Kirjoittaja Aihe: Atmos puukattilat  (Luettu 56600 kertaa)

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Vs: Atmos puukattilat
« Vastaus #30 : 09.02.2013-20:26 »
Tulipa ihmeteltyä ja kuunneltua kertomusta Atmos DC32GS kattilastakin messuilta. Pariskunta kuunteli tarkkaan toimintaa esittelijältä ja kun nainen kysyi päästöistä, niin esittelijä kertoi, että ollaan ihan eri sfääreissä perinteisiin puukattiloihin. On kuulemma saksa malli vielä, jossa ohjataan ilmaa sähkömoottoreilla. Kysyin sitten, että lambdallako on ohjaus, niin ei vastannut mitään. Milläs se oikeasti toimii?

Jyhkeän tuntuinen kattila, mutta oudosti kaikki toiminta jemmattu kattilan takaosaan, josta säädöt eivät ole kovin hyvin käkyvissä ja vaatii tilaa reilummin taaksekin. Siistin näköinen rakenne sinänsä vs. Econature.

Edit. Pitihän se käydä katsomassa Rica Atmos sivuilta:
"Rica Atmos puukattilassa on erilliset karkeasäädöt sekä ensiö- että toisioilmalle, jotka säädetään poltettavan materiaalin mukaan.

Lopullinen ilmanoton hienosäätö tapahtuu automaattisesti ilmanoton servomoottorilla, jota ohjataan savukaasujen lämpötilan mukaan. Näin palamista ohjataan mahdollisimman tarkasti oikealla ilmamäärällä palamisen eri vaiheissa."
« Viimeksi muokattu: 09.02.2013-20:52 kirjoittanut kahe »
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

Juhanisto

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 395
Vs: Atmos puukattilat
« Vastaus #31 : 22.03.2013-20:37 »
Piti oikein kirjautua tämä viestin takia  ;D

Mulla on ollut tälläinen Atmos DC 32 GS käytössä nelisen vuotta. Onhan siinä joo sähköpuhallin mutta minusta sitä ei ohjata millään. Eli puhaltaa aina samalla nopeudella. Mutta pitää sanoa etten kyllä ole tarkkaillut vaihteleeko nopeus. Olishan tuo hieno jos siellä sellainen olisi. Pitääpä seurailla palon aikana. Ei siellä mitää lambraa ainakaan ole.

Polttanut olen perussäädöillä mitä kattilassa oli valmiina, en ole uskaltanut alkaa muuttelemaan kun näin toimii hyvin. Puitten koolla ei tunnu olevan merkitystä, no itse olen puut tehnyt joten koko tekijän silmissä olisko sitten aika tasakokoisia. Kosteilla puilla toimii huonosti, joskus ollu rangoista tehtyjä kosteiksi jääneitä puita, varsinkin mänty on huonoa muutenkin palamaan. Niillä ei saa kunnon toisiopaloa aikaan. Eli mänty menee muiden seassa mutta yksistää poltettuna tahtoo vaan holvaantua, jotenkin tarttuvat toisiinsa ja kevyina puina eivät tahdo laskeutua pesässä kunnolla. Palaa vaan reikä keskelle ja palo hiipuu. En tiedä onko muilla samaa ilmiötä. Hiukan olen vedonsäätimestä säätöä muuttanut, eli takana oleva virransäätöläppä (nimi rican sivuilta) joka sulkeutuu kattilan lämmön kasvaessa, pitäisi mennä kokonaan kiinni +80 minulla menee n. +90, näin käyntilämpötila nousee nopeammin sinne +95. Sen jälkeen mäntykin on toiminut hiukan paremmin. Onneksi tuota ei nyt ole paljon poltettavaksi. Savukaasut huitelee +250 puhtaana ja +300 aika nuohota. Tahtoo vaan venyä tuo nuohos väli nykyään kk, ennen jaksoin joka toinen viikko. Empä ole noita savukaasuja yrittänytkään alemmas saada, voishan tuosta 20-30 astetta saada hifisteltyä pois. Mutta näillä lämmöillä ainakin kattila pysyy puhtaana ja helposti nuohottavana.

Jos joku on jotain säätöjä tehnyt niin mielenkiinnolla kuuntelen niistä ja niiden vaikutuksesta.

