puulämmitys-parannusprojekti

[seppol]

En halua olla mikään häirikkö joka aina vastustaa kaikkea hyvää kun olen kritisoinut mm. kerrosvaraamista. Akvaterm valmistaa erilaisia varaajia joissa yritetään ilmiötä käyttää. Parhaimmillaan on kolmekin lämmönvaihdinta samassa säiliössä. Näilläkin palstoilla olevien käyttäjäkirjoitusten perusteella ei se toimikaan. Käyttäjiä tuntuu vaivaavan kun yläosan jää vielä lämmitä vettä ja sitä ei saada jäähtymään. Voisin kertoa miten sen voisi käyttää käyttöveteen mutta en viitsi.

Olisi tietenkin kiva jos ostetaan kallis ja monimutkainen säiliö ja sieltä saisi lämmintä käyttövettä ja patterikierron ilman että sitä lämmitetään. Kertokaan nyt ihmeessä joku, mistä energia sinne ilmaantuu. Valmistajakin oli sitä mieltä että lämpimän ja kylmän veden rajapintaa ei ole helppo seurata. Siitä näyttää tulleen tieteen haara, joka on kaikkein tärkein.

[25mottia/v]

Tässä talvilomalla ja pitkässä flunssassa on aikaa miettiä tulevia lämmitysmuutoksia ja tätä foorumia availtua pari kertaa päivässä.

Seppol:n kommentin jälkeen mietin hiukan omaa syteemiäni ja on siellä tosiaan jotain kerrosvaraamisesta haittaakin.
Lattialämpösysteemi voi toimia vielä 30 asteen vedellä, eli olisi periaatteessa mahdollista lisätä kapasiteettia varaamiseen sekoittamalla vettä ja torjumalla kerrosilmiötä. Nythän minulla on puolisen metriä varaajan yläosassa " ikuista kuumaa" eli osuutta jonka lämpöä ei koskaan pureta.  Sähkö pitää sen automaattisesti kuumana jos olen poissa tai muuten ei Jäspin juttukaverina haluta olla juuri sinä päivänä. Kuumuus on siis vain sen takia, että käyttövettä olisi aina heti.

Pitää ihan perehtyä ja miettiä, mitä ja miten voisi tehdä, että saisi sen varaajan yläkolmanneksenkin lämmityskäyttöön mukaan.  Ehkä joku käyttövedenlämmitin ennen isoa varaajaa niin että kattilasta tuleva kuuma vesi sen aina ensin kuumentaa, sitten menee isoon varaajaan. Sehän voi semmoisena 80-90 asteisena mennä tyynesti läpi, pikkuvaraajassa voisi olla esim. 50 asteessa käynnistyvä sähkövastus odottamassa.

Ihan uusi näkökulma, jolla saisi nykyvaraajani latauksen kestämään pidempään. Semmoiset 3 tuntiakin kun saisi pakkasilla lisää aikaa, niin töiden jälkeen olisi hiukan aikaa olla vaan. Nyt on aika säännöllinen harrastus se hetikohta kun tulee kotiin, pitää käväistä pannuhuoneessa.  ( Voi pahus, että tuossa juuri olisi poikaa se säkki/ saavi-systeemi kattilan tankkaamisessa + yhden käynnin työkierto, eli itse itsensä sammuttava kattilavesipiiri+ ilmansaanti)

Mutta se kerrostuminen tuli tosiaan ihan itsekseen, kasailin itse -99 syksyllä pannuhuoneeni ja tein sen perus- kaavalla, eli lataustermostaatti ja ohikiertoinen latauspiiri, eli kattilan vesi kiertää vain kattilassa, kunnes alkaa olla 70-80 asteista. Toiminuthan se on hyvin, mutta Seppol sai miettimään, että käytän 1800 litrasta vain noin 1200 litraa enegian varaamiseen ja luovutukseen. Loppu hautoo yläosaa kuumana katkotta.

[lorvi]

Käyttäjiä tuntuu vaivaavan kun yläosan jää vielä lämmitä vettä ja sitä ei saada jäähtymään. Voisin kertoa miten sen voisi käyttää käyttöveteen mutta en viitsi.

