Puukattilan viritys ja parantelu!

[seppol]

Mulla on kanssa savukaasuimuri ja poltan uunia mahdollismman suurella teholla joka lienee 10 kW mänty ja kuusivaltaisella puulla. Plopesän seinämän lämpöila on 700 ja metriä ylempänä Palopesän yläosassa 600. Konvektioiden jälkeen uunista lähtiessään kaasut on tasan 100. Nissä ei ole mitään jarruja ja vvimeksi nuohottu 2 viikoa sitten. Kävin mittarin kanssa myös piipun päässä ja siellä kaasut on 60 luokkaa. Pitäiskö saada matalammaksi.
Vesi on n. 50.

[Repa]

Itekin vein äsken anturin piipunpäähän, näyttää - 4,6 C. Tavote olis piipunpäähän saada 65 -80 C polton aikana.

Kyllä tuo jarrutekniikka on hyvä ajatus, jakka insinöörit ymmärtävät vähän enemmän teorian päälle niin voi tulla oikeestikin hyviä jarruja.

Ihan kateeks käy jos sulla 10 kW on "mahdollisimman" suuri teho! 30 - 40 kW:n kattila on melko hankala saada toimimaan kunnolla pienillä tehoilla. Pienellä teholla ei tuppaa saamaan sitä huippukuumaa, joka on mielestäni puunpolton ensimmäinen ja tärkein ehto. Ite lähden peitset tanassa taistoon tuon pienen tehon metsästykseen, fiksumpi joustais.

Kyllä imuri on ehdoton kun jahdataan 100% hyötysuhdetta, ainakin yksi satunnaisesti muuttuvatekijä on hallinnassa. Eihän tohon sataan ikinä päästä mutta ei se estä jahtaamista 

[seppol]

Tutkiskelin kattiloita ja tulin siihen tulokseen että teho pitäisi olla 1 - 2 kW / arinan neliödesimetri. Mulla arina on 3 x 3 =  9 neliödesimetriä. Minimiteho olis 9 kW että palaminen on tarpeeksi kuuma. Neliömetrin arinalla pitäis polttaa 100 - 200 kW.

Piirsin uuden palotilan joka on 4 x 4 = 16 neliödesimetriä. Se tulee uuteen uuniin. Mahtuu myös vähän pitemmät puut.

[Repa]

Aika lailla kohilleen menee toi arinankoko/teho mitoitus. Mutkat suoriksi vetäen vois kaavaa yksinkertaistaa toteamalla että minimiteho olis puolet puunpituudesta, pituus sentteinä ja teho kW, max teho suoraan puunpituuden senteistä?

Metrisille haloille linee mahdotonta löytää alle 50 kW:n kattilaa. 

Käänteispoltossa ei arinaa käytetä samassa mielessä mutta osviittaa voi toki ottaa, omassani olis minimi 19 kW, joten aika syvällä suossa olen ennenkuin olen aloittanutkaan 

Olisko sulla kaavaa tohon tehon ja konvektionpinta-alan suhteelle? Aika monessa pannussa on 1m2 konvektiopintaa mutta tehot vaihtelee 10 - 40 kW ?.

[seppol]

Vertailin kaikenlaisia kattiloita ja esimerkiksi otan Ukko Pekka veturin koska se toimi arinapoltolla.
Sen kattilan teho on 1200 kW
Tulistetun höyryn paine on 15 bar. Lämpötila ehkä 300 astetta
Arinan pinta-ala on aika lähellä 12 neliötä. (Koko pituus 24 m).
Vesitilavuus 27 000 l.
Tulipinta-ala 200 neliötä. Se tekee n. 6 kW / neliö
Työpaino 93 000 kg

[Repa]

Vertailin kaikenlaisia kattiloita ja esimerkiksi otan Ukko Pekka veturin koska se toimi arinapoltolla.
Sen kattilan teho on 1200 kW
Tulistetun höyryn paine on 15 bar. Lämpötila ehkä 300 astetta
Arinan pinta-ala on aika lähellä 12 neliötä. (Koko pituus 24 m).
Vesitilavuus 27 000 l.
Tulipinta-ala 200 neliötä. Se tekee n. 6 kW / neliö
Työpaino 93 000 kg

Ihan mutulla olen aatellu  5-10 kW:n tehoa tohon omaani, jossa on pilkun päälle 1 m² konvektiopinta-alaa, miten sen nyt sitten mittaa ja laskee. Eli haarukka olis OK.