Muut vehkeet Atmoksen lisäksi on vanha varaaja 1300l, 200l paisunta , laddomat latauspumppu ja automix 20 säädin. Aika hyvä paketti. Varaaja hiukan liian pieni, mutta oli vielä ehjä niin jätettiin paikalleen. Potkua kattilassa riittäisi yhdellä pesällä niukasti 2000l litraan kunnon pakkasillakin polttettuna jos vielä hiukan alkusytytys pesää ylitäyttäisi. Tulevaisuuden varalta laitettiin tuo 200l paisuntakin. Mutta nyt mennään vajailla täytöillä. Ulkovuoriremontin yhteydessä sitten vanha pihalle ja uusi tilalle, pitää meinaa oviaukkoa suurentaa jos haluaa jonkun muun kun ovaalivaraajan. Tyytyväinen olen ollut, mitään häiriötä ei ole ollut 4v aikana. Laitoin vielä savuhormitermarin ohjaamaan latauspumppua, niin ei tarvitse sitäkään käydä enää sammuttelemassa. Olisi tuon ohjauksen kai saanut kattilastakin, mutta oli näin omatoimisähkärille helpompi toteuttaa. Samalla termari katkaisee virran kattilastakin. Niin ja tupa vanha 1978 tehty ja 425m3 lämmitettävää tilavuutta, puita menee 16-18pm3 vuodessa, koivua pääasiassa ja hiukan kuusta ja mäntyä seassa. Että näillä mennään.
Kattila Atmos DC 32 GS, 38v. vanha 1300l varaaja, laddomat 21 latauspumppu, automix 20, 166m2 lämmintä vuodelta 1978.

vmj

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 267
Vs: Atmos puukattilat
« Vastaus #32 : 23.03.2013-09:30 »
Kosteilla puilla toimii huonosti, joskus ollu rangoista tehtyjä kosteiksi jääneitä puita, varsinkin mänty on huonoa muutenkin palamaan. Niillä ei saa kunnon toisiopaloa aikaan. Eli mänty menee muiden seassa mutta yksistää poltettuna tahtoo vaan holvaantua, jotenkin tarttuvat toisiinsa ja kevyina puina eivät tahdo laskeutua pesässä kunnolla. Palaa vaan reikä keskelle ja palo hiipuu.

Täällä Orlan Super 40 ja sama huomio; kostean puun kanssa saa aikaan kitkerää savua. Tässä vaihessa kun käy varastopesää pöyhimässä pääsen yleensä parempaan polttoon mutta yhtä kaikki ei tätä vaihetta saisi koskaan tulla eteen. Mutta se on enemmänkin sen kattilan lataajan vika kuin itse kattilan ominaisuus. Märän puun polttaminen on tunnetusti huono idea paitsi avotunturissa jos muuta ei löydy kuin tunturikoivua...

Minulla palaa kans sekapuuta, mutta en ole huomannut männyn kanssa mitään ongelmia. Puut on tehty viime keväänä. Pikemminkin isompien koivupöllien tapauksessa voi tulla ongelma; kaiketi tiheäsyisenä puuna ei ole niin hyvin edellisvuoden intiaanikesänä (heh... joooooo...) kuivanut. Isompia koivupöllejä käpistelen Fiskarsilla ja se on helpottanut hommaa kummasti. Yleensä pyrin latomaan eri puulajeja sekaisin varastopesään: jos siinä seassa on hieman kosteampaa kamaa niin tasaantuu kun ympärillä on liekkiin myötämielisemmin suhtautuvaa tavaraa.

Orlan Super 40 ja Laddomat 21-100 + savukaasutermostaatti, Akva 2400EK+vastukset,  levylämmönvaihdin, Arimax 17R

