho,ei kumulatiivinen. Eli sen lukeman minkä mittaava anturi antaa hetkellisesti.

Niikuin huomaat, yleensä säteilymittaustulokset ilmoitetaan muotoon kwh/m2 d, eli vuorokauden keskimääräinen säteilyteho
http://at8.abo.fi/cgi-bin/fi/Huge-S

Tuota hetkellistä arvoa jäinkin pohtimaan, kun ei listassa ollut näin korkeaa arvoa. Tämä voikin johtua näytteenottovälistä, 4 viikon pysyvyyskäyräkin kertoo 200 W/m2 olleen suurin mitattu hetkellinen teho.
Nibe Vedex 3300
AkvaSmart 500, 2 x Kaukora Lämpöakku 1500 (aurinkovarauksilla)
Latausryhmä Grundfos Magna3 25-60 (ModBus) + moottoriohjattu sunttaus
Lämmön tuotto ja kulutus: 2 x MC602, LKV kulutus MC62, varaajasähkö iEM3150 (kaikki ModBus)
Östberg HERU 100 S (ModBus)
BMS: AtmosCare iC1000

savonhumu

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 383
Jtn 30-asteen kulmaan lounaaseenpäin asennetut 4x savosolaritki heräs nyt virallisesti kun pummpu on pieniä toveja tänään pyörähelly. Isoja tehoja ei vielä tule mutta kausi on nyt korkattu kuitenkin 8)
Hitaasti mutta epävarmasti.

Juhani

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 700
  • Puuhulluutta jo toisessakin polvessa...
Jtn 30-asteen kulmaan lounaaseenpäin asennetut 4x savosolaritki heräs nyt virallisesti kun pummpu on pieniä toveja tänään pyörähelly. Isoja tehoja ei vielä tule mutta kausi on nyt korkattu kuitenkin 8)

Ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää, paljonko keräimien siirtonesteen lämpötila nousee tälleen talvella ja mites sitten kun neste alkaa kiertää niin alkuun varmaankin kylmä neste putkissa jäähdyttää hetken varaajaa/ vaihdinta?
Kastelli 1,5 krs 177m2 540m3, at puolilämmin heikoilla eristeillä 40m2/95m3, vesikiertoinen wirsbo lattialämmitys.
Nunnauuni Ulla 2 duo takkaleivinuuni 2200kg (72kw)
Iki orginal 200kg puukiuas.
Attack 35kw DPXL Lambda, Oventrop latausyksikkö, 2000L akvaterm varaaja.
Mitsu Fh35(jäähdytykseen)

Juhani

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 700
  • Puuhulluutta jo toisessakin polvessa...
Oikeaoppinen kytkentä suoritetaan niin, että keräimiltä ei tule viilempää lämmönkeruunestettä mitä on varaajalle asetettu pyyntiarvo. Eli varaajassa on oltava ylä- ja alaosassa anturit. Muuten homma onnistuu shunttauksella.

Nih, en nyt ihan tuollaista vastausta hakenut vaan kiinnostais kytkentää enemmän noi talviajan pikku pöräykset kun aurinko näyttäytyy, taitaa putkiston kylmä neste alkajaisiksi enemmän jäähdyttää kuin lämmittää tuota varaajaa. Käsittääkseni oikeanlaisella kytkennälläkään ei voi estää pakkasen puolella olevan putkien nesteen jäähdyttävää vaikutusta?
Kastelli 1,5 krs 177m2 540m3, at puolilämmin heikoilla eristeillä 40m2/95m3, vesikiertoinen wirsbo lattialämmitys.
Nunnauuni Ulla 2 duo takkaleivinuuni 2200kg (72kw)
Iki orginal 200kg puukiuas.
Attack 35kw DPXL Lambda, Oventrop latausyksikkö, 2000L akvaterm varaaja.
Mitsu Fh35(jäähdytykseen)

savonhumu

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 383
Mulla ja monella muullakin on kytketty vähä oikasemalla nuo sydemit eli ei ole laitettu latauspiiriä tuohon auringolle, vaan niinku Juhani tuossa arveli niin ensalkuun kun pumppu pyörähtää niin siirtoputki keräimiltä varaajaan on kylmä ja jäähdyttää siis alkuun hieman. Se miten paljo riippuu tietenki matkasta, putken halkasijasta ja eristepaksuudesta. Mulla on dn20 kurtturosterit nanoeristeellä(Hieno nimi myyntimiehillä ;D) ja noin 10m siirto maksimissaan niin olisko tokalla tai kolmannella pumpun pyörinnällä noussu keräimiltä tulevä lämpö korkeemmalle kun keräimille meno.. Nuo pyörinnät oli suhteellisen lyhyitä eli varaajan ala tai yläkämpökäyrässä ei näkyny mittään muutosta.. Luultavasti meni tämä päivä +-0 tuottojen suhteen, mutta ompahan keräimet sulanu ja huurtunu taas takas ::) Käytännössä maltillisilla siirtomatkoilla ja kunnollisilla eristeillä on aika merkityksetön tuo alun kylmäpurskaus.. Sen verran maksaa moottorikolmitiesunttaus mittauksineen, että ei maha kuolettua koskaan sillä säästöllä, minkä sais lisää jos tuon alun kylmäpurskauksen eliminois sillä veke ;)