Jos tarkoitat että sekoitetaan se 100 litraa 60 asteista vettä 4000 litraan 30 asteista vettä ei tee siitä käyttökelpoista, mutta varaajan päällä on kyllä putkiyhde mistä nuo viimeiset pisarat saa patterikiertoon jos tarvetta.
Minä kritisoin AKVAN varaajaa siksi kun se olisi valmistusvaiheessa niin helppo toteuttaa yksinkertaisesti pidemmillä ohjausputkilla ja kierukan laipan paikka niin ylös kun saa. Sekoitetun veden varaajassa hyötysuhde on huomattavasti pienempi kun kerrostuneissa varaajissa. Kerrostumista ei ole vaikea hallita.

>Valmistajakin oli sitä mieltä että lämpimän ja kylmän veden rajapintaa ei ole helppo seurata.

Mikä valmistaja? linkkiä

[lorvi]

Lattialämpösysteemi voi toimia vielä 30 asteen vedellä, eli olisi periaatteessa mahdollista lisätä kapasiteettia varaamiseen sekoittamalla vettä ja torjumalla kerrosilmiötä. Nythän minulla on puolisen metriä varaajan yläosassa " ikuista kuumaa" eli osuutta jonka lämpöä ei koskaan pureta.   Kuumuus on siis vain sen takia, että käyttövettä olisi aina heti.

Pitää ihan perehtyä ja miettiä, mitä ja miten voisi tehdä, että saisi sen varaajan yläkolmanneksenkin lämmityskäyttöön mukaan.  

 Semmoiset 3 tuntiakin kun saisi pakkasilla lisää aikaa, niin töiden jälkeen olisi hiukan aikaa olla vaan.

Mistä oikein sen veden otat patterikiertoon jos varaajan yläkolmanneksessa on 80-90 astetta niin kyllä sieltä jostain pitäisi siihen lattialämmitykseesi vaadittavat 30 asteistakin löytyä tai silloin on jo jotain todella pielessä.
Lattialämmityksen ollen kyseessä 3 tunnilla lämmityksen viivästymisellä ei ole mitään merkitystä.
Jos tarvitsee kuumaa käyttövettä täytyy kierukan kohdalla olla kuumaa myös varaajassa, jos se varaajan vesi sekoitetaan, ei ole kuumaa käyttövettä lämmityksen kalkkiviivoilla.
Tässä vielä kuvaa kun varaajasta loppuu lämpö niin viiteen tuntiin ei vielä sisälämpötilassa ole kun asteen verran laskua

[Pähkäilijä]

Ei Akvatermin varaaja monimutkainen ole, siellä on ylhäällä kattilasta paluu ja pattereille lähtö - samassa korkeudessa lv kierrukka. Systeemit saisivat vaan olla parikyt senttiä korkeammalla ainakin...

Alhaalla pattereilta paluu ja kattilalle lähtö. Hybridivaraajajissahan on montaa vimpainta ja vimpstaakia mutta niissä on yritetty hyödyntää kerrostumista. Ainakin mitä Lehtisen Antin varaajaa joskus katselin mainoksesta niin sehän on rakennettu täysin kerrostumista silmälläpitäen.

http://www.termax.fi/easydata/customers/termocal/files/liitetiedostot/607793_hybrid_500_esite.pdf

Tuossa ei VILPillä yritetä pitää kun yläkolmannes lämpimänä, öljykattilalla yläviidennes, käyttövesi esilämmitetään alareunassa ja kuumennetaan yläreunassa. Auringolla saadaan käyttöön koko kapasiteetti. kun silloin vähemmän lämmintä vettä tarvitaan voidaan varastoida enemmän.

[25mottia/v]

Se 3 tunnin ( tai pidempi mieluusti) lisäaika olisi tarpeen vain viiveelle, että sähkövastus ei napsahtaisi päälle. Eli selviäisi useampia päiviä " puhtaasti" puulla. Nyt useimmiten töistä tullessa kovalla pakkasella on edellisen illan lataus syöty ja vastus päällä. Eli hiukan lisää kapasiteettia olisin tervetullut.  
Lattiakierron vesi ( 25-35 asteista, riippuen ulkoilmasta) otetaan kuumana varaajasta ja sekoitetaan kierron paluuveteen OUMAN 80:n toimesta. Eli kuumaa menee ihan pikkuisen vain sekaan. Jos varaajasta tuleva alkaa viiletä, sekoittaja tietysti ottaa lopuksi pelkkää varaakavettä ja palauttaa paluukierron kokonaan varaajaan.  


