Lämmitystä vasta opetteleva (EDIT - Jäspi Econature)

[jtmattila]

Nuoli löytyy siitä tiivisteen alta.

[vmj]

Kyllä olet hankkinut hyvän puunpolttokattilan, et sellaista löydä muualta.

Vahva väite. Mistä löytäisin Econaturen EN 303-5 -testiajon tulokset? Saako tietoa siitä, mihin EN 303-5 -luokkaan Econature sijoittuu?

Katso käyttöohjeet, jossa mainitaan Econaturen eräs erikostoiminto, jolloin ei tarvitse kiehumisenestokierukkaa.

Tämä sama ominaisuus, puhaltimen pysähtyminen kun kattila saavuttaa säädetyn lämpötilan, löytyy mm. Orlan Super ja Atmoksen käänteispalokattiloista. Sen lisäksi näissä on kiehumisenestokierukka vakiona ja yleensä (Rican toimitussisältöön ei www-sivujen mukaan) toimitukseen kuuluu myös kiehunnanestoventtiili.

Tämä kiehumisenestokierukka on sikäli mielenkiintoinen kysymys, että riippuen puhujasta se on Suomessa joko pakollinen tai sitten ei. Mene ja tiedä; itse en ole löytänyt yksiselitteistä määräystä josta tämä kävisi ilmi.

[Pähkäilijä]

Tämä sama ominaisuus, puhaltimen pysähtyminen kun kattila saavuttaa säädetyn lämpötilan, löytyy mm. Orlan Super ja Atmoksen käänteispalokattiloista. Sen lisäksi näissä on kiehumisenestokierukka vakiona ja yleensä (Rican toimitussisältöön ei www-sivujen mukaan) toimitukseen kuuluu myös kiehunnanestoventtiili.

Myös Attachin pannussa puhallin pysähtyy samalla tavalla. Kiehumisenestokierukka löytyy mutta venttiili ei ollut vakiovarusteena. Se lienee jossain maissa pakollinen kun niin monessa savukaasuimuri kattilassa se on vakiona.

[Polka]

Eipä tuolla alaprimääri-ilman lisäämisellä (+10) ollut minullakaan mitään vaikutusta lämpötilaan. Täytyy maanantaina taas soittaa Kaukoralle lisäohjeiden saamiseksi.

Saattoihan tuolla vaikutusta ollakin, nyt savukaasujen lämmöt 150  Eikä kai pitäisi johtua nokeentumisesta kun nuohouksen jälkeen vasta toinen kerta lämmitystä menossa.

[Polka]

Ei liity suoranaisesti tuohon Econatureen, mutta en ilkeä mennä noiden viisaampien juttuja kommentoimaan tuonne heidän ketjuunsa. Täällä sen ilkiän tehdä 

>Polttoarvon aleneminen ei niinkään johdu vesimäärän lisääntymisestä kuin polttoaineen määrän vähentymisestä. Jos esim. vettä on 70 %, poltettavaa puuta on vain 300 g. Sen polttoarvo on 5 * 0,3 = 1,5 kcal.

Menee vaikeaksi. Jos minulla on uunillinen metrihalkoja, niin kyllä siinä on poltettavaa puuta yhtä paljon olipa niiden kosteusprosenti sitten mitä tahansa. Vai miten se nyt sitten .........en ymmärrä.

Olenko ihan hakoteillä kun ajattelen että märkää puuta polttaessa osa siitä energiasta (?) menee sen puun kuivattamiseen ennen kuin se palaa? Siis palaa kituliaasti = vähän lämpöä? Ja meni tämäkin arvailu varmaan päin mäntyä 

[seppol]

Näyttävät tuleen samaan tulokseen kuin minäkin. Sivulla 2 on kaava, jonka yksi tekijä on muotoa 100-W/100, johon sijoitetaan W tilalle kosteusprosentti. Jos se on 50, saadaan 100-50 / 100 = 0,5. Jos sijoitetaan 100 -70 / 100, saadaan 3/10= 0,3. Juuri tämä tekijä on polttoaineen määrä veden seassa. Luvut on juuri samat kuin mullakin.
Sitten kaavassa on vähentäjä 0,02441*w*1000. Kaavan voisi laskea muotoon 24,41*W. W on ns. kalorimetrinen lämpöarvo, jossa vesihöyry tiivistetään nesteeksi alkuperäiseen lämpötilaan. Käsittääkseni kerroin on jonkinlainen likiarvo kun oletetaan savukaasujen poistuvan tietyssä lämpötilassa. Siihen on laskettu mukaan veden lämmittäminen sataan, sen höyrystäminen ja höyryn lämmittäminen savukaasujen poistolämpötilaan.

Hyvä tutkimus ja esitys. Samoihin tuloksiin on suurin piirtein päästy jo 1940 luvulla ja teoriaa Talvitien kirjassa on ainakin saman verran.