Onkos höyryveturi tai höyrykattlila jonkinlainen harastus vai höyryätkö vain kattilan kanssa?

15 bar paineessa kylläisenhöyryn lämpötila on jossain 200 C:n nurkilla, joku aivopieru kertoi että ukkopekassa olis ollut tuo käyttölämpötila 270 C, siis aivopieru!

[seppol]

Höyrykattilat on ihan harrastus. Ne on vertailukohteina lämmitykselle ja niitä on tutkittu kauan. Näyttää siltä että viimeisen 100 vuoden aikana ei ole keksitty mitään mitä ei olisi höyrykattiloissa jo aiemmin kokeiltu. Luen aina innoissani yhtä kirjaa joka on painettu jo 1910 luvulla.
200 astetta vastaa 16 bar kylläisen vesihöyryn painetta. Siinä on mukana 1 bar ilmanpaine eili mittarit näyttää 15. Tulistuksen jälkeen lämpötila voi olla mikä tahansa. Höyry on silloin kuin mitä tahansa kaasua. 270 tuntuu ihan sopivalta. Paine ei tulistettaessa nouse. Mäntäkone ei juuri korkeampaa lämpötilaa siedäkään.

Mulla eristämätöntä konvekiopintaa on n. 2 neliötä. Melkein saman verran on tiiliverhouksella suojattu. Tiilien toinen puoli on 400 - 700 astetta. Takana siis teräs ja vesi.

[Robert Sand]

Höyryveturit ja höyrykattilat ovat kyllä mielenkiintoisia!
Reilu kuukauden päästä pääsee taas polttamaan puita tässä vehkeessä.

[Höyrykattila]

Jep. Höyry ja häkä kiinnostaa. Molemmille löytyy omat ja hyvät käyttötarkoitukset / sovelluskohteet.

Edit1: Mielestäni molempien tekniikoiden kehitys tyssäsi polttomoottorin yleistyessä.
Edit2: tarkemin sanottuna öljy oli se joka veti maton molempien alta.

Mut itse aiheeseen. Tänä iltana voimakas tuuli teki piipun nokkaan luontaisen savukaasuimurin. Voisin väittää, että oli tehokkaampi kuin hiustenkuivaaja. Alkutilanne oli se, että veden lämpö aloitettaessa oli 20 ja kun sytytin uunin niin paikallista kiehumista tapahtui uunin yläosassa (konvektiot) jo alle 25 asteessa! Tämän pannun pohjat! Kiehunta loppui kun laitoin latauspumpun päälle.

Aivan uskomaton kokemus.

Edit: hiustenkuivaajalla sama efekti tapahtuu noin 40 asteessa.

[Repa]

Tuuli haittasi omiakin vetotestejä. Tein haitarimallisen savujarrun siihen "mutkantaka konvektioon", siitä lipsahti hiukan liian tiukka ja pelkäsin ettei siitä mene mitään läpi. Imuri kuitenkin pelasti tilanteen, toisaalta hormiin tekemäni jarru itseasiassa on parantanut vetoa, vaikka kutistin pinta-alan lähes kolmasosaan. Oli kyllä varaa kutistaakkin, 750 cm²:stä 300 cm².

Aivan uskomaton kokemus.

Kyllä, olen jokseenkin samaa mieltä, hyvä veto on aika tärkeä tekijä puunpoltossa. Olen kokeillut paineilmaa, puhaltavaa pölynimuria, kuumailmapuhallinta, hiustenkuivaajaa jne mutta päädyin tällä kertaa piipunpää-imuriin.

