Puukattilan viritys ja parantelu!

[Höyrykattila]

Kiitti vinkistä.

Hiustenkuivaajiakin on monenlaisia. Paineilma kompuralla saa tuottoja, mutta ei ehkä kovin järkevää.

Ilmasta puheen ollen niin ainakin 90-luvun lopulla ajelin diesel Golffilla vm. -78 niin huomasin, että kun elohopea painui -30 alapuolelle niin se keksintö olis kulkenu aivan pöljästi. Sitten kun ilma lauhtui niin vetokin laiskistui. Tälläinen huomio niiltä ajoilta.

Sen tiedän, että pakkas ilma on kuivempaa kuin nollan tuntumassa. En tiedä miten se vaikuttaa liekkiä polttaessa.

Erikoista on myös havainnot vallitsevan lämpötilan, ilmanpaineen ja ilmankosteuden vaikutuksilla. Näilläkin näyttää olevan merkitystä. Paine ja lämpö vaikuttaa vetoon ja kosteus pitkässä juoksussa polttoaineen kosteuspitoisuuteen. Myös piipun kosteudella ja lämpötilalla on näyttää olevan vaikutusta. Nyt menee jo pilkun viilaamiseen.

REBAK videoita on tullut kateltua kun on ollu uteliaisuutta tutustua hakelämmitykseen.

Täytyy myöntää, että kun puun polttoon viitsii perehtyä niin huomaa, että ei se niin yksinkertaista ole kuin mitä äkkipäätä ajattelee. Vähä niinku hitsaaminen. Vierestä katsottuna helpon näköistä, mutta otappa kolvi käteen...

[Höyrykattila]

Repa, olet oikeassa, että tehon lisääntyminen parantaa myös hyötysuhdetta.

Mutta kattilan (tulen)kierto pitäisi alun alkaen suunnitella siten, että siitä jää mahdollisimman paljon lämpöä sisään ja uunin nuohous olisi silti helppoa. Vaikuttaa siltä, että 80-luvun uunit "on vaan tehty" ja sillä siisti.

[syrjaki]

Repa, olet oikeassa, että tehon lisääntyminen parantaa myös hyötysuhdetta.

Mutta kattilan (tulen)kierto pitäisi alun alkaen suunnitella siten, että siitä jää mahdollisimman paljon lämpöä sisään ja uunin nuohous olisi silti helppoa. Vaikuttaa siltä, että 80-luvun uunit "on vaan tehty" ja sillä siisti.

Ei se tehon lisääntyminen hyötysuhdetta paranna, jos lisääntynyttä lämpöenergiaa ei saada kattilassa siirrettyä veteen. Oleellista tuossa olisi tutkia myös savukaasujen lämpötiloja, jotta näkisi kuinka paljon sitä lämpöä pusketaan piippuun.

[Höyrykattila]

Totta.

Nyt alkaa meikäläisen uunin viritykset olemaan kohdallaan.

Ilmeisesti uuni on nyt palanu sisältä puhtaaksi, koska ensimmäiset kiehumisen merkit alkaa kuulua 60 asteessa. 70 asteessa jo kiehui. 75 tai yli kiehumisen äänet ei lisääntyny vaan kiehui tasaisesti.

Latauspumppu huutaa täysillä. Arina on itse tehty about 20/25 harjateräksestä ja saman leyvyisellä ilma raolla.

Kyllä kannatti nähdä vaivaa.

[syrjaki]

Kai siellä on turvajärjestelmät tarkastettu ja kunnossa, jos alkaa kiehumista kattilassa jo tapahtumaan?

Olisiko niin, että nyt tulee johonkin kohtaan kattilaan sellainen lämpökuorma, että vesi alkaa oikeasti paikallisesti kiehumaan. Tuohan ei ole varmaan tarkoituksenmukaista?

Tulipahan vaan mieleen ettei tapahdu mitään onnettomuuksia, kun lämmityskattilasta on näköjään tulossa jo painekattila

[Repa]

Kyllä noilla tulisijoilla on semmonen ominaisuus että tehon kasvaessa myös hyötysuhde paranee, johtuen paremmasta palamisesta sekä siitä että lämmönsiirtyminen paranee neljössä virtausnopeuteen.

Oma kattilaprojekti hiukan hidastui kun joudun arinoiden alle kehittämään tukiristikon. Ilmanjakopeltipurkin tilalle tein rhs:tä kunnollisen jakolaatikon, mutta vielä on hakusessa minne ja miten sitä ilmaa jakaisi.

Kai siellä on turvajärjestelmät tarkastettu ja kunnossa, jos alkaa kiehumista kattilassa jo tapahtumaan?

Olisiko niin, että nyt tulee johonkin kohtaan kattilaan sellainen lämpökuorma, että vesi alkaa oikeasti paikallisesti kiehumaan. Tuohan ei ole varmaan tarkoituksenmukaista?