Uusille rakentajille hiukan vinkkiä, missä voisi tehdä paremminkin:
olen järkeillyt lähes itse lämmitys- JA ilmanvaihtosysteemini, mitä nyt nimellinen LVI-suunnittelija laski ilmavirtaukset ym. Otin Nereus- systeemin ja ihan laatutavaraa se oli, mutta...  Ei ole linjakohtaisia virtaus-rotametrejä, ainoastaan ohjeet ruuvailla kuristimia jonkun tietokoneohjelman tuottaman ohjeen mukaan, tyyliin 2,8 kierrosta auki.. En edes yrittänyt säädellä, kaikki piirit ( 15 kpl) ovat kokonaan auki.  talo on tasalämpöinen ja seitteiden mielikuva mukavasta lämmöstä täyttyy lähes kokonaan..  paitsi:
-Märät tilat.. ei lattiat paljoa lämpene. Koska talossa on vain 2 kpl termostaattisäätöistä piiriä, ei kierron lämpöä voi nostaa, tai kohta on 30 pirtissä.
-Ikkunoiden alusta. Vaikka pantiin uudet merkki- ikkunat, niin ikkunoiden edessä on viileää -20 asteen tai kylmemmällä ilmalla. Eikä taaskaan voi millään sitä torjua, kun lämpö on tasainen koko talossa.
Jos tekisin taloni uudestaan, satsaisin jokaisen piirin termostaattiohjaukseen. Voisi laittaa kylpyhuoneen lämpöisemmäksi.
Nyt sen voisi tehdä veilä radio- ohjatuilla termostaateilla, joat mietin tosissaan.
Ja tästä voi tulla kritiikkiä, mutta silti ehkä tekisin:  
Jättäisin sen pahuksen putkitusohjeen sinne laatikkoon ja vetäisin putket vain esim. 1.5 metrin alueelle seinien ulkoreunaan. Ikkunoiden alla on jo nyt piirien alkuosat, mutta kun piirien pinta- alat pienenisivät, niin olisi kierrätettävä hiukan lämpösempää vettä. Se pitäisi ikkunoiden alustat muutaman asteen nykyistä lämpöisempinä.  Kyse olisi vain siitä että saa nousevan lämpimän ilmapatsaan ikkunan kohdalle. Nythän kaikki on tasalämpöistä ja ikkunan viileä pinta virtauttaa kylmää ilmaa hiljalleen alaspäin ja kun talossa ei liikuta, on aamulla kalsean tuntuista vaikka olisi esim. 21.5 astetta joka paikassa.
vai totuinko vain kotitalossa 60- ja 70 luvuilla siihen että joka ikkunan alla hehkuu tulikuuma patteri ja öljy maksaa muutaman pennin/ litra??

Olisi varmaan helppo laskea, paljoko lattiaa voisi jättää putkea vaille ja paljonko jäljelle jääneen putkitetun alan  lämmön pitäisi nousta.  Nyt minulla on todella tarkkana ohjen mukaan putkitettu ihan lattioiden keskiosia myöten, tietysti tiheämmin seinien vierustat, kuten ohjessa luki.
Toinen Nereuksen hankala puoli oli ihme putkikoot. Ei löydy vakioliittimiä.  Väsyneenä kolhin yläkerran putken kun osa oli valettu kipsilevyjen sisään. Onneksi oli seinä lähellä ja tein seinään ylimääräisen rasian jossa on jatkoliitin. Sekin piti postin kautta tilata..  
Muuten lattialämmitys on hyvä.  Ainoastaan kaipaa kuumia patterita silloin kun pitäisi kuivata kinttaita tai lasten sukkia ym..

