En ole samaa mieltä siitä, että savukaasujen lähtölämpötilalla ei ole väliä. Vai pitäisikö sanoa jättölämpötilalla, kun se poistuu kattilasta? Alhaisella savukaasun lämpötilalla kattila polttaa epäpuhtaasti ja savuttaminen on varmaa.
Kyllä sillä on merkitystä hyötysuhteeseen. Itse palamistapahtuman lämpötila lienee käänteispalokattiloilla parhaimmillaan liekin kuumimmassa paikassa siinä 1100-1200 astetta, tästä löytyy mm. juutuubista muutamia infrapunalla kuvattuja videoita ja keskustelupalstalla on eräs kirjoittaja tätä mitannutkin (ei tosin Econaturesta) ja saanut yli 1000 asteen tuloksia. Yksittäisiin mittauksiin pitää tietty suhtautua varauksella, mutta suurusluokka lämmöissä lienee tuo. Koko ajan palotapahtumassa ei kuitenkaan saavuteta tällaisia lukemia: kattilan sytyttämisvaihe ja toisaalta palamisen hiipuminen tapahtuvat pienimmillä lämmöillä.
Periaate on käsittääkseni se, että palokaasut jäähtyvät kulkiessaan konvektorien kautta ja mitä enemmän ne jäähtyvät, sitä enemmän lämmöstä siirtyy konvektoripintojen kautta veteen. Puhtaasti pelkistetyn teoreettisesti ajatellen 90% hyötysuhteen saavuttamiseksi, jos oletetaan palotapahtuman lämmön olevan 1000 astetta, pitäisi savukaasujen lämpötilan olla noin 100 astetta. Tässä en ota huomioon väliaineen eli ilman käyttäytymistä lämpötilan muuttuessa.
Mieti vaikka tavallista yläpalokattilaa. Sen palokaasujen lämmöt ovat hyvin toimivalla kattilallakin selvästi korkeammat kuin käänteispalokattilassa ja hyötysuhde vastaavasti selvästi huonompi. Nämä ovat toki aivan erilaisia polttolaitoksia, mutta se tavara mikä niissä tuottaa lämmön, eli polttopuu, sisältää saman määrän käytettävissä olevaa polttoenergiaa, poltettiin se sitten yläpalo- tai käänteispalokattilassa. Toinen värkki pystyy hyödyntämään energiasta suuremman osan.
Jos/kun savukaasun lämpöjä mitataan hormiyhteestä, ollaan tekemisissä sen lämmön kanssa mikä kirjaimellisesti lämmittää harakoita (ja piippua), ei vettä.
