Lämmitystä vasta opetteleva (EDIT - Jäspi Econature)

[Polka]

Neuvoja kaipaisin lämmitykseen. Minulla on vasta tällä viikolla asennettu Jäspin Econature puukattila ja v. 1980 rakennettu 2000l varaaja. Kertokaapas konsti millä voisin seurata tuon varaajan lämpenemistä, siinä itsessään kun ei ole mittaria laisinkaan. Termovarissa on 3 mittaria ja kattilassa paine- ja lämpömittari. Sen lisäksi kattilan ja varaajan välisissä putkissa on 2 (elohopea?)mittaria. Miten osaisin noiden avulla päätellä milloin on aika taas lämmittää?

[Erbish]

Jos varaajassa ei ole mittareita ollenkaan niin ei sen lämpötilaa voi seurata kuin mutu tuntumalla.
Jos varaajassa on paljasta pintaa siitä voit mitata esim infra muttarilla tai taippaamalla ihan normaalin ulko mittarin kiinni pintaan.

Myös tuosta paine mittarista voit päätellä lämpötilaa mutta silloin on suurempi hajonta asteissa ja pitäisi tietää paine jolla varaaja on tarpeeksi lämmin.

Termovarin mittareista voit tutkailla poltonaikana lämpötiloja et oikeastaan muuta.

Nuo elohopea mittarit ovat varmaankin tulo ja meno kattilaan, niistä voi päätellä kanssa mutta on kyllä aikas moista mutuilua ilman varaaja lämpöjä. Tosin kokeilemalla voit oppia lämmityksen tarpeen mutta ne ottaa aikansa.
Kannattaa varustaa varaaja mittareilla.


Helpoiten saat nuo mittarit laitettua hommaamalla muutamia paneli mittareita joko ebaysta tai muusta kaupasta ja laittamalla anturit eristeen ja varaajan kuoren väliin niin että ne ovat varmasti varaajan pintaa vasten.
Tuolla variaatiolla tulee muutamien asteiden ero todellisuuteen mutta on helpoin tapa ilman putkimiestä.

Mittareita  kannattaa ottaa vähintään 2 jos kiinnostaa enemmän tuo lämpö niin 6kpl.

http://www.ebay.com/itm/Digital-LED-C-F-Thermometer-Temp-Meter-DS18B20-67-257F-/120939967265?pt=US_Weather_Meters&hash=item1c28957321

Tuossa yksi malli!

[jiihuima]

Tarkista, että oisko varaajassa kuitenki anturitaskuja, sinne olis hyvä tunkea anturit.

Jos ei semmosia löydy, niin vaikka iksusta tuommosia:

http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/20103016/

ja tuuppaat sen kokkausanturin varaajan eristeiden alle. Halapa ja toimii, lämpöhälytyksenki saat kaupanpäälle:-)

[Polka]

Kiitos neuvoista. Toimiiko tuo lihalämpömittari oikeasti? Sellainenhan minulta löytyy joten heti kiikutin varaajan kylkeen villojen alle  Pitää vissiin hommata pari mittaria lisää. Opetteluahan tämä homma minulle on, mutta jospa tuon lämmityksen opisi edes jollakin tapaa ennen pakkasia ettei mene ensi talvikin sähkön varassa 

[Pähkäilijä]

http://www.scribd.com/doc/36922368/7-3-Oheisrautaa-DS1820

jos tuttavapiiristä löytyy intomielisiä rakentelijoita niin tuollaista anturiprojektia voit tarjota ja saat useammankin mittauspisteen varaajaan.

Kattialan ja varaajan välisistä elohopeamittareista näkenee jotakin, etenkin jos ne ovat varaajan päässä niin rautaputki lämpenee sen verran että näyttää vieläkös varaajan yläpäässä on kuumaa vettä tarjolla. Kun ei nää vesi ole kuumaa on aika lämmittää. Alaputken mittarista näkee milloin varaaja on lämmennyt kokonaan ja siellä alkaa lämpötila nousta. Tosin eikös lämmittäessä termovarin ollessa päällä löydy samat lukemat termovarin mittareista ja elohopeamittareistakin?

