Lämmitysmuodon suunnittelua

[Jepulis]

 Rintamamies ok-talo kyseessä johon on v.1981 tehty n. 90m2 laajennus ja peruskorjaus n.90m2 vanhempaan perusosaan. Pihassa verstas rakennus n70m2 jonne menee maanalla kanaali pannuhuoneesta. Seinillä tuvassa vesikiertoiset patterit. Sauna osastolla vesikiertoinen lattialämmitys.

 Kattilana Arimax (mallimerkinnästä ei tietoa) alapalokattila vm. 1980 joka sijaitsee laajennusosassa. Pannuhuone on n. 3,5m x 3,5m ja kattilalle on tehty "monttu" eli kattila hieman lattiapintaa alempana.Kattilan tehoalue öljy 50kw max ja puu 40kw max, lukee kattilan kyljessä. Vieressä 3000l varaaja. Talon oston jälkeen v. 1997 on lämmitetty oikeastaan kokonaan öljyllä ja verstaalle kylmimpään aikaan päästettty sen verran lämpöä että muutaman asteen plussalla pysyy. Öljyä mennyt n. 3000-3500l/v. riippuen talvesta. Joku sanoi että ei paljoa mene ,mutta näillä hinnoilla ei oikein innosta maksaa kallista öljyä. Pari kokeilua on puillakin tehty mutta ei ole juuri kokemusta tästä. Lämpimäksi vesi saatiin ja järjestelmät toimi ihan ok. Järjestelmät on vanhoja eli 1981 vuonna tehty ,mutta ihan kohtuu kuntoisilta nuo vaikuttaa.

 Nyt on sitten tutkittu vaihtoehtoisia lämmitystapoja, MLP:ja ,VILP:ja ja ILP:ja. On tullut eteen plussaa ja miinusta ko järjestelmistä, ja maksaahan nuokin jotain. Nyt vaan asiaa tutkittuna tuntuu puulämmitys kuitenkin järkevimmältä ratkaisulta. Omaa metsää ei ole mutta metsän keskellä ollaan maaseudulla ja puuta kohtuullisella vaivalla ja hinnalla ympäriltä saa ja varastotilaa on suuleissa.

 Nyt kysyn viisaammilta että miten kannattaisi  järjestelmää tuunata? Lähinnä nyt kesän ajaksi on ajatus ,kun luin että ei silloin kannattaisi kattilaa turhaa lämmittää. Eli käyttövedelle on vain tarve. 5 henkinen perhe kyseessä ja veden käyttö on kohtuuden rajoissa pysynyt eli ei luntraajia onneksi ole perheessä vaikka kaksi teini-ikäistä onkin.

 Kannattaako laittaa järjestelmän tueksi sähköinen vesivaraaja joku 150-200l? Vai pannuun sähkövastus? Kun mielestäni öljyllä pelkän käyttöveden lämmittäminen ei tunnu enään viisaalta ratkaisulta. Vai mikä olisi järkevin ratkaisu. Pannussa on n. 200l varaaja itsessään ymmärtääkseni ja myöhemmin (v.1990) lisätty lämminvesikierukka öljypolttimen lisäyksen yhteydessä.

 Lämmityskauteen sitten neuvoja kaivataan myös. Varaajassa on 3 kerros ratkaisu, onko aina järkevää lämmittää koko varaajan massa vai osa siitä, ja missä tilanteessa?

 Paljon on vipuja ja vipstaakeja pannuhuoneessa ,kuin laivan konehuoneessa ja vanhan isännän selityksistä ei saanut kyllä meikäläinen selvää miten vivut laitetaan kun puilla ryhdytään lämmittämään, hekin olivat siis jo jonkin aikaa öljyllä lämmitäneet tupaa. Itse päättelemällä sain kierron varaajaan kyllä puukokeilussa toimimaan ja oikeat pumput käyntiin. Mutta tiedä oliko sitten vipstaakit kuitenkaan parhaimmalla tavalla auki ja kiinni???