[Harri2]

Otin Nereus- systeemin ja ihan laatutavaraa se oli, mutta...  Ei ole linjakohtaisia virtaus-rotametrejä, ainoastaan ohjeet ruuvailla kuristimia jonkun tietokoneohjelman tuottaman ohjeen mukaan, tyyliin 2,8 kierrosta auki.. En edes yrittänyt säädellä, kaikki piirit ( 15 kpl) ovat kokonaan auki.  talo on tasalämpöinen ja seitteiden mielikuva mukavasta lämmöstä täyttyy lähes kokonaan..  paitsi:
-Märät tilat.. ei lattiat paljoa lämpene. Koska talossa on vain 2 kpl termostaattisäätöistä piiriä, ei kierron lämpöä voi nostaa, tai kohta on 30 pirtissä.

Terve mieheen näin uudelta hepulta!
Nuo kuristimien säätöarvot on just sitä varten, että vesi kiertäisi oikein joka paikassa. Kosteissa tiloissa sulla on suurin lämmön tarve, eniten putkea sykkyrällä lattiassa ja siitä johtuen suurin virtausvastus. Nyt vesi menee sieltä, mistä helpoimmalla pääsee ja kostean tilan lattiat jäävät liian kylmiksi.

Iteläkin on keskuslämmityssysteemin parannussuunnitelmat hautumassa päässä ja mielenkiinnolla lueskelen täältä muitten kokemuksia.

H

[lorvi]

>Koska talossa on vain 2 kpl termostaattisäätöistä piiriä, ei kierron lämpöä voi nostaa, tai kohta on 30 pirtissä.

Minulla on nuo lattialämmitykset tehty DIY, 15mm standardi muovilla tarpeeksi putkea ja kurat päälle ja joka huoneessa tavis patteritermostaatti (vanhoja, ei maksaneet mitään mutta toimivat hienosti) ja ainoastaan vanhassa hirsituvassa 2 kpl 6m pitkiä radia pattereita joissa myös termostaatit, maksoivat yhteensä 25 mk, olivat 32 vuotta sitten jo käytöstä poistettuja.

[Erbish]

Se 3 tunnin ( tai pidempi mieluusti) lisäaika olisi tarpeen vain viiveelle, että sähkövastus ei napsahtaisi päälle. Eli selviäisi useampia päiviä " puhtaasti" puulla. Nyt useimmiten töistä tullessa kovalla pakkasella on edellisen illan lataus syöty ja vastus päällä. Eli hiukan lisää kapasiteettia olisin tervetullut.

Tuohon vastukseen kannattaa laittaa esim viivästysrele joka päästää vastukset päälle vaikka 6H tarpeen jälkeen, tuolloin vastukset lähtevät ainakin päälle jos itse vaikka eksyy jonnekkin eikä muista tulla lämmittämään.

Nuo piirit kannattaa tosiaan säätää ohjeen mukaan ja jakotukin virtaus kanssa jos sellainen on ( siis virtauksen säätö).
Oumaniin kannattaa ostaa sisä termostaatti tai huonekompensointi jolloin ei mene liian kuumaa suhteessa tarpeeseen, toimii ainakin eh800 kanssa hyvin.
Tuohon nerukseen voit laittaa toimilaitteita lisää joilloin voit noilla 2 termarilla ohjata useampia piirejä, ei välttämättä toimi niin hyvin kuin jokaiselle omatermostaatti mutta kokeilemisen arvoinen. Nuo toimilaittee ei kauheasti maksa.

Itse laitoin joka piiriin toimilaitteen ja osa on laitettu jo kiinni ja osa ei

[3669967]

Hyvää kevättä kaikille puulämmittäjille !

Asun 50 v vanhassa täystiilitalossa, jossa toimii  alkuperäinen vesikiertoinen patterilämmitys.  Se koostuu Högfors Minor valurautaisesta puukattilasta ja mittaukseni mukaan 2500 l varaajasta.  Vesi kiertää vapaasti kattilan ja varaajan välillä ilman mitään latausautomatiikkaa.  Järjestelmässä on käsikäyttöinen shunttiventtiili, jolla säädetään patterikiertoon menevän veden lämpötilaa.  Talon asuinpinta-ala on n. 120 m2, alakerrassa on tuon lisäksi sauna, pukuhuone ja autotalli, joissa on lämmityspatterit.


