Lämmitystä vasta opetteleva (EDIT - Jäspi Econature)

[Korpisoturi]

Tuota ruplattelua en saa häviämään, ilmoja ei pitäisi olla ja latauspumppu lataa kuten pitää. Kattilan lämmötkään ei nouse kuin tuohon 80 kun termostaatti 75 asteessa. Liekkö tuosta kannattee huolestua? Ilmareikiä kokeilin jos miten, vaan palasin tehdasasetukseen. Ainoastaan liekin väri muuttui säädöillä.

[jtmattila]

Eilen poistin tuhkat ja palokourusta tuli tuhkan mukana vaaleat, n.2,5cm leveät ja ehkä 20cm pitkät, jonkin sortin tiivisteet.
Tarviiko huolestua? Kattilalla käyttöikää takana reilut 4kk...

[vmj]

Onko kukaan koittanut turbulenssielimen tilalla kettinkiä?

[vmj]

Ei...eikä kannatakaan kokeilla. Kettingillä ei saada konvektiossa toivottua savukaasun virtausnopeuksia optiaalitasolle. Myöskään konvektion puhdistus ei onnistu  niin hyvin kuin spiraalinmuotoisella turbulenssilla.

Olen ollut havaitsevinani, että Econaturessa on ajoittain tarvetta virittää savukaasun virtausnopeuksia ja katkaista noita turbulenssielimiä: kettingillä voisi olla helpompi saada virtaus säädettyä? Tämä saattaa tosin vaatia myös ensiö- ja primääri-ilman säätöä eli voi olla melkoisen haastava kombinaatio. Kettinkiä käytettäessä virtauksessa on paljon paikallista turbulenssia, joten kaasun tilavuusvirta per aikayksikkö pienenee, eli kaasu viipynee konvektiossa pidempään ja samalla toivottavasti luovuttaa enemmän lämpöä. Spiraali kierrättää myös, mutta virtaus on enemmän laminaarinen. Lopputuloksen ratkaisee tietenkin savukaasuanalyysi. Puhdistusta varten konvektio lienee joka tapauksessa syytä avata, oli kettinkiä tai spiraalia.

[lorvi]

Onko kukaan koittanut turbulenssielimen tilalla kettinkiä?

Tuo pitääkin kokeilla, kun ei minun kattilassa ole elimiä, mutta kettinkiä löytyykin ihan omasta takaa.

[VPJ]

Tuo pitääkin kokeilla, kun ei minun kattilassa ole elimiä, mutta kettinkiä löytyykin ihan omasta takaa.

Kannattaa heti suunnitella polton aikana säätyvät turbulenssielimet, silloin on helpompi seurata niiden pituuden vaikutusta eri vaiheissa.
Eikä kannata sanoa että on vaikeat toteuttaa ja rakentaa ohjaus, kyse on vain kekseliäisyydestä ja ahkeruudesta.

Tietysti jos on teelusikalla annettu niin voi unohtaa tämän ja olla kommentoimatta.
 
Kaikki eivät kykene kokoamaan laitteita joilla voitetaan SM kultaa 

[vmj]

Ei meidän " maallikoiden " kannata pohtia Econaturen konvektion salaisuuksia. Pojat valmistuksessa ja laboratoriotesteissä tietävät mitä ovat tehneet. On senverran monimutkaista testata savukaasun virtausta konvektiossa, että jääköön se alan huippuosaajille. Savukaasut kun täytyy kulkea konvektiossa tietyllä nopeudella ja siihen kuuluvalla pyörteilyllä. En siis laittasi enkä edes kokeilisi laittaa konvektioon kettinkejä roikkumaan ja sekoittamaan savukaasun virtauksia.

Minkälaisen tutkimuksen ja laboratoriotestien perusteella Econaturen turbulenssielinten muokkaamista suositellaan? Käyttöohje ei asiasta sano mitään ja kovin käyttäjäkohtaisia nuo muokkauksetkin tuntuvat olevan. En oikein ymmärrä miten kettinkikokeilu voisi asiaa vaikeuttaa, muokattavuus on ainakin helpompaa; lenkki kerrallaan pois ja jos liian lyhyeksi jää, ottaa vaan uuden, pidemmän pätkän käyttöön. Eikä juutu putkeen samalla tapaa kuin tehtaan turbulenssielimet. Tietenkin näitä kokeiluja tekee jokainen omalla vastuullaan ja on täysin ymmärrettävää ettei valmistaja tällaisessa tilanteessa tule takuuasioissa vastaan.