 Kiitokset vastauksista.

   

[Pähkäilijä]

Onko varaajassa lämminvesikierrukka? Eli tuleeko käyttövesi nyt kattilasta vai lämmitätkö öljyllä myös varaajaa/ kun puilla lämmität varaajaa niin sieltä saat lämpimän käyttöveden. Kattilan/ varaajaan/ patteriverkon vesi on erikseen käyttövedestä ja kattilassakin on kierrukka johon menee kylmä vesi sisään ja tulee kuumana ulos.

Monissa paikoissa on kesäajalle erikseen sähköllä lämminvesivaraaja ja siihen tulee suuremman varaajan kautta esilämmitetty vesi. Paljon vähemmän tarvitsee lämmittää käyttövettä sähköllä jos se on pikkuvaraajalle tullessa esim 30c eikä 4c.

3500 litraa öljyä noin vanhalla kattilalla lienee hyötysuhde 70% paikkeilla, kattilankin päivittämällä putoaa öljynkulutus mutta 3000 litran mukaan laskettuna on puun tarve noin 12 m3 koivua tai 18 m3 muuta puuta (kiintoja).

Kattila montussa - jos varaaja on kattilan yläpuolella sillä on saatu aikaan vapaakierto kattilan ja varaajan välille joten sähkökatkokset eivät ole niin vaarallisia. Vipujen asennosta on hankala mitään pähkäillä, mutta pääasiassa varaajan alareunasta kylmää vettä kattilaan ja kattilasta varaajan yläreunaan menee lämmintä. Välissä termostaatti joka huolehtii ettei kattila ole liian "kylmänä" jolloin pikeentyy - kun lienee kattila suunniteltu noin 70-80c käyttölämpötilaan. Kun puilla lämmittää niin mitä enemmän varaajaan lämpöä varaa sen pitempään sillä pärjää. 3000 litrassa 1 aste on 3.5 kWh. Jos varaajan yläkulmassa on lämminvesikierrukka ei kesällä tarvitse varaajasta olla lämmin kun kierrukan ympäröimä vesi.

[Jepulis]

 Kyllä juu on varaajassa lämminvesikierukka. Nyt on tuvan käyttövesi otettu itse pannun lämminvesikierukasta. Mutta tuonne verstaalle lähtevät verkostoputket tulee tuosta 3000l varaajasta. Eli nyt on jouduttu lämmittämään öljyllä ihan sitä varaajan yläosaa käsittääkseni. Pannusta lähtee tupaan oma piiri pattereille.

 Hyvä idea muuten tosiaan tuo että käyttövesi sähkövaraajalle otetaan tuon 3000l. varaajan läpi, kun oon sitä mittaria tihrustellut niin se on tosiaan sen 30astetta koko ajan.

 Uskoisin että kattila montuun laitettuna on saatu puiden lastaus kattilan sisään inhimilliselle korkeudelle. Nyt se on ihan normi pöydän korkeudella tuo luukku lattiasta (luukku siis kattilan päällä).

 Ok. Kiitoksia ,tosiaan kattilan päivityksellä voisi saada öljyn kulutusta pienennettyä mutta kuinka paljon teoreettisesti? Ja sitten toisaalta jos ostaa uuden vastaavan monitoimi pannun jossa olisi mahdollisimman monelle polttoaineelle suht hyvät hyötysuhteet niin arvaten on aika tyyris hankinta sekin. Pieni päivitys muuten tuohon öljyn kulutukseen. Eli kävin katsomassa että mitä meni nyt talvella. Eli lokakuusta tähän päivään on mennyt 1800l öljyä. Huhtikuusta - Syyskuuhun on ennen mennyt 1000l. Eli 2800l olisi vuosikulutus nyt. Tämä on ilmeisesti paljolti uuden polttimen ansiota joka vaihdettiin n. vuosi sitten keväällä. Mikä olisi hyötysuhde tämän kulutuksen mukaan ,ja minkälaisena sitä voi pitää? Onhan kyseessä kuitenkin vanha pannu eikä varmasti optimoitu öljylle parhaimmalla mahdollisella tavalla. Mutta siis meni sitä se 3500l.  tai 2800l. niin onhan se rahaa kasa sekin, ja yhtä kaikki kallista se öljy on joka tapauksessa.

