Puukattilan viritys ja parantelu!

[jiihuima]

Joitain yhtä kummallista on tuon toisen kotimaisen, Arimaxin ilmottama 110L tuolle 240 kattilalle. Tosin vissiin arinan päältä kattoon, huono tarkistaa ku justiin tulet:-)

Kohtuulliselta tuntuisi ilmoittaa se tilavuus, kuin monta litraa niitä puita oikeasti menee.

[akWho]

Eiköhän tässä tapauksessa ilmoiteta bruttotilavuus tulipesän konvektiossa ( lämmönluovutuspinta ).
Sitähän se todellisuudessa onkin, lämpöä siirtyy myös johtumalla.

Kyllä tuossa esitteessä lukee selvästi puupesän mitat, tosin näyttää siltä että YPV-40 ja Stoker 40
puupesän mitat on mitattu väärin ja muissa esitteen kattiloissa malleissa mittamiehen apulainen
on pitänyt mitan alkupäätä oikeassa kohti. eihän noin isoa voi yksin mitata
Tuosta linkistä voi jokainen tarkistaa....
http://www.kaukora.fi/sites/default/files/kaukorafiles/esitteet/Jaspi_Puukattilat_0910_web.pdf

[jiihuima]

Se kattilan ostoa harkitseva asiakas ei tee mitään sillä tiedolla, että paljonko se tulipesän bruttotilavuus on. Puupesän tilavuudella taas on käytön kannalta oleellista merkitystä. Jos se tilavuus kerran on joku muu kuin se paljonko puuta voi laittaa, niin kirjottaa sen sitte siihen esitteeseen, eikä hämää asiakasta tuolla puupesä-nimityksellä, kun kerran ei oo siitä oikeasti kysymys.

[akWho]

Millä tavalla puupesän mitat on mitattu väärin ?
En minä vaan yhdy väittämään.

Kuten tuossa aikaisemmin jo totesin, jos uskoo esitteen puupesälle ilmoittamaa korkeus mittaa 900mm
joutuu klapeja laittamaan arinan alapuolelle tuhkalaatikkoon.  Se ei kuitenkaan liene tarkoitus varsinkin kun
kyseessä on yläpaloinenkattila jossa ei arinan alle ole suunniteltu palokaasujen polttoa kuten ala ja käänteispaloisessa.

Tuossa kuvaleike käyttöohjeesta: osa n:ro 20 jota ilmeisesti suurin osa kattilan käyttäjistä, kutsuu arinaksi.
Sen alapuolinen tila on tuhkatilaa eikä sinne pidä klapeja tunkea.

[Jämämies]

Tuossa kuvaleike käyttöohjeesta: osa n:ro 20 jota ilmeisesti suurin osa kattilan käyttäjistä, kutsuu arinaksi.
Sen alapuolinen tila on tuhkatilaa eikä sinne pidä klapeja tunkea.

Offtopic: Sitäkin jotku harrastaa, tuli internetissä kerran kuva vastaan

[Harri2]

Oot ollu sivuilla, jotka ei liity tähän aiheeseen..

[Kyläseppä]

Vähän kuin ostaisi 2 motin varaajan.
Mutku se näyttää niin pieneltä..
Tuota, se onkin vain 1,5. Loput litrat tulee 300L paisarista ja 200L kattilasta..

[Repa]

Puunpolttoa 10 vuoden kokemattomuudella. Pistinpä tulet pannuun sähkökatkon ajaksi ja hokasin miksi ei oo tullut paljon puita polteltua. Se kun ei vaan toimi, siis pala kunnolla, mutta savuttaa, etenkin pannuhuoneeseen.

Pannuhan on joku käänteispalokattilan prototyyppi liki kolmenkymmenen vuoden takaa.
Arinat on paskana ja aattelin leivinuunin arinatiilistä tehdä uuden siten että niiden saumakohdassa olis n. 7-10 cm pyöreäreikä ( vanhassa oli piiitkä ja kapea rako kivien välissä ). Ilmanjakoon oli tehty peltipurkki josta oli toisioilma johdettu arinoitten sisällä tohon piitkään rakoon.

Ajatus oli kehittää häkäpöntöistä tuttu suutinkehä tuon em. reijän ympärille.