Kannattaa heti suunnitella polton aikana säätyvät turbulenssielimet, silloin on helpompi seurata niiden pituuden vaikutusta eri vaiheissa.
Eikä kannata sanoa että on vaikeat toteuttaa ja rakentaa ohjaus, kyse on vain kekseliäisyydestä ja ahkeruudesta.

Hmm... Orlan Superissa kun on nuo konvektioputkissa killuvat turbulenssielimet jotka liikkuvat pikanuohousvipua heiluttamalla jonkin verran ylös-alas niin ehkäpä... Tosin, alaosassaan nämä tulevat toisiopesään selvästi näkyviin eli pelkällä vivun asennolla tokkopa saa ihmeitä aikaan, mutta ehkä pientä hienosäätöä.

Tämä kettinki-idea lähti alkujaan tuolta brittien/jenkkien biolämpöpalstalta missä sakki oli vanhempiin Orlaneihin, joissa ei tuota pikanuohousta ole, laittanut konvektioputkiin kettinkiä ja todenneet (en tiedä oliko tehty kattilalaitoksen savukaasuanalyysiä muuta kuin perstuntumalla) hyötysuhteen parantuneen. Kettingin päähän kun hitsaa vielä pultinvarren niin siinä on nuohoamista varten tilpehöörit kasassa. Pultinvarsi akkuporakoneeseen kiinni ja hitaalla pyörityksellä kilistelemään konvektioputken seiniä ja vot lähtee lentotuhkat irti.

[mylitalo]

Joskus aiemmin kirjoitin: "Muutamien turbulenssitankojen (?) puolipyöreistä siivistä rälläköin vähän pintaa pois, kun ne juuttuivat putkiin. Nyt on helpompi nuohousta varten nostaa pois."

Minä tollo.

Ehkä tarpeen tuokin, mutta perusvika ei ole tangoissa. Tuubin seiniin kertyy pikeä. Jostain syystä, epäpuhdasta polttoa varmaan. Isoa pölliä, huonoa puuta, pihkaista, väärät ilmat... Vaikka savu ei kyllä koskaan ole yhtään mustaa.

Tuubit siis ahtautuvat vähitellen. Ja sen mukaan tankojen nosto menee tiukaksi ja/tai mahdottomaksi. Sopivalla vipuvoimalla nostamalla saa sitten tangonkin vähän vääntymään, jolloin sekin on oikeasti tiukka.

Kun ahtaan tangon saa liikkeelle ja sitä rassaa putkessa reippailla vedoilla, seinistä irtoaa ehkä max puolen millin pikilastuja.

--------------
Ratkaisu (joka ei vielä ole aiheuttanut muuta ongelmaa...)

Ostin 50 mm halkaisijan, noin 10 mm "paksun", poraan tarkoitetun teräsharjan.
Hitsattiin siihen 75 sentin jatkovarsi noin 10 mm teräsputkesta.
kehitelmä kiinni sähköporaan ja sillä putkea puhtaaksi.
Kannattaa ajaa pienillä kierroksilla, ettei harja lämpene liikaa.
Kun lämpenee liikaa, piki sulaa ja juuttuu harjaan...
Jäähtymisen jälkeen pien voi naputtaa harjasta pois.
Kun välillä vaihtaa pyörimissuuntaa, harjakset pysyvät suorana (harjan halkaisija siis ei pienene).

On kertaluokkaa helpompi nuohota kuin pannun mukana tulleella tupsulla.
Joka varmaan on aivan hyvä, jos materiaali ja käyttötapa on kunnossa (?)

Kokeilin jatkovartta myös tupsun näköisellä pallomaisella harjalla, mutta ei oikein tuntunut tehoavan.

Ajan tuubit läpi noin viikon välein. Pikkuhomma kun tangot nousevat helposti.

----------------
Puhtaalla putkella teho tuntuu olevan heti parempi.
Pelkkää mutua toki vaan on tämäkin.
Puunkulutuksessa varaajan lämpenemiseen verrattuna näyttäisi olevan eroa.

[Mehulinko]

Olet keksinyt hyvän konstin putkien puhdistamiseen, voisin ottaa koneestasi mallia ja tehdä joskus itselleni samanlaisen. Itselläni elimet liikkuvat putkissa hyvin, mutta ei varmasti olisi pahitteeksi koneistaa ne joskus kunnolla puhtaaksi.

Itse nuohoan kattilan suurinpiirtein 500kg polton jälkeen, jolloin savukaasut ovat lämmenneet 30-40°C normaalia korkeammaksi.

Kannattaa tosiaan selvittää, mistä pikeentyminen johtuu.