[Polka]

Soitto Kaukoralle toi neuvon postaa yhdet levyt joka elimestä. Kehotti vielä tarkastamaan onko imuri oikein päin asennettu. Pitäisi olla keskiviivasta katsottuna enemmän oikealla. Olen nyt sitä katsellut ja imuri näyttää olevan enemmän vasemmalla mutta hormi taas oikealla. En haluaisi enää kehotuksia lukea käyttöohje, vaan jos saan pari kuvaa lisättyä tänne niin ehkä joku osaa niistä katsoa minua paremmin miten tuon imurin laita on?

EDIT: Kokeillaas niiden kuvien lisäämistä.

[Polka]

Kiitos huolenpidosta, hyvin on kuitenkin vielä nukuttanut  
Yritän saada niitä kuvia tänne vielä tänään.

EDIT: Oho, sehän jopa onnistui  Ja imuri pyörii siis vastapäivään.

[Polka]

Ettäkö kummia kuuluu?  

Savutorvi on näin:

Taakse,
kiertosuunta
vastapäivään

EDIT: Eikös se ole silloin aivan oikein?

[lorvi]

Kyllä ne vetohommat korjaantuu kun tulee 30°c pakkasta, alkaa savukaasut kuumenemaan luonnon voimalla.

[Polka]

Kunhan ei rupeaisi kuumenemaan lämmittäjäkin, käyttöohjeita tavatessaan 

[Pähkäilijä]

Jälkiviisastellahan on helppoa mutta noin ahtaaseen reikään takaa nuohottava kattila aiheuttaa varmasti mustelmia kyynerpäihin seuraavat parikymmentä vuotta verrattuna pelkästään edestäpäin nuohottaviin pannuihin...

Minä jättäisin savusolan kattilan ja hormin välistä eristämättä. Mitä vähemmän piippuun menee lämmintä ilmaa sen enemmän sitä saadaan talon sisäpuolelle otettua. Tuossa kun ei raudan toisella puolella ole vettä ei pätkä nokeennukaan normipiippua enempää eikä öljy tai pellettikattiloista piippuun lähde normaalisti paljoa yli 100c ilma ja nekin pärjäävät ilman sisäpiippua.

Tuo puunpolttotutkimus oli ihan mielenkiintoista luettavaa, tosin SSMK menetelmällä vasta sen Silmäilin ja Syventyminen on seuraavaksi ohjelmassa. Muutama aihe loikkasi esille jo silmäillessäkin, 3.1 kohdassa piti tarkistaa minä vuonna juttu oli kirjoitettu - olisihan se mennyt vuodelle 2012 kotimaisten kattiloiden suhteen. Samoin toisioilman sulkemiseen viittaaminen alle 600c poltossa kun puusta kaasuuntuu muita aineita ennen sitä tai yleensä polttotestit kuivaamokuivan ja ilmakuivan puun suhteen - hyötysuhteiden erot eivät olleet kovinkaan suuria kun polttopaikkana oli säädettävä tulipesä.  

Sinänsä sahatavaran kuivaamisessa päästään ulkoilmakuivatuksessa 18-25% kosteuteen taapelissa - sama se polttopuissakin on loppukesän ja keskitalven suhteen.

http://wikikko.info/wiki/Puun_kuivuminen

[Polka]

Täytyy taas katsella mitä Polka seuraavaksi keksii harmia meille puilla lämmittäjille

Äläs nyt, mitä harmia tästä nyt teille muille on koitunut? Mitä nyt vähän ootte päätänne vaivanneet ja muutaman sanan näpytelleet  

EDIT: Mitä tulee tuohon nuohoamiseen, hankaluudet johtuvat enemmäkin lyhyydestäni. Pitäisi varmaan hommata pikku jakkara tuonne kattilan kylkeen 

[VPJ]

Miten erilaiset piiput vaikuttavat kattilan toimintaan? Miten saa mitattua vedon riittävyyden esim 20 Pa

Jos piippu ahdistaa niin ei kai savukaasujen lämpökään nouse eikä tehoja saada ulos kattilasta.

Meidän pellettikattilassa jota väkisin puulla poltetaan toimii parhaiten kuusi, ei koivu eikä leppä eikä mäntysahauspinnat.

Yleensä foorumeilla haukuttujen tuotteiden syyllinen löytyy sieltä lavuaarin yläpuolelta katsomalla ja kun laitteet saa toimimaan onkin aivan hiljaista eikä myönnetä missä virhe on ollut.

[jtmattila]

Kyllä meikäläinen myönsi että vika oli käyttäjässä...imuri pyöri väärään suuntaan.

Ja mitä meikäläisen kommentointiin pyörimissuunnasta tulee niin tarkennetaan hieman:
Savusola on käännetty suoraan taakse ja vasemmalle eli juuri päinvastoin kuin Polka:lla.
Eli suoraan taakse mutta käännettynä ympäri ja imuri pyörii siis myötäpäivään.

Myönnän erheeni ja pahoittelen huonoa ulosantia. Mutta nyt kattila pelaa.
Ei tarvitse  lämmittää kuin joka toinen päivä. Eikä pysty polttamaan koko pesällistä. Puolikkaalla mennään.
 Muuten alkaa katkomaan ja sammuttelemaan imuria kun varaaja täyttyy nopeasti ja varaajasta tuleva kylmävesi ei riitä viihdyttämään kattilaa.