Varaajassa on sähkövastuksia? Niissähän lienee termostaatti joten vastusta pyörittämällä naksaus kertoo minkä lämpöinen vastus on -> minkä lämpöistä vettä on vastuksen ympärillä

Minkä verran sitten tarvitsee lämmittää. 10 kg puuta 90% hyötysuhteella nostaa varaajasi lämpötilaa noin 15c ja 15 kg noin 22c, paljon sitten yhteen uunilliseen mahtuukaan puita. (puunkantoteline henkilövaa'alle täytenä ja tyhjänä niin näkee eron). jos 15 kg polttaa saat noin 56 kWh (osa menee kattilan lämmityseen ja loput varaajaan) sillä pärjäät niin kauan kun tuo energiamäärä on mennyt. Toki Termovar ja kattila alkaa rajoittamaan lämmitystä kun varaajan alapäästä alkaa tulla kuumaa vettä kattilalle ja kattilan lämmöt alkaa nousta 90c paikkeille. Silloinhan siinä pysähtyy ensin savukaasupuhallin ja seuraavaksi kait menee ilmanotto kiinni? ja 95c paikkeilla jos niin ylös enää nousee aukeaa kiehuntaventtiilit joten kun varaajan alaputken lämpömittarin näyttämä alkaa nousta 60-70c paikkeille voi kattila alkaa jarruttaa lämmittämistä.

Onkos talo patteri vai lattialämmitys talo? eli miten kuumaa vettä tarviat? kun pidät sähkövastukset pois päältä ja hanasta ei enää tule kuumaa vettä (lämminvesi kierukka lienee varaajan yläpäässä) on silloin aika lämmittää. Näillä keleillä uunillinen riittää kun lämmitystarve on vähäinen ja pakkasilla sitten menee tuossa tilanteessa parikin uunillista että varaaja on lämmin.

Varaajan lämpöjen kerrostumista pääset katsomaan vaikka Lorvin kotisivuilta jossa anturit mittaavat varaajaa useammastakin kohdasta.

http://personal.inet.fi/yritys/vks/last.htm

[Polka]

Kiitoksia neuvoista. Ei taida noin intomielistä rakentelijaa lähipiiristä löytyä 

Varaajassa on sähkövastus noin puolessa välissä, se kytketään päälle/pois seinässä olevasta kytkimestä. Sitä ei siis pyöritellä.
Talossa on vm. 1980 oleva Valmet kotilämpö ja ilmalämmitys (talo lämpenee ilmalla jota tulee lattiassa olevista aukoista), saunassa ja pesuhuoneessa lattialämmitys (vesikiertoinen?) Kuumaa käyttövettä ei hirveästi yhdeltä ihmiseltä mene, lämmitykseen tarvittava määrä on (ainakin vielä nyt) arvoitus. Mutta opetellaan 

[jiihuima]

Ei tuo 1-wire mittaus ihan niin vaikea oo rakentaa, kuin tuosta Pähkäilijän linkistä voisi olettaa. Kun laittaa tietokoneen mittaamaan, niin tarvitaan usb-adapteri, suomalainen Logtemp-ohjelma ja mittausverkko.

http://www.mrsoft.fi/ohj01.htm

http://www.hobby-boards.com/store/

Nuita ds18B20 antureita saa vaikka ebaysta edullisesti:

http://www.ebay.com/itm/SALE-New-50pcsX-DS18B20-1-Wire-Digital-Temperature-Sensor-IC-Dal-/200689875762?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item2eba0c7b32

sillon joutuu tieten ite kolvailemaan anturit / mittausverkon.

Ehkä kannattaa kuitenki ensin mennä vähä helpomman kautta, että pääsee opettelemaan lämmittämistä:-)

Tuossa meikäläisen mittauksia:

http://www.saunalahti.fi/~jyrhuov/last.htm

[Pähkäilijä]

Kiitoksia neuvoista. Ei taida noin intomielistä rakentelijaa lähipiiristä löytyä 

Varaajassa on sähkövastus noin puolessa välissä, se kytketään päälle/pois seinässä olevasta kytkimestä. Sitä ei siis pyöritellä.
Talossa on vm. 1980 oleva Valmet kotilämpö ja ilmalämmitys (talo lämpenee ilmalla jota tulee lattiassa olevista aukoista),

no laita se sähkövastusten kytkin pois päältä niin ei tarvitse pelätä että menee sähköllä lämmittämiseksi jos olet päivittäin kotosalla ja mahdollisuus lämmittää kunhan kelit viilenee Sittenhän tuossa huomaa milloin alkaa tupa olla viileä niin tarttee lämmittää lisää, etenkin kun ei tarvitse hellasäröä pelätä jos hanasta tuleekin vähän viileämpää vettä suihkuun mennessä.