[vmj]

--------------
Ratkaisu (joka ei vielä ole aiheuttanut muuta ongelmaa...)

Ostin 50 mm halkaisijan, noin 10 mm "paksun", poraan tarkoitetun teräsharjan.
Hitsattiin siihen 75 sentin jatkovarsi noin 10 mm teräsputkesta.
kehitelmä kiinni sähköporaan ja sillä putkea puhtaaksi.
Kannattaa ajaa pienillä kierroksilla, ettei harja lämpene liikaa.
Kun lämpenee liikaa, piki sulaa ja juuttuu harjaan...
Jäähtymisen jälkeen pien voi naputtaa harjasta pois.
Kun välillä vaihtaa pyörimissuuntaa, harjakset pysyvät suorana (harjan halkaisija siis ei pienene).

On kertaluokkaa helpompi nuohota kuin pannun mukana tulleella tupsulla.
Joka varmaan on aivan hyvä, jos materiaali ja käyttötapa on kunnossa (?)

Kokeilin jatkovartta myös tupsun näköisellä pallomaisella harjalla, mutta ei oikein tuntunut tehoavan.

Ajan tuubit läpi noin viikon välein. Pikkuhomma kun tangot nousevat helposti.

Samanlaista systeemiä tuntuu olevan käytössä noilla lontoonkielisillä Orlan-omistajilla. Porakoneen sijasta käyttävät akkukäyttöistä ruuvinväännintä; sen momentti on pienillä kierroksilla suurempi ja monasti sitä on helpompi operoida kun ei tarvitse sähköpiuhaa.

[vmj]

Syy huonoon polttoon löytyy poltettavasta puusta ja sen laadusta/kosteudesta tai säädöt kattilassa ( myös alhainen kattilaveden lämpö polton alkuvaiheessa ) tai veto-olosuteissa tai korvausilman saannissa on vikaa.

Paljonko on sopiva kattilaveden lämpö polton alkuvaiheessa? Entä polton loppuvaiheessa?

[25mottia/v]

Hiukan aiemmin oli kuvailua konvektion porakonekäyttöisestä harjasta.  Itse olen saanut tarvikkeet kasaan mutta teko puuttuu omasta versiosta jossa pientä mutta suht. paksulankaista kettinkiä on muutamana lenkkinä teräsakselissa hitsillä kiinni ja olinpa aikeissa jopa laittaa sen akselin pyörimään noki- imurin putken sisältä niin että kun ketju hakkaa pikeä ja nokea irti, imee imuri kaiken samalla pois.  Ketjussa on se hyvä puoli että ei ole tarvetta esijännittää sitä kuten harjaa, vaan keskipakovoima heittää sen tasaisesti nokisiin seiniin ja se sopeutuu moniin mittoihin.  Sitä odotellessa minullakin on teräsharja pitkällä varrella jota käytän kahdesti vuodessa.  ja kerran viikossa höylään ranstakalla noet pois, eli siis sillä pikkuisella rautaraapalla jolla hoitelen tulta ja kattilaa. 
Jos pyörittelisi poralla aina perustuksi myöten voisi lämmön saanti olla parempi?  Tosin jos pintakerroksen aina jauhaisi teräkselle, mahtaisiko aine oheta millaista tahtia?

ajatuksena tuntuu sujuvalta tulla akkuporan kanssa pannariin, liittää imuri nuohoimeen ja pyörittää kevyesti noet pois pinnoilta.   Tosin sopiva pyörivä harja tekee varmasti saman.  ketjussa etuna on se monen eri halkaisijan kanssa toimiminen. 

[syrjaki]

Kannattaa käyttää porakoneen harjan materiaalina ainakin pehmeämpää materiaalia kuin mitä nuo nuohottavat putket ovat. Mieluummin sitä harjaa kuluttaa ja vaihtaa kuin putkia uusiin.

[kahe]

Liitetääs tänne kuva Econaturen piipunlähdöstä. Esittely kappaletta tutkittu Asta Rakentaja messuilla Tampereella. Kuva ei ehkä kerro, mutta putki on aivan soikea alareunan hitsauksen kohdalta molemmin puolin. Ei laatu muutenkaan vastannut hintaa. Esittelijäkään ei käynyt kiinni vaikka kolmeen pekkaan siinä sitä ihmeteltiin ja hintalappu kyllä hirvitti. Yli 5 k€. 

[Höyrykattila]

Onpas putkella kilohinta kohdallaan.

Toi putki olis pitäny hitsauksen jälkeen mankeloida.

Edit: Tai käyttää ns. standardi halkaisijaa.