Juhanisto

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 395
Vs: Atmos puukattilat
« Vastaus #33 : 23.03.2013-12:57 »
Joskus oli tuulenkaatoja, mäntyjä paljon poltettavana. Silloin huomasin tuon "holvaantumis" taipumuksen männyillä. Silloin olivat kyllä kuivia. Ehkä mänty kuivana palaa todella voimakkaasti ja ehtii palaa tuo reikä siihen keskelle ja päät palaa hitaammin. Se riitti että kerran kävi "pudottamassa" tuon kasan alas, toista kertaa sitä ei tullut. Palaahan tuo ajan kanssa pois, mutta ei ole mitään tehokasta polttoa. Koskaan pesään ei ole mitään palamatta jäänyt. Nykyään ladon sekaisin kun sekalaista puuta ja yleensä koivut alle ja muut päälle. Mulla on osaksi rankaa joka ei ole halottu, kylki vaan vedetty sahalla auki ja nuo ovat yleensä kosteampia kun halottu koivu. Nuo rankapuut kun latoo siihen päälle niin ehtivät "kuivua" siinä ennen palamista. Kyllä sen huomaa painoeron kun ottaa koivun ja männyn käteen kuivana. Mänty paina juuri mitään verrattuna koivuun. Pelkällä koivulla palaa hienosti ja rauhallisesti, varsinkin jos puut eivät ole liian silppua. Nykyään sen jo tunnistaa äänestä koska kattila palaa tehokkaasti ja sille suunnitellulla tavalla  :D
Kattila Atmos DC 32 GS, 38v. vanha 1300l varaaja, laddomat 21 latauspumppu, automix 20, 166m2 lämmintä vuodelta 1978.

akWho

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 297
Vs: Atmos puukattilat
« Vastaus #34 : 23.03.2013-19:04 »
Toimisko Atmoksessa saman suuntainen säätö paloilmalle puulajin mukaan kuin Vedex 3300:ssa.
Havupuille ilma syötetään ylhäältä varastopesän läpi ja sekahaloille keraamisen arinan yläpuolelle.
Tarkemmmin Vedexin esitteessä
Jäspi YPV-40, Ovaali EPK 1.8m3, Ouman EH-80 ulkoanturilla,lämmitettävää 160m2 wirsbo lattialämmitys.
Energia: sahauspintaa ja tasauspätkät lähisahalta.

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Atmos puukattilat
« Vastaus #35 : 22.04.2013-14:46 »
Osaakos joku kertoa onko XX GSX ja GSX XX mallien välillä joku todellinen ero?
Atmoksen sivuilla tyyppimerkintä vaihtuu ainakin Saksan markkinoille suunnatuilla tuotteilla ja ulkonäöllisiäkin eroavaisuuksia taitaa olla? (Saksassa XX GSX malleihin ei energia-avustusta saa mutta ainakin GSX 50 avustuksiin kelpaa?)

http://www.atmos.cz/english/kotle-001-kotle-na-drevo
http://www.atmos.cz/germany/kotle-001

Pari muuta linkkiä "Saksan malliin":
http://www.atmos-zentrallager.de/kessel/gsx/dc_gsx_serie.html
http://killus-technik.de/xtcommerce/download/Bedienungsanleitung-GSX-Serie_ki-tec.pdf
http://killus-technik.de/xtcommerce/download/Planungsdaten_GSX%2050.pdf
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

Juhanisto

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 395
Vs: Atmos puukattilat
« Vastaus #36 : 13.11.2013-16:53 »
Jatketaan tähän uutta kyssäri perään  ???

Tietääkö joku mitä "muovailuvahaa" tämä kaveri tässä laittaa arinakiven alle ja saako sitä mistään suomesta. Tuossa jossain 1:50 kohdalla videota. Itsellä tuo saksankielen opiskelu jäänyt sille asteelle että tuosta en selvää saa  ;D

http://www.youtube.com/watch?v=FL1DINiPObo

Joskus arinakiven vaihto edessä niin voisi yrittää jostain hankkia vai tuleeko tuo "muovailuvaha" arinakiven mukana kun sellaisen tilaa jostain. Ainakin nuo tiivistenauhat oli muistaakseni tilattava erikseen. Atmoksen varaosaluettelossa on vaan jotain nimellä Boiler cement. Saako siitä muka tehtyä tuollaista muovailtavaa massaa joka pysyy noin hienosti kasassa. Jos täällä olisi joku joka on joskus tästä massasta jotain muovaillut.

Muuten kyllä hyvä video katsoa jos on tuota hommaa tekemässä.
Kattila Atmos DC 32 GS, 38v. vanha 1300l varaaja, laddomat 21 latauspumppu, automix 20, 166m2 lämmintä vuodelta 1978.