Muutamia kysymyksiä :

- mikä on sopiva ilmanjakosuhde ensiö- ja toisioilman määrille
- voisiko tosta "suutinkehästä" ottaa myös ensiöilmaa siten että muutama suutin sojottaisi ylöspäin
- riittääkö ilma jäähdyttämään "suutinkehää" jos tekis sen ihan pataraudasta (vesijohtoputkesta tai kadetin pakosarjasta,) mitä muuta voisi harkita
- mikä on todennäköinen teho kun poltetaan 50 cm kalikoita, huononeeko palamisprosessi jos tehoa yrittää rajata vaikkapa 5-8 kW:tiin ( kun ei ole varaajaa niin keittää helposti)
 
Sen savu/veto-ongelman perimmäisin syy lienee tuo piippu, se on n. 50* 20 cm poikkipinta-alaltaan ja lyhyt n. 2-3 m hormiliitännästä ylöspäin. Erilaisia sisäpiippuja olen kokeillut mutta mitään oleellista parannusta en ole havainnut.

Onhan siinä se puhallinkin, se vaan jotenkin sakkaa kun olivat niin ahtaat noi jakokanavat eli paine ja virtaus putoo olemattomiin.

Luonnonvedolla olen sitä sähkökatkojen aikana polttanut, jotenkin toimii mutta liekki ei ole kovin kuuma ja savua riittää koko kylälle.

Öljyllä 0.5 suuttimella savukaasut alussa 50 C ja lopussa n.120 C, joten luulen ettei ihan paska kuitenkaan olis?

Että tollasesta lähettäs liikkeelle.

[syrjaki]

Onhan mielenkiintoinen tulkinta.

Mielestäni puupesään kuuluu myös arinan alapuolisetkin rakenteet ja  myös lasketaan kattilan nimellistehon määrityksessä.
Kattilat myydään nimellistehon mukaan.

Itse en ainakaan kattilaani nimellistehon mukaan valinnut. Tuolla ei ole mitään väliä kunhan ylittää huippulämmitystehon, jos mitoittaa järjestelmän ajatuksella "pesällinen päivällä huippupakkasilla".

Itselle kelpaisi vaikka 15kW kattila, kunhan siihen tehtäisiin iso varastopesä. Käytännössä varastopesän koko kasvaa luonnollisesti tehon mukana, joten kattila tulee helposti omalla ajatusmallilla "ylimitoitettua".

Olisiko tuossa nyt suomalaiselle kattilateollisuudelle kehityksen paikka. Pienitehoisia kattiloita, isot varastopesät --> pitkät poltot hyvällä hyötysuhteella, pienemmät hormivaatimukset = säästöjä, joita mainostaa mahdollisille ostajille.

[syrjaki]

Totta, että häviöitä tulee enemmän, kun polttoajat pitenee. Tuosta toki pääsee eroon, kun pistetään pikkaisen parempi eristys kattilaan, jolloin on sama onko se kuuma vesi varaajassa vai kattilassa. Latauspumppu ja puhaltimet toki syövät sähköä sitä enemmän mitä kauemmin poltetaan, mutta, kun kattila on pienempi tehoinen voivat myös nämä olla pienempiä (=vähemmän sähköä syöviä).

Lopputuloksena saadaan tasaisesesti pitkään palava kattila, joka ei myöskään ehdi turhaan liikoja jäähtymään pesällisten välillä. Tämä tietysti vain talviaikaan, kesällä toki jäähtyy huoneenlämpöiseksi. Vesitilavuus voi myös olla pienempi, jolloin kattilan vesimäärän lämmittäminen/lämmityskerta syö vähemmän energiaa, joka aina kuitenkin lopulta lämmittää kattilahuonetta.

Pointtina lähinnä, että jotain uutta tarve lähtöistä tarvitsisi täällä kattilavalmistajien lähteä kehittämään. Tekemällä kattiloita, joita tehdään myös halvemmissa maissa ei tulevaisuus tule olemaan kovinkaan juhlava.

[Höyrykattila]

Jees! Lempi aiheeni Linuxin jälkeen.

Oma virittely kokemusta:

Kattila on Jämä YP140 vm. 1983 ja varaaja about 1 000 litraa.