Tietäisikö kukaan kyseisen kattilan teknisiä tietoja, tehoa, vesitilan tilavuutta yms., kun tämän kattilan tyyppikilpi on kulunut lukukelvottomaksi.   Kattilan mitat on noin 1 m kanttiinsa.  Palopesä on yläosaltaan uurteinen ja sen vasemmassa ylälaidassa on viisi kanavareikää, josta liekit pääsevät kattilan vasemmassa laidassa olevaan jälkipalotilaan, jonka takaosassa pohjan tasalla on savupiippuyhde.

Olisiko mitään järkeä laittaa kattilan ja varaajan välille jonkinlaista latauspumppua ?  Varaaja on sylinterin muotoinen ja se on lappeellaan kattilan oikealla puolella kahden n. 1 m korkean betonijalustan varassa, eli varaaja on lähes kokonaan kattilan yläpuolella

Kattilan tehoja olen mittaillut pitkin talvea.  Käyttämäni mittayksiköt ovat seuraavat: 1 kg puuta vastaa 4 kwh energiaa, 1000 litran vesimäärän 1 celsiusasteen lämmönnousuun tarvitaan 1,16 kwh energiaa.  Puita olen kerralla polttanut 11 - 13 kg, jolloin keskimääräinen lämmönnousu varaajassa on ollut 10 - 12 astetta.  Ylälämmön olen mitannut laserlämpömittarilla varaajan yläosaan kytketyn shunttiventtilin juuresta ja alalämmön kattilan alaosasta varaajan pohjaan menevän sulkuventtiilin juuresta.   Aloituslämmöt ovat vaihdelleet alaosassa 19 - 23 asteen välillä ja yläosassa 30 - 35 asteen välillä.

Näillä keleillä olen polttanut kattilassa puita yhden pesällisen aamuin illoin.   Lämmöt olen mitannut noin 40 - 50 minuutin kuluttua sytyttämisestä, kun puut ovat palaneet hiillokselle.  Kovemmilla pakkasilla olen joutunut polttoväliä tihentämään ja lisäksi aina silloin tällöin olen pitänyt myös leivinuunissa tulta.  Tämän talven kovimmilla pakkasilla puun kulutus on ollut maksimissaan n. 80 kg vrk:ssa.   Nyt nollakeleillä alle 30  kg vrk:ssa.  Tällä lämmityssysteemillä kattilan hyötysuhteeksi on muotoutunut keskimäärin 75 %, tosin nyt talvella osittain auki oleva shunttiventtiili hieman sotkee mittausta.

En ymmärrä miksi varaajan vesi pitäisi lämmittää jonnekin 80 celsiusasteen tienoille, ellei sitten ajatella lämmitysvälin pidentämistä.   Oma havaintoni, enkä tiedä mistä johtuu, on että tässä järjestelmässä puun kulutus nousee huomattavasti ja hyötysuhde pienenee, jos lämmittäisin varaajan esim. 80 celsiusasteeseen.  Liittyneenkö kattilan ja varaajan välinen vapaakierto tähän asiaan.  Hormissa ei ole savupeltiä ja kattilan oma harvanlainen savupelti on aina auki, samoin uunin vetoluukut jäävät usein sulkematta polton päätyttyä.

Järjestelmän parantamiseksi ajattelin yhdessä vaiheessa kattilan vaihtoa nykyaikaisempaan esim. käänteispalokattilaan.   Nyttemmin aikani tehoja mitattuani olen alkanut epäillä vaihdon kanttavuutta.   Vaikka kattilan hyötysuhde paranisi jonnekin 90 % tietämille, niin luulen, että saavutetulla hyödyllä kustannusten kuolettaminen veisin hyvin pitkän ajan.  Varsinkin kun lämmityspuuta on omissa metsissä rajattomasti, ja vaikka lämpöä karkaa kattilasta  hormiin, niin lämmennyt hormi lämmittää myös taloa, koska keskeltä taloa hormiston vierestä menee portaat alakertaan.




