Tuliterä puulämmitys.

[lorvi]

250 litrainen Reflex on täällä ja 3000 litran varaaja. Kattilan mittarin mukaan paine on 0.3 paikkeilla jollain varaajan keskilämmöllä 35c ja 1.3 bar paikkeilla 80c. Nyt näyttäs olevan keskilämpö 53.12c ja paine noin 0.42-0.43 bar.

En ole varaajaa kuumemmaksi ajanut ku latausmpumpusta loppuu puhti ja kattila alkaa kuplimaan (tai voihan pumpussa puhti riittää mutta jäähdytysvesi ei kierrä kattilassa optimaalisesti tms...)

Tuollaselle 30c->90c tuntus tämä kalvopainesäiliö olevan liian pikkunen tällä vesimäärällä jos varot laukeaa 1.5 baarissa.

Minulla on tuossa kaksi aihiota, toinen 300 litran vanha rosteripainesäiliö, vois olla ehkä vähän nihkeän kokoinen ja toinen reilut 1 kuution kokoinen, siinä olisi paineen nousu jo aika pieni. Tarkoitus olisi pakkasilla saada varaajaan ainakin 110°c läpeensä, niin saisi kapasiteettia nostettua jotta tarvittaessa riittäisi viikonverran kajoamatta.

[seppol]

Tässä palstoilla on ollut erilaisia lukemia veden tilavuuden muutoksista lämpötilan vaihdellessa. Taulukoissa ja kirjoissa sen on merkitty olevan 0,18 / (1000*K). Jos vettä lämmitetään 100 astetta prosenteiksi muutettuna luku on 1,8 %. Jos siis on 1000 litraa vettä ja sitä lämmitetään 100 astetta, tilavuus lisääntyy 18 litraa. 3 kuutiota kasvaa 54 litraa.

Usein järjestelmässä on kuitenkin muutakin kuin pelkkää vettä joka lämpiää. Kaasujen tilavuuden muutokset ovat toista luokkaa.

Nämä omakotitalojen keskuslämmityskattilat ovat ns. lämminvesityyppiä joita ei ole tarkoitettu keitettäväksi. Niissä ei ole mitenkään varauduttu veden kiehumiseen. Suurin vika on että kun kiehuminen tapahtuu kattilassa, ylipaineventtiili on varaajasta tai välillä olevasta putkesta. Paineventtiilin auetessa sieltä ei tule höyryä vaan vettä. Kun 1 litrasta vettä höyrystyessään syntyy 1500 litraa höyryä, koko vesimäärä on pian lattialla ja kattila tyhjä. Kattilan voisi tietenkin rakentaa niinkin että siitä saataisiin höyryä mutta silloin lämmittäminen vaatii koulutuksen ja pätevyyden. Meille tavallisille pulliaisille riittää 1,5 bar ja 120 astetta tai alle.

[lorvi]

Kerankin käytäntö ja teoria ovat käytännössä sama asia, minulla 4 kuution varaajalla tuo laajeneminen käytännössä 30°c-100°c on ~50 litran luokkaa, nyt ei pilkutella. Ihmettelin valmistajien suosituksia, minun tapauksessa ~500 litran paisuntaa ja nythän se ilmeisesti selvisi, he tarkoittavat painesäiliötä, mikä taasen on aivan turha kapine keskuslämmitysjärjestelmässä missä käytettään max 100°c lämpötiloja. Avopaisunta toimii yhtä hyvin ja on vielä turvallisempi, ei pääse paine pakkaantumaan. Minä käytän painesäiliöä käyttövedessä, missä on 4 bar paine. Tämä on kyllä ymmärrettävää koska kalvopaisunnassa on hyvä bisnesrako verraten avopaisunnan moninverroin pienempään "mikä tahansa" astiaan.

[Pähkäilijä]

Täälläkin on kalvopainesäiliö käyttövedellä. Vaikka säiliö lienee 30 litraa ei 1<->4 bar erotuksella sieltä taida saada viittä litraa enempää ennen pumpun uudelleenkäynnistymistä. Sama lienee muidenkin paisuntasäiliöiden kanssa - eihän niissä saada 100% hyödynnettyä tilavuutta vedelle.

[seppol]

Justiin näin lorvi. Kalvopaisunta on helppo asentaa ja sitä nykyisin käytetään mutta siinä sen hyvät puolet sitten onkin. Sen tilavuudesta keskuslämmityksessä saadaan käyttöön enintään puolet. Siellä toisella umpinaisella puolella paine alkaa sen jälkeen jyrkästi kasvaa.
Avopaisunta on tosiaan turvallisempi ja kaiken tilavuuden voi käyttää hyväksi. Meille laitettiin 1960 keskuslämmitys ja avopaisunta. Sinne meni kaksi putkea. Toinen lämmitysverkosta alaosaan ja toinen yläosasta takaisin kattilahuoneeseen. Kun sieltä täytettäessä alkoi tulla vettä, tiedettiin että verkosto oli täynnä. Mitään esipaineen tarkastusta ei tarvita.

[Pähkäilijä]

Meilläkin oli kotipaikalla vm-59 tehty avopaisunta yläkerrassa 80 luvun loppuun asti. Sitten yks vähemmän kaunis yö pohja meni puhki ja se tyhjeni yläkerran lattialle.

Nykyisin siellä on 14 metrinen ryppykupari kellarin varaajassa patteriverkolle ja 2500 litran varaajan yläpuolella avopaisunta-astia.

Minkäköhän verran happea pääsee avopaisunnan kautta verkkoon? Sehän lienee ainut syy suljetun järjestelmän tekoon mutta hyvinhän tuollakin on patteriverkko vauodesta 59 kestänyt avopaisuntaa vielä itse paisuntasäiliöä lukuunottamatta.

[lorvi]

Ei riitä 400 litran suljettu paisunta 30 asteesta edes 70 asteeseen kun jo 1,5 bar varo alkoi näytellä elonmerkkejä kun aloituspaine oli noin 0,7 bar kun verkoston korkein kohta on 7 m korkeudella mittarista ja tavoitteena oli ettei ylinkään kohta ole missään vaiheessa alipaineisena. Seuraavalla lämmityskerralla lasken tuon huipun, kun mahdollista 6m ja nostan paisuntasäiliön metrinverran ylemmäs jolloin aloituspainene voi laskea 0,4 bariin ja lisään paisuntasäiliön kokoa 300 litaralla. Tarkoitus on päästä mahdollisimman tasaiseen ~1 bar paineeseen kuitenkin min 0,6 bar.

[Pähkäilijä]

Täällä oli ongelmana alussa liian kova esipaine paisunta-astiassa ja varo heräsi nopeasti henkiin mutta painetta laskemalla ongelmasta pääsin. Oiskohan ollut jotain esipaine 1.5 ja se piti laskea 0.5 bar.

Vaan nyttenhän kesällä sitä on hyvää aikaa testailla ku ei pääse mökki jäätymään keskenkaiken 

[hp85]

Moro. Kesän yli on tultu aritermin voimin ja hyvin on mennyt. Eilen nuohosin perusteellisesti koko kattilan imurin siivet puhdistin ja rappasin kattilan sisäpinnat. Pesällisellä koivua (joka ei ole ihan kuivinta) lämpenee 2000l sinne 80 seutuville. Tyytyäinen olen ollut vermeisiin.