 Ja taas tutkien foorumeita taitaisi olla noitten kiertovesipumppujen kanssa pelaaminenkin jotakin säästävää ,vaikka ei itse pumppua välttämättä ,mutta jos aika ajoin kun ei ole lämmityskausi menossa niin pyöräyttäis pumppuja hetken. Vai onko mitään hyötyjä pumppujen pyörimättömyydellä. Tämä tietysti jää tarpeettomaksi jos ja kun sähköllätoimivaan varaajaan siirtyy.

[Pähkäilijä]

Jos varaajan yläreunassa on 30c lämmintä se lienee ennemminkin huoneenlämpöinen eikä erikseen lämmitetty. Öljyllä sinänsä ei kannata varaajaa lämmittää kun tehot riittävät kattilassakin suoraan käyttöveden lämmitykseen.

Mites kuuma pannuhuone on nykyisin? Vanhoissa kattiloissa on huonommat eristeet yleensä ja pannuhuoneet muistuttavat huonosti lämmitettyä saunaa usein. Jostain luin öljykattiloiden hyötysuhteen parantuneen noin 10% 10 vuodessa joten 20% kulutuksen lasku voisi olla ihan realistinen (taisin lukea mainoksesta joten siinä voi olla markkinalisää). Sellainen 500 litraa vuoteen uudella kattilalla voi saada käyttöä alemmas, ehkä enemmänkin. Tosin vuodet eivät ole veljeksiä joten tuo vuosittainen öljynkulutus heittelee paljonkin.

Jos uutta kattilaa miettii lienee harvassa käänteispaloiset puukattilat jotka ovat kaksoispesäisiä. Jäspiltä löytyy Biotriplex johon voi pellettipuolelle laittaa öljypolttimenkin. Puupuolelle menee vain lyhyt 33cm puu.

Kiertovesipumpun seisottamiseen liittyy yleensä kalkkeutumispelkoa ja pumpun jumiinmenoa. Täällä pumppu pöyrähtää keväästä syksyyn kellokytkimen takana aamuin illoin kun pyörittää vähän vettä kosteiden tilojen lattialämmityksessä. Toisaalta ei kattilan ja varaajan välinen pumppu pyöri monessakaan paikassa keväästä syksyyn.

Tokihan lämpökanaaliin ja patteriverkkoon voi karata lämpöä kesälläkin vaikka ei tarviais jos kattilasta on suntti auki ja siellä kuuma vesi kiertää - etenkin jos asunnossa on vain huonekohtaiset termostaatit lämmintä säätämässä.

[Jepulis]

 Varaajan ihan yläreunassa ei ole muistaakseni mittaria, tämä mitä olen tiiraillut on keskikohdalla. Pannuhuoneen lämpötila ei ole merkittävästi lämpimämpi kuin muutkaan huoneet ,ehkä hiukan mutta siis jotakin 25 astetta max ehkä alle, ei kuuma kuitenkaan. Aiemmin vanha isäntä oli pannun luukun alle ,sinne pesän yl'pintaan, laittanut kovan tulenkestävän villan ilmeisesti juuri pitämään lämpöä paremmin sisällä.

 Mutta summa sum maarum tuollakin kokoonpanolla vois päästä suhteellisen edulliseenkin lämmityskustannukseen ,tietysti homma lisääntyy itsellä lämmitys kaudella mutta jäisipä rahaa vaikka sitten uusiin ulko-oviin jotka kyllä hukkaa nykyään lämpöä huolella talvisin