 

[Pähkäilijä]

En ymmärrä miksi varaajan vesi pitäisi lämmittää jonnekin 80 celsiusasteen tienoille, ellei sitten ajatella lämmitysvälin pidentämistä.   Oma havaintoni, enkä tiedä mistä johtuu, on että tässä järjestelmässä puun kulutus nousee huomattavasti ja hyötysuhde pienenee, jos lämmittäisin varaajan esim. 80 celsiusasteeseen.  Liittyneenkö kattilan ja varaajan välinen vapaakierto tähän asiaan.  Hormissa ei ole savupeltiä ja kattilan oma harvanlainen savupelti on aina auki, samoin uunin vetoluukut jäävät usein sulkematta polton päätyttyä.

Moi,

Valurautakattilat taitavat olla "ikuisia". Onko järjestelmässäsi savukaasumittaria? Siitähän näkisi jos kaasujen lämmöt alkavat enemmäkin nousta siinä vaiheessa kun varaajasta tulee kuumempaa vettä pannun suuntaan. Jos varaajasta tulee 20 tai 70 asteista vettä yhtä paljon litroissa pannua jäähdyttämään niin jälkimmäinen jäähdyttää samalla litramäärällä huomattavasti vähemmän. Omassa systeemissä alussa on kattilaan tuleva vesi noin 30-40c ja sitä pumpulla voi jäähdyttää I asennolla mutta lämmityksen loppuvaiheessa eroa I ja III nopeuden välillä savukaasuissa on noin 20-30 astetta sisääntulevan veden ollessa 50-60c paikkeilla - pienimmän ja suurimman nopeuden ero noin 1 metrin nousussa olisi 2.5 => 4.5 m3 tunnissa. Pienemmällä virtaamalla saa pidettyä kattilan savukaasut tasaisempina kun termorstaatti ei auo ja sulje yhtenään kiertoa - ehkä tulevaisuuden pumput on taajuusmuuttuvaisia ja säätävät nopeutta veden lämpötilan mukaan ilman erillistä termostaattia.

http://net.grundfos.com/Appl/WebCAPS/Details?id=GSF&productnumber=96281483&cpn=&freq=50&lang=FIN&units=UC_Default_Units

tuommoinen möykky täällä välissä.

Onkohan kukaan kysynyt Högforssilta vanhojen pannujen tietoja => http://www.hogfors.fi/ Voisivat antaa jollekin kesätyöntekijälle hommaksi skannata vanhat käsikirjat ja julkaista ne netissä  

[3669967]

Eipä ole savukaasumittaria, eikä muitakaan hienouksia.  Ainoastaan patteriverkostoon menevää vettä pyörittää kiertovesipumppu.   Systeemi toimii vaikka sähköt olisivat poikki, niinkuin tänä ja viime talvena on ollut monesti.
Varmaankin savukaasujen lämpöjä mittaamalla jotakin selviäisi.

Kokemukseni mukaan täyttöluukussa olevan toisioilmaluukun ja tuhkaluukussa olevan ensiöilmaluukun asennoilla on suuri merkitys kattilaveden ja varaajan lämpenemiseen.   Aluksi polttelin puita siten, että laitoin tulipesän täyttöluukun tasalle asti puita, jotka sytytin päältä.  Pienensin tuhkaluukussa olevan ensiöilmaluukun hyvin pienelle ja vastaavasti täyttöluukun toisioilmaluukun laitoin täysin auki.

Tällöin kävi niin että liekit suuntautuivat tulipesän takaseinää kohden ja edelleen ne menivät kahdesta takimmaisesta "tuubireiästä" jälkipalotilaan ja siitä liekit ulottuivat aina savupiipun alaosaan saakka.  Nyttemmin polttelen puita niin, että olen laittanut tulipesän seinille pari rautatankoa puolelleen pystyyn, jotta puut eivät ota kiinni tulipesän seiniin ja ilma kiertää hyvin puiden ympärillä.   Aluksi sytytän muutaman kalikan tulipesän pohjalle palamaan ja kun ne palavan hyvin lisään loput kerralla poltettavat puut.   Vetoluukut ovat juuri päinvastoin auki, eli tuhkaluukun ensiöilmaluukku täysin auki ja täyttöluukun toisioilmaluukku vain muutaman mm raollaan.   