Juhani

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 700
  • Puuhulluutta jo toisessakin polvessa...
Vs: Atmos puukattilat
« Vastaus #37 : 13.11.2013-20:45 »
Cementistä ja Amoksesta en mittään ymmärrä mutta kuitenkin pitää kommentoida.

Aikas monesta palasesta tehty kattilan keramiikat, mikähän noiden kestoikä ja hintataso on?
Kastelli 1,5 krs 177m2 540m3, at puolilämmin heikoilla eristeillä 40m2/95m3, vesikiertoinen wirsbo lattialämmitys.
Nunnauuni Ulla 2 duo takkaleivinuuni 2200kg (72kw)
Iki orginal 200kg puukiuas.
Attack 35kw DPXL Lambda, Oventrop latausyksikkö, 2000L akvaterm varaaja.
Mitsu Fh35(jäähdytykseen)

Juhanisto

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 395
Vs: Atmos puukattilat
« Vastaus #38 : 14.11.2013-02:16 »
Itsellä on 5 lämmityskausi menossa samoilla kattilan mukana tulleilla osilla. Arina on jo kulunut jonkin verran, menee ainakin tämän lämmityskauden loppuun. Varastopesän kivet aika hyvässä hapessa vielä, yksi hiukan halki. Toisiopalopesän kivet hyvässä kunnossa, toisessa niistäkin halkeama. Hinta politiikasta sen verran että otin joskus tarjouksen suomalaiselta maahantuojalta kaikista kiviosista tiivistenauhoineen ja niiden hinnaksi tuli veroineen silloin (2011) n. 780€. Mutta näyttää jo arinakiven saavan viron puolelta 50€ tuossa tarjouksessa olevaan hintaa halvemmalla, tiedä sitten millä sieltä saisi koko paketin.

Luulisin että noilla alkuperäisillä kiviosilla mennään ainakin se 7-8-10 vuotta tiedä sitten tarkalleen, arina varmaan paukahtaa aiemmin. Eli kiville voisi laskea sellaista 100€ vuosittaista kulua jos tuolla suomen hintatasolla mennään. Kalliiltahan nuo kuulostaa, mutta jos laskee että ennen meni öljyyn vuosittain se n. 2500€ nykyhinnoilla.

Se vinkiksi kaikille jolla on kiviosia kattilassa niin niistä ei kannata millään kovalla kaapia hiiliä ja tuhkaa pois pesästä. Se onnistuu pitkävartisella laadukkaalla maalipensselillä mainiosti. Ja tuolla on helppo vedellä tuhkat pois toisiopalotilastakin. Tämän vinkin sain kokeneelta käänteispalokattila mieheltä aikoinaan. On muuten vieläkin se sama sokevan pitkä puuvartinen pensseli käytössä minkä ostin 5v sitten. Kannattaa vaan ostaa sellainen missä on mahdollisimman jäykät juohet.
Kattila Atmos DC 32 GS, 38v. vanha 1300l varaaja, laddomat 21 latauspumppu, automix 20, 166m2 lämmintä vuodelta 1978.

Repa

  • Vieras
Vs: Atmos puukattilat
« Vastaus #39 : 14.11.2013-03:07 »
Ei auennut mitä se aine oli, ehkä jotain keramiikkasavea kenties tai bolusta?

Sika kalliita noi kivet, kannattaa "hyväst pittää, niin riittää lapsillekkii" sanoi karjalaisukko velkaa.

Ite olen tuhkaa ripotellu tiivisteeksi metallin ja kiven väliin ettei terva liimaa niitä toisiinsa, kaiketi jonkinlainen liikkumavarakin olisi hyväksi.

Omasta mielestä ei kaikkia tuhkia tartte nuolla pannusta, pieni tuhkakerros toimii eristeenä ja tosiaankin kiviä kannattaa kohdella "silkkihanskoin" kun niiden hinta on aika suolainen.