Siis nyt syksyllä on hyvä testata minkä verran siinä ylimmässä elohopeamittarissa pitää vielä olla asteita että lämmintä käyttövettä saa, veikkaisinn oin 40-45c paikkeilla.

Onkos saunan/pesuhuoneen lattialämmityksen säätötermostaatti minkänäköinen?

[Polka]

Joo, sähkö ei ole ollut päällä muuta kuin yhtenä päivänä vertailun vuoksi. Silloin kului sähköä 48 kwh, tänään mennyt peräti 5 kwh 

Se lattialämmityksen termostaatti muistuttaa patterin säätönuppia, sellainen pyöritettävä vaalea jossa asteikko 1-4. Yritin laittaa siitä kuvan, mutta enhän tuotakaan osannut 

Savukaasujen kanssa on myös ongelma, niiden pitäisi olla muistaakseni jotain 170, nyt jämähtävät 120. Pitää soitella Kaukoralle ja kysellä neuvoja mitä pitäisi tehdä.

Onneksi pakkasiin on vielä (toivottavasti) aikaa...

[Erbish]

Savukaasujen kanssa on myös ongelma, niiden pitäisi olla muistaakseni jotain 170, nyt jämähtävät 120. Pitää soitella Kaukoralle ja kysellä neuvoja mitä pitäisi tehdä.

Onneksi pakkasiin on vielä (toivottavasti) aikaa...

Ohjeessa kerrotaan seuraavaa:

Savukaasujen lämpötila liian matala
• Varmista, että primääri- ja sekundaari-ilmojen suhteet ja määrät ovat oikeat.
• Varmista, että polttopuut ovat kuivia.
• Tarvittaessa lyhennä turbulenssielimiä poistamalla jokaisesta turbulenssielimestä alimmainen turbulenssilevy, jolloin savu-kaasujen lämpötila nousee.

[Polka]

Olen kyllä lukenut nuo ohjeet. Asennuksen jälkeen sain neuvon nuohota parin viikon päästä ja sitten soittaa noiden "ilmojen" säätämiseksi. Mutta mitä taas noihin "elimiin" tulee, niin kuinkakohan hankala ne on poistaa...
En todellakaan kysymättä aio poistaa tai muuttaa tuossa kattilassa mitään   

[Pähkäilijä]

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=131.0

Mehulingolla voi olla käytännön kokemuksia aiheesta kun on samanlainen pannukin. Pari asiaa kannattanee katsoa ens kertaa varten. Kun aloitat niin näytääkös savukaasumittari oikein, pitäs olla jossain 20-30c paikkeilla jos kattila on ollut pitempään lämmittämättä.

Toinen kannattaa kellottaa kuinka kauan pesällinen puuta palaa. Liian vähän ilmaa pannulle saa sen palamaan huonosti ja pitkään... Miten pitkä piippu sinulla on käytössä?

Tuohon Valmetin kotilämpöön en ole tutustunut mutta sinänsä tuohon ei tarvittane kovin kuumaa vettä että tehoja saa riittämiin. Ihan vertailun vuoksi jotain puhallinkonvektoripatterita kun katselee saa pienistäkin irti pari kW 40-45c vedellä http://www.solarpower.fi/Pic/Lampopumput/e280509201301.pdf

omassa talossa (140 m2 rintsikka vm-49) riittää pari kW teho varaajan jäähtymisen perusteella laskettuna lähemmäs 0c keskilämpötilaa ja silloin ollaan marras/joulukuussa menossa joten eihän tässä hätiä, muutama kuukausi vielä on aikaa hakea perstuntumaa ennenkun lämmitystarve oikeasti alkaa