Kattilan viritys alkoi yläpalokavaa muokkaamalla siten, että alemmasta palokanavasta tukin pellin palasella etummaisen reiän. Nyt kierto tapahtuu pesän takaa ylös ja ekaa tunnelia pitkin etureunalle, josta tuli nousee ylempään palokanavaan ja sieltä takaosan kautta piippuun.

Klipt: Sekahalko. Halottu joko kiljotiinilla (Japa) tai omavalmisteisella hydrauli halkojalla. Yleensä halk. alle 20 Japalla ja halkaisijaltaan yli 20 puut hydrauli halkojalla. Kuivatus vanhan kansan heinäladossa aurinkoa ja tuulta hyödyntäen.

Poltto: Ennen uuniin laittamista sipullan kuivat halot AWD:n sähkö hydraulisella halkojalla "rimoiksi/tikuiksi" ja uunin täyttö tapahtuu tikkujen laittaminen random järjestykseen (yleensä vaaka-asentoon) uunin pesään.

Eka täyttöaste on noin 50% sytytys vaiheessa ja lisäys vaiheessa pesän täyttöaste on noin 75%.

Idea tässä on se, että mitä nopeammin uunin pesään saa täydenpalamisen vaiheen, niin sen tulisempi on liekki. Lämpömittari tykkää.

Jatkoa ajatellen olen ajatellut virittää hakepolttimon puhaltamesta ja putken pätkästä lisää ilmaa arinan allta. Tarkoituksena saada palamisprosessia kiihdytettyä. Toiminta muistutaisi siinä vaiheessa karkean hakkeen polttoa.

Uunin ja palokanavat nuohoan joka kerta tuhkan tyhjennyksen yhteydessä.

Hyvää tässä on se, että liekki on kuuma, mutta miinusta on päivystää uunin vieressä. Tikkujen lisäys tapahtuu 5-15 min välein riippuen hiilloksen määrästä.

Omaa havaintoa (mutu) on myös, että puuta kilomääräisesti menee vähemmän ja lämmitys prosessi lyheni ajassa mitattuna kolmanneksella.

* * *

Jos vertaa aikaisempaan tapaan lämmittää kattilaa niin latauspumppu piti laittaa päälle noin 70 asteessa ja kattila kiehui vasta noin 100 asteessa, vaikka kierto pumppu on päällä. Nykyisin lataus pummpu päälle jo 50 asteessa ja kattila "kiehuu jo noin 80 asteessa. Elikkäs hyötysuhde nousi merkittävästi.

Verkoston paine kylmänä (+20) on 1 bar ja 90 asteisena noin 1,5 bar.

[rico]

jos heti haluaa kokeilla antaa arinan alta lisäilmaa, niin eikös hiustenkuivaaja sovellu tuohon testiin MUTTA OMALLA VASTUULLA .

[Höyrykattila]

Kokeilin tuhkaluukun kautta. Muuten hyvä, mutta tuotto ei riitä.

[Pähkäilijä]

Joku auton lämmityslaitteen kenno jossa kuuma vesi kiertäs ja siihen puhallin niin saa reippaammin esilämmitettyä ilmaa polttoon? Puhaltimen mitoitusta kokoluokassa 7 m3 puukilolle, 10 kiloa tunnissa 70 m3, ei vaadi kovin kummoista puhallinta vielä.

Kun noita tikkuja teet lienee seuraava versio siirtyä palahakkeeseen? Sitten REBAK hakusanaksi youtubessa kuten 25 mottinen on joskus vinkannut.

[Repa]

* * *

Jos vertaa aikaisempaan tapaan lämmittää kattilaa niin latauspumppu piti laittaa päälle noin 70 asteessa ja kattila kiehui vasta noin 100 asteessa, vaikka kierto pumppu on päällä. Nykyisin lataus pummpu päälle jo 50 asteessa ja kattila "kiehuu jo noin 80 asteessa. Elikkäs hyötysuhde nousi merkittävästi.

Mutulla paha sanoa kumpi parani; teho vai hyötysuhde. Tehon lisääntyminen harhauttaa luulemaan että "tehokkuus" olisi parempi.

Monesti tehon lisääntyminen parantaa myös hyötysuhdetta.