Tulipahan vaan mieleen ettei tapahdu mitään onnettomuuksia, kun lämmityskattilasta on näköjään tulossa jo painekattila

Ei pieni paikallinen kiuhuminen haittaa, toki huonontaa lämmönsirtymistä siitä kohtaa mutta tasaantuu viilemmässä kohtaa.
Kaippa näissä se varoventtiili on vakovaruste, 1,5 bar. Eikä se pieni porina ole varsinäista kiehumista, sitten kyllä kiehuu kun varoventtiili avautuu, jos varo on kunnossa niin suhauttelee pienissä erissä ja ontaas hiljaa.

[Höyrykattila]

On systeemit kunnossa. Nuohooja käy kerran vuoteen ja pidän muutoinkin paloturvallisuudesta huolen.

Nähtävästi paikallinen kiehuminen johtuu pääasiassa siitä, että uunin sisällä veden virtaukset ja virtaus nopeudet vaihtelee.

Olen myös huomannut, että on tärkeää saada ilma virtaamaan myös uunin pesän takaosaan ja siksi pitää arinan alla olla riittävästi vapaata tilaa.


Edit1: Palotarkastus on tehty muuton yhteydessä 2 vuotta sitten.
Edit2: Automaatti ilmaajia on koko järjestelmässä 3 kpl.

[Höyrykattila]

Tänä aamuna nuohosin yläpalokanavat ja uunin. Yläpalokanavat on aina ollu tervasta vapaat, mutta uunin pesän seinillä on muutaman miillin vahvuus tervaa. Tilanne nyt on se, että kun olen polttanut tikkuja - Topin sanoessa "täydellä rähinällä" niin nyt alkaa se mönjä irrota.

Nuohous oli helppo suoritta kun palanut karsta lähti harjaamalla normaalin jynssäämisen sijaan. Karsta muistuttaa kostumukseltaan kiveä. Karstan alta pellin pinnat näyttää sileiltä ja virheettömiltä. Tikkujen poltto jatkuu, sillä nyt on suurin osa tervasta palanu. Vielä on paikka paikoin sellaisia laikkuja, mutta suunta on hyvä.

Lisäksi olen tehnyt erilaisia ilmaläppä säätöjä saadakseni tulista tulta. Arinan alle näyttää riittävän tuhkaluukussa olevan läpän avaaminen kokonaan.

Ylä luukku - siinä on öljynpolttimon paikka, jonka on edelliset asukkaat tukkinu pellin palasella. Nyt poistin sen ja kipinä suojaksi asensin tiheä silmäistä seulaverkkoa.

[Erbish]

No niin, nyt on pollucomit asennettu lämmitys järjestelmään.
1kpl lattialämmityksessä, 1 ilmanvaihdossa ja 1 varaajaa ja kattilan välissä .
Taas pääsee punnitsemaan puita ja laskeskelemaan hyötysuhdetta.
Suosittelen muillekkin jos vaan energian kulutuksen toteaminen kiinnostaa.
Yksinkertaisia asentaa ja helppo tajuisia laitteita, Ai niin ja käytettynä lähes ilmaisia.

[Repa]

Oma pannuprojekti on hyvässä vauhdissa, motteja on mennyt ja savua saatu naapureille yllinkyllin. Kakkos vaiheessa yritetään saada vähän lämpöä talteenkin, sitten vähennetään savua ja lopuksi tota hienovirittelyä. Vielä en anna periksi, perkele!

Savukaasuimuri on sorvissa työn alla, katotaan sitten pysyykö klapit uunissa, vie ainakin tuhkat pesästä, perkele! Saatanan savukone!

Toisaalta hyviäkin tuloksia on saatu: kuparinen "lämpötila-anturi" oli sulanut, joten lämmöt on käyneet jossain välissä tuolla 1150 C tienoilla. Paljonkohan se maksimi on ihan puilla ja tavallisella ilmalla?

[Höyrykattila]

Muutamia kokeiltuja ajatuksia.

Nyt on tullut monella eri tavalla puuta poltettua tuossa peltisessä veden lämmitys kaminassa (Jämä YP140).

Nyt kun uuni on "poltettu" puhtaaksi niin huomasin, että jos puut/halot/klapit nojaa peltiin niin siihen jää "märkä" läiskä ja tämä todennäköisesti aiheuttaa uunin pesän tervaantumisen ja sitä kautta hankalan nouhouksen.

Tämän voi estää ihan yksinkertaisella konstilla eli laitoin 2 kpl peukalon vahvuista harjaterästä X mallisesti pesän molemmille (vas. & oik.) seunustoille. Toisin sanoen puut on irti pellistä. En raskinu rappurallia sipultaa ko. tark.

Tämän jälkeen puut/halot/klapit asetellaan joko X mallisesti arinan päälle päällekkäin pinoon tai vaihtoehtoisesti taapelin mallisesti siten, että taka poikittais puun jätin pois, jolloin luukun puoleinen pääty nousi nopeammin. Etuna tällä hain parempaa täydenpalamisen maksimointia. Ja jopa onnistuin siinä.