[Polka]

omassa talossa (140 m2 rintsikka vm-49) riittää pari kW teho varaajan jäähtymisen perusteella laskettuna lähemmäs 0c keskilämpötilaa ja silloin ollaan marras/joulukuussa menossa joten eihän tässä hätiä, muutama kuukausi vielä on aikaa hakea perstuntumaa ennenkun lämmitystarve oikeasti alkaa

Anteeksi tyhmyyteni, mutta en ymmärrä mitä tuo tarkoittaa 

Kuten jo aiemmin mainitsin, olen aivan aloittelija näissä lämmityshommissa. Aiemmin mieheni hoiti lämmityksen, mutta hän menehtyi yllättäen vuosi sitten ja nyt opettelen hoitamaan lämmityksen itse. Viime talvi meni käytännössa sähkölämmityksellä, kun en osannut käyttää vanhaa kattilaa (Arimax vm 1980)

Mitenkäs minä sen piipun pituuden mittaan? Ei ole hajuakaan sen pituudesta, yksikerroksinen omakotitalo on jota opettelen lämmittämään. Mahtaisikohan rakennuspiirustuksissa olla piipun pituus... täytyy katella.
Pitää lukea nuo Mehulingon kokemukset myös.

[Pähkäilijä]

Anteeksi tyhmyyteni, mutta en ymmärrä mitä tuo tarkoittaa 

Kuten jo aiemmin mainitsin, olen aivan aloittelija näissä lämmityshommissa. Aiemmin mieheni hoiti lämmityksen, mutta hän menehtyi yllättäen vuosi sitten ja nyt opettelen hoitamaan lämmityksen itse. Viime talvi meni käytännössa sähkölämmityksellä, kun en osannut käyttää vanhaa kattilaa (Arimax vm 1980)

Mitenkäs minä sen piipun pituuden mittaan? Ei ole hajuakaan sen pituudesta, yksikerroksinen omakotitalo on jota opettelen lämmittämään. Mahtaisikohan rakennuspiirustuksissa olla piipun pituus... täytyy katella.
Pitää lukea nuo Mehulingon kokemukset myös.

No piipun pituus lienee sitten noin 4 metriä, eli 1 kerroksinen talo ei sen korkeampi taida olla ja jos piippu ei paljoa talon katolta ylös nouse (esimerkiksi metrin verran katon yläpuolelle). Kattilalle on suosituksena minimi piippu 5 metriä joten lyhyen piipun kanssa voi vetoa olla huonommin ja senkään takia ei savukaasujen lämmöt nouse tuon korkeammalle. Käyttöohjeissahan on suositus Savukaasujen lämpötila kattilassa ei saa normaalikäytössä olla alle 150 °C eli matalammat nokeavat enemmän kattilaa. Ohjeissa näyttäs olevan myös että polttojakso kestää noin 2 ja puoli tuntia, matalien lämpötilojen takia taitaa pesällisen polttaminen kestää reilusti pitempään?

Tuleeko korvausilmaa riittävästi? eli pannuhuoneeseen on jostakin ulkoa olemassa putki mistä kattila saa ilmaa riittävästi palamisen aikana?

Mutta nämä asiat ehditään kyllä vielä ratkoa ennenkun lämmityskausi oikeasti alkaa joten ei hätiä mitiä.

[Polka]

Jos nyt oikein tulkitsen noita rakennuspiirustuksia, niin talon harjakorkeus on 4,7m + piippu.
Äkkiseltään en pannuhuoneesta bongannut mitään putkea, jos ei sit ole varaajan takana. Talon takana, suunnilleen pannuhuoneen kohdalla tököttää kyllä maasta (n. puoli metriä tai vähän yli korkea) muoviputki, halkaisija n. 10 cm. En sit tiedä onko se tuo sama putki joka putkahtaa saunan lattiasta ulos 
Mitäs nyt sitten? Mitään hätäähän tuon lämmityksen kanssa ei vielä ole, eihän mulla ole lämpökään ollut vielä päällä paitsi lattialämmitys. Tää kesä kun on ollut niin kovin lämmin 
Uskallanko minä itse ruveta poistelemaan noita elimiä, etten vaan vahingossa pois mitään "elintärkeitä" osia