Puukattilan viritys ja parantelu!

[lorvi]

Uusin versio ariterm 60+ with lambdacheck. Saa katsoa.
http://www.youtube.com/watch?v=idDYSerQCG0&feature=youtu.be

10+ , hieno tietoisku

[Ilu77]

Hienoa työtä oot tehny kattilan parantelun suhteen 

Alkoi heti tehdä mieli parannella omaa kattilaakin. Kattilana on Arimax 60kw  Vuosimallia -96.  Mitäköhän ero siinä on plussamalliin nähden??  Onko siulla arinan/ toisiopalon "ohjain tulikiven" kuvia missään näkyvillä?  Omasta kattilasta alkaa arina olla tiensä päässä ja tulitiilikin on jo halkeillut parista kohtaa niin tässä vaiheessa olisi kannattavaa päivittää ne paremmilla osilla! 

Lisäksi työn kautta miulla olisi Teston päästömittari käytettävissä jolla voisi mittailla savukaasuja. Mittarilla saa mitattua ainakin Nox:it, Co:n, CO2:n, ja O2:n.  Missäpäin sie virittelet kattilaa, Jos asustelet lähiseudulla niin olisi mielenkiintoista tulla kattomaan virityksiä paikan päälle.

T : Ilkka

[Kyläseppä]

Meikäläisen koneilla ei näy nuo edellisen sivun juutuupivideot, tulee vaan ruutuun jotain sekalaista tekstiä..
Miten muilla..

[25mottia/v]

Tähän mennessä suurin " kala " näillä verkkovesillä, tosin muitakin isoja kaloja liikkuu, mutta puhuvat vähän.  
Itseä kiinnostaa lähes ainoastaan tuo liekinmuodostus, hallinta ja ilmojen ohjailu, tosin elektroniikan kanssa en sitä tekisi, mutta jutun tapa lähestyä aihetta saa väkisin mielenkiinnon heräämään..  

Tällaista lisää kiitos!  

[akWho]

Tuossa omassa lämmitys systeemissä on varaajan ja kattilan välillä termovar 32 lataustermari 72 ºC ja siitä lähtevä
Oraksen linjasäätö/ pumpun säätöventtiili asteikolla 1-10 jolla voi säätää kattilalta tulevan kuuman veden ja varaajan
alaosasta otettavan kylmän veden suhdetta, siis kattilalle palaavan veden lämpötilaa.

Mikähän olisi säätöventtiilin oikea säätöarvo, jos tehokas varaajanlataus on tavoittena?

Laitteisto Jäspi YPV-40, latauspumppu Grundfos 25-60 ups, termovar 32, pumpun säätöventtiili oras 411028 DN25/28,
mustatputket 1 " ja varaaja Jäspi Ovaali 1.8 epk.

Vaikuttaako kiertovesi pumppujen ilmoitettu nostokorkeus mitenkään virtauksen määrään, pumppu on paluu puolella
1,5 metrin korkeudessa ja putket käy n.2.2 metrissä kulkuväylän kohdalla. Elikkä kuinka tulkita virtauskäyrää?
http://net.grundfos.com/Appl/WebCAPS/Details?id=GSF&productnumber=96281483&cpn=&freq=50&lang=FIN&units=UC_Default_Units

Pumppunsäätöventtiili säätökäyrästö http://www.taloon.com/pumpun-saatoventtiili-oras-dn25-28-411028/LVI-4012130/dp?openGroup=6324 tuolla alalaidasta virtaamakäyrät.

Osaako joku tulkita noita käyrästöjä? Mitä muuta pitää huomioida?

[Repa]

Jos putkisto alkaa ja päättyy pumpulle ja on ilmattu niin ei ole mitään merkitystä mitä kautta tai kuinka korkealla putkisto kulkeee.

