Heti laitettava puolustus omalle systeemilleni, joka kylläkin syntyi ilman kokemusta, mutta on toiminut hyvin. Lisämukavuus ja kapasitetin nosto tässä panivat tämänkin foorumin löytämään. Sinänsä kultakimpale tämä porukka tietoineen.
Omassa varaajassani oli parin päivän sairastelun tuloksena tilanne tämä: ( 1800 litran varaaja) Alaosassa 20, keskiosassa 20-25,sekä yläosassa 75. Eli mistään ei huomaa ( paitsi pikkujutusta josta tuonnempana) että lämmitetty osuus on pieni ja kylmää vettä paljon,eli valmius ottaa lämpöä vastaan hyvä, mutta kuumaakin löytyy vielä hiukan.
Lattialämmön ottovesi otetaan ihan varaajan yläreunasta ja Ouman EH 80 sekoittelee siitä sopivan haaleaa lämmitykseen. Paluvesi tulee noin 20 asteisena varaajan alaosaan.
Ylin käyttövesikierukka on yläosassa, joten lämmin vesi riitää loputtomiin ( 2X6 kW lämpöparonit siinä noin 1/3 verran yläreunasta alaspäin)
Seppol kieltämättä sai edes hetken ajattelemaan että kerrostuminen ei olekaan ihan täysin pelkää hyvää. Tosin oma systeemini perustuu kerrostumiseen, eli varattu lämpöosuus varaajassa alkaa täyttyä ylhäältä ja lopulta lämpiää pohjalle asti. Kuumaa on aina saatavilla. Lämmön käyttö taas alkaa kylmentää varaajaa pohjasta ja kylmän raja nousee vastuksille asti, kunnes ei enää nouse ( alkaa sähköllä ylläpito) Sanoisinpa että jos laittaa varaajan ja sähövastuksia varalle, niin ei tuosta systeemi parane.
Mutta se Seppol:n kommentti että sekoittamisessa olisi oikea tapa... Siinä olisi minulle yksi selkeä etu: Varauskapasiteetti nousisi nykyisestä noin 1200 litrasta täyteen 1800 litraan ja jotain aion asian hyväksi tehdäkin. Käyttövedelle se vaatisi ehkä erillisen lämmittimen jonka senkin voisi pikkujärkeilyllä ehkä lämmittää puulla.
Toinen hyvä kommentti antoi toisen idean, jolla voisin ajaa varaajastani enemmän lämpöä ulos,mutta varmistaa vastuksen lähtemisen päälle aina oikeassa kohdassa oli se, missä ehdotettiin aikaviivettä kytkeytymiselle sen jälkeen kun lämpöparonin termostaattii haistaa lämmön putoavan. Jos panisi vaikka 4-6 tuntia, niin pakkasilla vielä saisi kuumat vedet mutta varaaja olisi ihan siinä hilkulla kylmetä. Nykyäänhän varaajassani on vielä lähes 1/3 kuumana kun jo vastukset kytkeytyvät. Kylmän ja lämpimän raja on uskomattoman terävä. ja liikkuu ylös ja alas kuin kylmä ja lämmin olisivat vettä ja öljyä. Kun on edes hiukan lämmön tuottoa ja kulutusta, niin raja pysyy. Jos astia on rauhassa eikä lämmitetä eikä kuluteta,raja hiipuu.
Se asia mikä pitäisi muuttaa jos lämpörajaa hilaisin ylemmäs, on ilmanvaihdon omatekoinen jälkilämmitys. Olen tehnyt kuparista putkilämmönvaihtimen ja se saa varaajasta veden luonnonkerrolla. Sen yläpiste on vain noin 1/3 varaajan yläosasta, joten kun kuuman raja kipuaa sen yli,alkaa ilmanvaihto työntääkin noin 24 asteen sijasta 15 asteista tai jopa kylmempää. Lämmön taltenottokenno ei pysty yksi ylläpitämään lämpöä. Glykolikierto ilmanvaihtoon on pumpulla, mutta kuuma vesi siihen putkivaihtimeen siis vain painovoimaisella luonnokierrolla. Vaihtimessa on kaksi putkea päällekkäin letkupuristimella päistä krympättynä ja uushopeajuotetta reippaasti. Sisäputkessa menee kattilavesi ja ulko- ja sisäputken välissä glykoli.
Itselläkin oli episodi varaajan saavuttua ja kun sen lopulta pannariin sain äherrettyä: Kun kytkin käyttöveden, ei kulunut kuin suhinaa ja se ei lakannut... Ei kestänyt kauaa päätellä, että alempi kierukka vuotaa. Ja niin vuosikin reilusti. Oli tärissyt kokonaan poikki! Toimittaja sanoi, että ei mitään outoa, tällaista sina välillä sattuu!! Kuulemma rekkakuljetuksessa osa kierukoista saa värinää ja katkeavat. Oli hiukan epätodellinen olo, että ihanko noin.. Ja itse kuvittelee ettäLVI kamppeita ostaessaan saa koettua ja testattua tavaraa, joka kestää vuosikymmeniä.
Aihe: Kattila kiinni taloautomaatiossa - valvonta ja optimointi (Luettu 8338 kertaa)