[Polka]

Nyt kun uuni on "poltettu" puhtaaksi niin huomasin, että jos puut/halot/klapit nojaa peltiin niin siihen jää "märkä" läiskä ja tämä todennäköisesti aiheuttaa uunin pesän tervaantumisen ja sitä kautta hankalan nouhouksen.

Tämän voi estää ihan yksinkertaisella konstilla eli laitoin 2 kpl peukalon vahvuista harjaterästä X mallisesti pesän molemmille (vas. & oik.) seunustoille. Toisin sanoen puut on irti pellistä. En raskinu rappurallia sipultaa ko. tark.

Tuostakohan syystä Oscarissa roikkuu puupesässä kummallakin sivuseinustalla 2 kpl rautatankoja... Oon aiemmin aatellu että niillä olis jotain tekemistä puiden holvaamisen estämisen kanssa?

[Pähkäilijä]

Muutamia kokeiltuja ajatuksia.

Nyt on tullut monella eri tavalla puuta poltettua tuossa peltisessä veden lämmitys kaminassa (Jämä YP140).

Nyt kun uuni on "poltettu" puhtaaksi niin huomasin, että jos puut/halot/klapit nojaa peltiin niin siihen jää "märkä" läiskä ja tämä todennäköisesti aiheuttaa uunin pesän tervaantumisen ja sitä kautta hankalan nouhouksen.

Tämän voi estää ihan yksinkertaisella konstilla eli laitoin 2 kpl peukalon vahvuista harjaterästä X mallisesti pesän molemmille (vas. & oik.) seunustoille. Toisin sanoen puut on irti pellistä. En raskinu rappurallia sipultaa ko. tark.

Tämän jälkeen puut/halot/klapit asetellaan joko X mallisesti arinan päälle päällekkäin pinoon tai vaihtoehtoisesti taapelin mallisesti siten, että taka poikittais puun jätin pois, jolloin luukun puoleinen pääty nousi nopeammin. Etuna tällä hain parempaa täydenpalamisen maksimointia. Ja jopa onnistuin siinä.

olen täällä yrittänyt laittaa reunoille pienempiä puita jolloin ne palavat reippaammin tai tiheämmällä lisäystahdilla (kuten nyt 15 min välein) lisään keskelle ja yritän pitää kasan enemmän pyramidimäisenä jolloin hiiliä valuu reunoille ja paksummat puut palavat keskellä reunoihin koskettamatta (kokoluokassa 1 -2 kg klapit). Polton loppua kohti mennessä koitan saada pariin viime lisäykseen pienempää silppua joilla syntyy tasainen hiillos ja sitten toisioluukku kiinni.

[Repa]

Noita rautoja tässä itsekkin olen pähkäillyt. A ja U muodot on olleet mielessä, hyviä kirjaimia X;n lisäksi. Tällä kertaa olen kallistumassa noihin tulenkestäviin tiileihin, niiden tuenta on vielä arvoitus. Molempiparempi ilmeisesti on lopullinen ratkaisu. Sinne sekaan pitäisi saada vielä nuo ilmanjakokanavat toisioilmalle .

Kaippa noi ratkaisut kypsyvät  pikkuhiljaa jakka homma etenee siihen vaiheeseen. Jotenkin laiskuus iskee tämän tästä, ei millään viittis mennä hitsaamaan kylmään liiteriin.


edi:

Jakka käsi lakkaa tärisemästä vois harkita tota hitsaamista, korjaussarjaa vielä tarttee vetää

[Repa]

Tänään kävin heittämässä imurin piipunpäähän. Toissapäivänäkin olin senverran tolkussani että tuikkasin hormiin sisäpiipun, sikäli omituinen sisäpiippu että savu kulkee sen ulkopuolella, tarkotuksena olis siirtää sitä hukkalämpöä siihen kivikasaan. Vanhojen talojen hormit on tarkotettu lämpimiksi, perinteinen sisäpiippu johtaa lämmöt kuumina pihalle ja hormi pysyy kylmänä.

Imuri toimii jotakuinkin odotusten mukaan, luukkua avatessa oli havaittavissa selvä avaamista vastustava vetovoima.

Ensimmäinen koepoltto antoi rohkaisevia tuloksia, sytytys oli käsittämättömän helppo, ei tarvinnu itte liekkiin puhaltaa eikä savua tullut sisään. Palaminen ei oikein tyydyttänyt, puiden holvaantuminen ja imanjaon ongelmat vaati veronsa. Uudessa kokoonpanossa noi säädötkin vielä ihan hakusessa.

Tehoa pyrin pitämään kohtuu pienenä silti savukaasumittari kävi 300 C tuntumassa, tattimittari ja digiuunimittari näyttivät hiukan eri lukemia. Ilmeisesti tattis ottaa savupeltiin kiinni eikä putoa tarpeeksi syvälle?

Savukaasu jarrut olivat aika olemattomat, uusia versioita on tullut askinkanteen, mutta päänvaivaa aihettaa tuo mutkantaakse menevä kanava. Pitänee tehdä niveltyvämalli?

No eiköhän noi pikkuongelmat ratkea kun vetää taas muutamat "Jukolan Simeonit"