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Atmos puukattilat
« Vastaus #40 : 14.11.2013-09:57 »
Hakusanalla "der Kesselkit" (Rudokit) löytyy tuo aine:

http://www.atmos.cz/germany/nahradni-dily-077-tmely

ja Atmos Zentrallager: Ersatzteil Katalog 2012/13 Tab. Nr. 10. Kitte

Edit:

Tässä linkki keskusteluun (hyviä kuvia) jossa rakentelevat suojaa arinakivelle:

http://f3.webmart.de/f.cfm?id=2902459&t=3272125&r=threadview
« Viimeksi muokattu: 14.11.2013-10:35 kirjoittanut ev3449 »
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

Juhanisto

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 395
Vs: Atmos puukattilat
« Vastaus #41 : 14.11.2013-17:11 »
Eli suomenmaasta vaikea löytää kyseistä muovailuvahaa. Tuolla videon kaverilla se limppi oli vaan kädessä. Keraamista savea ( http://www.kerasil.fi/epages/Kerasil.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Kerasil/Products/511028 ) kyllä löytyy ja kattila kitti ( http://www.unipak.dk/fi/node/271 ) ei taida olla samaa ainetta. Mutta kukaan ei näköjään ole kyseistä kessel kittiäkään käsitellyt. Onko se sitten tuollasta vahaa vai kattila kitin tapaista tahnaa. Kaikenlaisia tulenkestäviä korjausmassoja kyllä myydään, mutta ne on laasteja ei niitä voi leipoa  ;D
Kattila Atmos DC 32 GS, 38v. vanha 1300l varaaja, laddomat 21 latauspumppu, automix 20, 166m2 lämmintä vuodelta 1978.

vmj

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 267
Vs: Atmos puukattilat
« Vastaus #42 : 14.11.2013-22:58 »
Jenkkilässä Orlan-käyttäjät ovat modanneet tulipesää keraamisen ariinan kohdalta leikkaamalla sinne tulitiilistä ohuita laattoja. Tarkoitus nimenomaan suojata sitä arina-aukkoa eroosiolta. Yksi sälli on puolen tuuman teräslevyyn porannut pyöreät reiät ja laittoi sellaisen arina-aukon päälle. Tarkoituksena siis suojata keramiikkaa ja vähentää kekäleiden putoamista toisiopalokammioon. Joku toinenkin oli sitä kokeillut ja väitti toimivaksi konseptiksi.

Jos ketä kiinnostaa niin kotly.comista saa Orlanin varaosia varsin hyvin, ovista ja elektroniikoista alkaen, noita keramiikkapalikoita unohtamatta. Itse tosin mietin, että ne toisiopesän ohjuritiilet valaisi tarvittaessa vaikka itse tulenkestävästä valumassasta. Sisäänajohan noissa sitten on se kriittinen juttu; ei todellakaan ajeta täydellä teholla muutaman ekan käytön aikana.

Orlan Super 40 ja Laddomat 21-100 + savukaasutermostaatti, Akva 2400EK+vastukset,  levylämmönvaihdin, Arimax 17R

puuhastelija

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 82
Vs: Atmos puukattilat
« Vastaus #43 : 09.01.2014-08:49 »
Kovasti kiinnostaisi vähän paremman kattilan vaihto Arimax 240:n tilalle. Mitenkähän lie Atmos istuisi suoraan moisen tilalle tilavaatimustensa suhteen? Kattilan vasen puoli on liki seinää, ja oikealla on reilummin tilaaa.
Arimax 240, Akvaterm 2m³, EH-80. 184 m² lämmitettävänä.

Juhanisto

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 395
Vs: Atmos puukattilat
« Vastaus #44 : 09.01.2014-16:43 »
Minulla tuo 32kW atmos käytössä. Vaatii taakse tilaa jonkin verran koska alhaalla on nuohousluukku ja se pitää päästä tyhjentämään sujuvasti. Itselläni on oikea puoli seinässä melkein kiinni. Putkilähdöt on oikealla puolella joten ne voi olla vähän edessä nuohouksessa jos nuohoaa vasemmalta puolelta mutta onnistuu varmaan sekin. Joku 50cm saa lisätä kattilan mittoihin että sopii sinne hormin ja kattilan väliin imurin kanssa tuohuamaan. Mittaan tarkemmin kun käyn taas illalla pannuhuoneessa.
Kattila Atmos DC 32 GS, 38v. vanha 1300l varaaja, laddomat 21 latauspumppu, automix 20, 166m2 lämmintä vuodelta 1978.