Itekkin vähän saanut häkää, mutta höyry on jäänyt vähemmälle, hienoa kun jotkut ehtivät ja jaksavat harrastaa noita vanhoja höyryjuttuja! Kumarrus ja kiitos!

[Pähkäilijä]

Höyryveturit ja höyrykattilat ovat kyllä mielenkiintoisia!
Reilu kuukauden päästä pääsee taas polttamaan puita tässä vehkeessä.

tuohon rataan on menny aikaa vaivaa ja tupakkaa varmasti enemmän kun riittävästi

[Robert Sand]

Rata on rakennettu 1984-1990-luvun alkuun. Tarkat vuodet en nyt muista mutta selvä asia on se että projekti ei ollut helppo. Rata on 2km pitkä ja raideleveys on 600mm eli vanha kapearaidestandardi.
Itse tulin tähän mukaan 2001 ja siitä lähtien olen ollut enemmän tai vähemmän aktiivinen.

[Pähkäilijä]

vaunut.org näytti löytyvän paljon enemmänkin aiheesta juttua. Ootte siellä tehny hurjan homman kaikenkaikkiaan. Tarttee laittaa hattu päähän että voi hattua nostaa  

edit - pitäs varmaan alottaa höyryvetureille oma aihe täällä, vaikka puukattiloita ovatkin harvat niitä taitaa viritellä

[Repa]

vaunut.org näytti löytyvän paljon enemmänkin aiheesta juttua. Ootte siellä tehny hurjan homman kaikenkaikkiaan. Tarttee laittaa hattu päähän että voi hattua nostaa 

edit - pitäs varmaan alottaa höyryvetureille oma aihe täällä, vaikka puukattiloita ovatkin harvat niitä taitaa viritellä

No itellä mennyt kohtalaiseksi "virittämiseksi", lievää hellasäröä jo havaittavissa 

Tuolla on jo valmiina, ehkä pysytään aiheessa: Puulämmitys ja tulisijat keskustelufoorumilla.
http://www.konekansa.net/forumdisplay.php?59-Suomen-h%F6yryfoorumi

Vähättelemättä aihetta millään tavoin, arvokasta työtä tekevät eikä rahanjakajat arvosta ollenkaan.

[Höyrykattila]

Lämmitys kauden alettua olen kokeillut erilaisilla "seteillä" polttaa puolen metrin mittaista halkoa (valmiiksi halottua ja pääsääntöisesti neljään osaan.)  Tähän astisista kokeiluista paras on se, että ne puolen metrin mittaiset halot katkotaan vielä ennen uuniin laittoa eri mittaisiksi pätkiksi ja purulla on hyvä sytyttää. Katkonta tapahtuu melko lähellä uunia (5m) sähkökäyttöisellä moottorisahalla.

Paksut: 4 osaan,  keskikokoiset: 2 tai 3 osaan,  pienet: puoliksi   ja ohuen ohuet jätetään kokonaisiksi. Latomis järjestys: Random eli viskellään uuniin sen kummemmin niitä järjestelemättä - vaikka kuinka tekis mieli järjestellä niin niitä ei saa mennä nykimään. Lisäksi on varmistettava RIITTÄVÄ ilman saanti myös yläpuolelle. (Kyseessä on yläpaloinen kattila)

Havaintoa: ovat ilmavasti ja täyden palamisen vaihe tulee about 15-20min. aikaisemmin => verrattuna perinteiseen eli tiiviisti pakattuun.

Liekki: "koppi" eli pesä on täyteläisen täysi vaalean keltaista liekkiä ja tuli nuolee pintoja lähestulkoon kokonais valtaisesti => tulipinta-ala on suurin piirtein kokonaan käytössä.

Ero "tikkujen" polttoon on se, että nyt ei tule sitä paksua ja TIIVISTÄ hiilikerrosta, joka hidastaa palamista. Tikkujen poltossa piti odottaa, että kerros oheni riittävästi ennen seuraavaa tikku satsin lisäystä. Nyt ei tarvii.