Tuolla nostokorkeudella tarkoitetaan putkiston painehäviötä. Suoralla putkella painehäviö ilmoitetaan metriä kohti ja putkenosilla on kertahäviö. Kun kaikki häviöt summataan saadaan putkiston kokonaispainehäviö, joka ilmaistaan joko kPa tai juurikin tuona nostokorkeutena

Tuolla on asiaa hiukan valaistu

http://www.taloon.info/pdf/grundfos_lammitys_esite.pdf

[akWho]

Kysymyksellä hain lähinnä tietoa pumpunsäätöventtiilin asennosta, että kattilaan palaava vesi olisi riittävän lämmintä.
Täällä jutuissa on on lähinnä ollut juttua termarin lämpötilan suurentamiseen mikä tietenkin nostaa paluuveden lämpötilaa
jos muihin säätöihin ei kosketa.

Paluuveden lämpötilaa on hankala mitata, koska metalliputket lämpiää sisäisen kierron aikana kuumaksi  eikä viileänpi
paluuvesi kerkiä niitä jäähdyttää. Pintalämpömittareilla homma ei onnistu, pitäis olla kevyt mitta anturi suoraan vedessä.

Onko teillä lataustermostaatin jälkeen säätöä sille, kuinka paljon lämmintä sekoitetaan varaajalta palaavaan veteen?

[jiihuima]

Ei mulla ainakaan oo mitään säätöä. Termostaatti hoitaa lämmönsäädön ja tuolla vaan pienennetään haluttaessa kiertoa.

[Harri2]

Sulla on ilmeisesti yläputkessa se lataustermostaatti?

[akWho]

Yläputkessahan se lataustermari on ja siinä termarin alahaarassa pumpunsäätöventtiili (linjasäätöventtiili)
nehän ovat käytännössä melkein sama laite.
Termarihan jakaa kattilalta tulevan veden varaajaan ja paluukiertoon takaisin kattilaan. Tuota kattilalle palaavaa veden määrää joka sekoittuu varaajan alaosasta tulevaan kylmään veteen, voi säätää 1-10 asteikolla tuolla venttiilillä.

Nyt vain on se arvo hakusessa Tietysti kokeilemallakin voi selvitä, vaatii vain testaamista.



 

[Harri2]

Tuollaisessa Termovaarisysteemisä paluuveden lämpötilan hallinta saattaa olla aika hankalaa. Termarissa on vain yksi läppä, joka avautuu 72 asteessa ja päästää varaajaan sen lämpöisen veden. Säätöventtiilin tehtävä on vastustaa ohitusputken virtausta, jotta termostaatin avauduttua pumppu pumppaisi kattilaan vettä varaajan alaosasta, eikä edelleen kierrättäisi sitä vain ohitusputken kautta. Kattilaan palaavan veden lämpötila riippuu voimakkaasti varaajan alaosan lämpötilasta ja pumpun tehosta, kattilan lämpötilasta ja tietysti sen ohitusputken vastuksesta. Tilanne muuttuu lämmityksen aikana ja vaatisi säätöä varaajan lämmetessä, sekä sen lämpömittarin paluuputkeen.
Nykyään latausventtiilit on siellä kattilaan menevässä putkessa ja niissä on toinenkin läppä, joka sulkee ohitusputken lämpötilan noustua riittävästi. Tuollaiset säätävät tarkasti sen kattilaan palaavan veden lämpötilan halutuksi.
Mulla oli aikanaan Termovaari yläputkessa ja paluulämpötila oli jotain 50 asteen kieppeillä, välillä jopa alle, sääteli venttiileitä miten tahansa. Siirsin termarin sitten alaputkeen ja tilanne parani huomattavasti, ainoastaan varaajan alaosan lämmittyä tahtoi paluuveden lämpötila kohota liikaa. Nyt mulla on lataustermostattina Esbe VTC511 75 astetta ja homma toimii kuin elokuvissa.

[akWho]

Nuohosin kattilan perusteellisesti, laitoin konvektio kanaviin hiukan ohjureita hidastamaan ja sekoittamaan virtausta.

Testailin lämmityksen aikana pumppuventtiilin eri arvoja ja näyttää siltä että pitää olla >3 ettei paluuveden
lämpö mene liian alas (alle +70ºC).