Nyt liekit menevät tasaisesti kaikista "tuubirei'istä" jälkipalotilaan ja kattilasta kuuluu tasainen humina.   Sytyttämisestä muutaman minuutin kuluttua savupiipusta tupruaa juuri ja juuri havaittavaa vaaleaa savua.   Tällä tavoin puita polttaessa tulipesä pysyy  myös hyvin puhtaana eikä nokeentumista juurikaan tapahdu.

Nyt vaan kiinnostaa tuo latauspumppu tai jokin muu termostaatti/pumppu -systeemi kattilan ja varaajan välille, josko sillä saavutettaisiin kouriintuntuvaa hyötyä nykyiseen verrattuna,

 

[Pähkäilijä]

Eipä ole savukaasumittaria, eikä muitakaan hienouksia.  Ainoastaan patteriverkostoon menevää vettä pyörittää kiertovesipumppu.   Systeemi toimii vaikka sähköt olisivat poikki, niinkuin tänä ja viime talvena on ollut monesti.
Varmaankin savukaasujen lämpöjä mittaamalla jotakin selviäisi.

Kokemukseni mukaan täyttöluukussa olevan toisioilmaluukun ja tuhkaluukussa olevan ensiöilmaluukun asennoilla on suuri merkitys kattilaveden ja varaajan lämpenemiseen.   Aluksi polttelin puita siten, että laitoin tulipesän täyttöluukun tasalle asti puita, jotka sytytin päältä.  Pienensin tuhkaluukussa olevan ensiöilmaluukun hyvin pienelle ja vastaavasti täyttöluukun toisioilmaluukun laitoin täysin auki.

Tällöin kävi niin että liekit suuntautuivat tulipesän takaseinää kohden ja edelleen ne menivät kahdesta takimmaisesta "tuubireiästä" jälkipalotilaan ja siitä liekit ulottuivat aina savupiipun alaosaan saakka.  Nyttemmin polttelen puita niin, että olen laittanut tulipesän seinille pari rautatankoa puolelleen pystyyn, jotta puut eivät ota kiinni tulipesän seiniin ja ilma kiertää hyvin puiden ympärillä.   Aluksi sytytän muutaman kalikan tulipesän pohjalle palamaan ja kun ne palavan hyvin lisään loput kerralla poltettavat puut.   Vetoluukut ovat juuri päinvastoin auki, eli tuhkaluukun ensiöilmaluukku täysin auki ja täyttöluukun toisioilmaluukku vain muutaman mm raollaan.   

Nyt liekit menevät tasaisesti kaikista "tuubirei'istä" jälkipalotilaan ja kattilasta kuuluu tasainen humina.   Sytyttämisestä muutaman minuutin kuluttua savupiipusta tupruaa juuri ja juuri havaittavaa vaaleaa savua.   Tällä tavoin puita polttaessa tulipesä pysyy  myös hyvin puhtaana eikä nokeentumista juurikaan tapahdu.

Nyt vaan kiinnostaa tuo latauspumppu tai jokin muu termostaatti/pumppu -systeemi kattilan ja varaajan välille, josko sillä saavutettaisiin kouriintuntuvaa hyötyä nykyiseen verrattuna,

Savukaasujen lämpötilan perusteella pääsisit säätämään helpommin ensiö ja toisioilmaa kattilalle ettei lämmitys mene niin reippaasti piipunlämmittämiseksi. Eikös tuokin Högfors ole yläpalokattila? Lorvi varmaan osais kertoa enemmän ko merkin pannulla lämmittämisestä ja ilmasäädöistä jne.