Tänään nousi siirtoneste noin 31-asteeseen ja kyllä se paluulämpömittarin mukaankin oli sitä.. Talviajalle voi säätimen latausmäärityksistä laittaa tuota starttieroa isommalle ja pitoeroa myöskin niin kylmyyden aiheuttamat siirtohäviöt eliminoituu ennen varaajaa ja näin ei vahingossakaan ainakaan jäähdytetä sitä! Itselle asennan pollucomin seurantavermeeks tuohon nini tasan näkkee heti jos alkaa suhteet mennä pieleen ja saapi tarkemman mittauksen saannolle..
« Viimeksi muokattu: 23.01.2013-19:35 kirjoittanut savonhumu »
Hitaasti mutta epävarmasti.

Juhani

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 700
  • Puuhulluutta jo toisessakin polvessa...
Juurikin näin kun savonhumu asian ilmaisee, vastaus kysymykseeni:)



 
Kastelli 1,5 krs 177m2 540m3, at puolilämmin heikoilla eristeillä 40m2/95m3, vesikiertoinen wirsbo lattialämmitys.
Nunnauuni Ulla 2 duo takkaleivinuuni 2200kg (72kw)
Iki orginal 200kg puukiuas.
Attack 35kw DPXL Lambda, Oventrop latausyksikkö, 2000L akvaterm varaaja.
Mitsu Fh35(jäähdytykseen)

Tune

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 240
Olen pohtinut harjapatterin asennusta tuloilmakanavaan, johon johdettaisiin keräimiltä tuleva liuos. Tällöin aurinkoenergian keruuprosessi käynnistyisi aikaisemmassa vaiheessa ja vuotuinen hyötysuhde paranisi. Samalla tosin ilmanvaihdon vuosihyötysuhde hieman laskisi...

Keskustelin kollegan kanssa, olisiko VILPillä mahdollista käyttää keräimiä keruupiirinä. Tällöin tarvittaisiin erillinen pumppu ja ulkoyksikkö sekä shunttipiiri. Tämä taas nostaa integroituihin verrattuna VILPin hintaa ja huonontaa VILPin vastaavaa vuosihyötysuhdetta...

Vaatii siis tasapainoilua kokonaisuuden kanssa.
Nibe Vedex 3300
AkvaSmart 500, 2 x Kaukora Lämpöakku 1500 (aurinkovarauksilla)
Latausryhmä Grundfos Magna3 25-60 (ModBus) + moottoriohjattu sunttaus
Lämmön tuotto ja kulutus: 2 x MC602, LKV kulutus MC62, varaajasähkö iEM3150 (kaikki ModBus)
Östberg HERU 100 S (ModBus)
BMS: AtmosCare iC1000

savonhumu

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 383
Ja nuo siirtohäviöt on yks juttu myöskin miks en oikein luota ilman virtausmittausta tapahtuvaan energiamittaukseen.. JOs ei ole säätimelle sähköistä paluulämpötietoa just ennen varaajaa virtaustiedon ohella niin tämänkin päivän perusteella voipi sannoo että ihan huuhaa tuloksia on ne mitä varaajan ja keräinkentän lämpötilaerosta+moottorin pyörintävauhdista arvotaan! Vaikka mullakin säätimelle kerrotaan maksimivirtaama ja kiertävän liuoksen tyyppi+vahvuus niin ei kyllä ainakaan tänään osunu ihan kohilleen nuo arvailut. Käytännössä näkkee että jottain tullee, muttei kovinkaan tarkasti että paljoko! Tämä on yks monista syista miks se pollucomm asentuu ihan het ku muilta hommilta ehin/kehtaan, niin voipi oikeesti heittää FAktaa tuotoista!
Hitaasti mutta epävarmasti.

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Onnistuuko Juhanilta tai joltain muulta mitata Attackin pintalämpötiloja käytön aikana?

Palomestari oli noista kiinnostunut, muttei näyttänyt ohjeissa olevan mainintaa.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Ei olekaan tarkoitus käyttää oikeana tietona, vaan referenssinä ja vertailuna omaan nykyiseen "sauna"kattilaan. Jäi käsitys palotarkastajasta ja rakennusvalvojasta, ettei ole kovin hyvää tietoa nykyaikaisista puukattiloista.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.