Semmoisen huomion tein testaillessa kun paluuveden lämmön tiputti +50ºC tienoolle savukaasujen lämmöt
tippui +250ºC--n.+200ºC aina kun kattila otti varaajasta vettä. Mittarin max mittaus arvo +250ºC niinpä sijoitin sen
savusolan ja tiivistevillan väliin, ei suoraan savukaasuihin joten savukaasujen todellinen lämpö hiukan korkeampi.
Mittaus osoittaa vain sen että paluuveden lämpötila vaikuttaa savukaasujen lämpötilaan.

Kummassa tapauksessa lämmönjohtuminen kattilasta veteen on parempi , silloin kun paluuvesi on kuumenpaa vai viileämpää?
Entä virtausnopeuden vaikutus?

[Tune]

Mitä suurempi lämpötilaero, sitä suurempi teho saadaan siirrettyä.

Virtausnopeuden pitää olla oikea; liian suuri virtaama siirtää nesteen pois siirrinpinnoilta liian nopeasti, jolloin energiaa ei ehdi siirtyä optimaalista määrää ja liian pieni virtaama nostaa toisioveden lämpötilan niin ylös, että neste on "kyllästynyt" sen kohdatessa kuumimmat siirrinosat ja ensiöpuolen (nyt savukaasuja) energia virtaa ohi siirrinpintojen siirtymättä toisiopuolelle.

Tämän on käytännössä huomannut ilmanvaihtokoneissa nestekiertoisissa talteenotoissa, kun jatkuvasäätöisen pumpun virtaamaa on nostettu, jäteilman lämpötila on tippunut kunnes tietty raja on ylitetty ja jäteilman lämpötila alkaa tippua voimakkaasti.

Kattilassa periaattessa tarvittaisiin jatkuvasäätöinen pumppu, jotta optimaalisin virtaussuhde veden ja savukaasujen kanssa saavutettaisiin. Kattilassa nuohouksien välillä vaihdinpintojen hyötysuhteet laskevat ja vesivirtaaman pitäisi pikkaisen laskea mitä kauempi aika nuohouksesta on kulunut. Omakohtaista kokemusta, joten en tiedä, onko vaikutus kuinka merkittävä.

Tämä voipi muuttua hovissa, kun enempi lukeneet kommentoivat.

[akWho]

Niinhän se vanha sanonta kuuluu, viritys on onnistunut jos teho ei laske enempää kuin....

Huomasi kyllä kattilan tulipinnoista että sisään on ajettu liian kylmää vettä edellisen kokeilun aikana.
Mustaa ja kiiltävää pintaa löytyi kylmemmistä palotilan osista eli tervaa sinne oli tiivistynyt.

Nyt pumppuventtiili säädetty neloseen niin jospa tervat palaa pois. Pitää tehdä uudet protot ilman ohjaimiksi
konvektio kanaviin, laittaa savukaasut kiertämään pitempi matka kanavissa enne savusolaa.
Nyt ollut semmoiset hiukan hidastavat ja sekoittavat systeemit.

Kun otin tarkempia mittoja konvektiokanavista tuli miellen mitata siinä samalla tulipesän (varastopesän) koko,
käytännössä kun jättää savukaasuille palamistilaa puille jää täyttötilavuutta n. 90 litraa.

Kun katsoin Kaukoran esitteestä kattilan tietoja laittoi hiukan ihmettelemään, puupesän mitoilla tilavuus 166 litraa?
Sehän on päin per....   mitattu tuhkatilan pohjasta>luukun ylälaitaan, hyvin varmaan toimisi kun latosi klapia täyteen.

[akWho]

Mikä mielestäsi laittoi mietityttämään ja mikä mielestäsi on päin per... ?

Yleensähän ilmeisesti ilmoitetaan puupesän/varastopesän tilavuus käyttötilavuutena, eli paljonko tilaa klapeille.
Milloinkahan mahtaisi klapit palaa arinan alta tuhkalaatikosta jos hyödyntäis koko ilmoitettua
puupesän tilavuutta?   No ilmoitetut mitat tietysti on päin per... asiakkaille annetaan väärää informaatiota.