Latauspumpulla saadaan enemmän vettä siirrettyä kattilaa jäähdyttämään kun vapaakierrossa, tosin siullakin lienee 2" putket jossa vesi kulkee hyvin? Mutta tuossa lämmityksen loppuvaiheessa enemmänkin vettä voisi pannua jäähdyttää. Voithan mielenkiinnosta lukea vaikka Laddomatin käyttöohjekirjaa jos siitä jotain irtoais.

http://www.laddomat.se/media/upload/Lm21_Fin.pdf

[Pähkäilijä]

Mielessäni on ollut saada joku teko- ja siirto/ varastointisysteemi, jossa kulkisi noin 10 sentin mittaiset rangasta pätkityt palaset, eli semmoiset joita voi polttaa samoissa tulisijoissa kuin klapeja. Olen katsonyt Jussi Äystön videot ja olin ihan hlkulla alkaa toteuttaa samanlaista katkontalaitetta, mutta sitten satuin you-tubessa sivulla, jossa näytettiin pätkintäkonetta nimeltä Urban TR 110..  siinä se sitten oli, se kauan haavailemani laite joka tuottaa 5-13 senttiä paksuista rangoista kapuloita kevyesti ja vauhdilla.  Tulen käyttämään paljon aikaa ja miettimistä sellaisen laitteen suunnittelun tänä vuonna. Hiukan isompi ja hitaampi kuin TR110 se saa olla.  

http://www.agroservispv.cz/en/pracovni-naradi/les/delic-drevniho-odpadu-bobr-75-transport

kattelin vaihteeksi Youtubesta sopivia oksasilppureita kun pitäs kateaineeksi saada puusilppua niin näköjään joku on tehnyt jo rybakin kuljettimen kanssa.

EDIT - jatkumoa

http://www.klapisakki.fi/index.php/klapisakit

nehän vois tehdä tuollasiin suurempiin säkkeihin sitten kuivumaan. Mielenkiintoista jos 1.5 kuution säkkiin tekee haketta (kerroin 0.4) 0.6 kiintoa tulee säkille sitten painoa noin 300 kg ilmakuivana ja 1200 kWh ois energiaa. Varttisäkissä sitten painoa 50 kg ja 200 kWh suunnilleen.

[AnttiLehtinen]

Alhaalla pattereilta paluu ja kattilalle lähtö. Hybridivaraajajissahan on montaa vimpainta ja vimpstaakia mutta niissä on yritetty hyödyntää kerrostumista. Ainakin mitä Lehtisen Antin varaajaa joskus katselin mainoksesta niin sehän on rakennettu täysin kerrostumista silmälläpitäen.

http://www.termax.fi/easydata/customers/termocal/files/liitetiedostot/607793_hybrid_500_esite.pdf

Tuossa ei VILPillä yritetä pitää kun yläkolmannes lämpimänä, öljykattilalla yläviidennes, käyttövesi esilämmitetään alareunassa ja kuumennetaan yläreunassa. Auringolla saadaan käyttöön koko kapasiteetti. kun silloin vähemmän lämmintä vettä tarvitaan voidaan varastoida enemmän.

Tuota noin, huomasin tämän kiinnostavan ketjun ja oli pakko korjata edellä oleva virhe, meinaan VILP meillä lämmittää koko 500L alhaalta ylös, tasan 58-asteiseksi. Koska VILP lopettaa lämmityksen vasta kun alhaalta menee VILP:iin lämpiämään 58-asteinen vesi.
Sitä vastoin kun vesikiertoisen kamiinan vedet on yhdistetty patterikierron kautta varaajan yläosaan, niin varaaja lämpenee lähinnä ylhäältä. Vaikka laitoimme tuohon sarjaan aurinkokierukan, joka siis kuvien mukaan sijoittuu hyvinkin alas, ei se riittänyt pakkasilla lämmittämään tasaisesti, koska pattereista virtasi enemmän jäähtynyttä vettä varaajaan ja valui pohjalle. Eli omassa tilanteessani kyse on vain siitä että 15kW kamiina ei riitä lämmittämään 362m² alaa pakkasilla. Näillä lämmöillä en ole puilla kokeillut, sen verta edullista lämpöä VILP nyt tekee, että ei siinä liene järkeä. Kokeilen tosin varmasti syksymmällä tuota kamiinaa jälleen. Tarkoituksena olisikin laittaa kamiinan liitäntä hormiin RST-150mm lämmönvaihdin, putkimallinen, teetettävähän se on ei sellaista ole löytynyt yksityisihmisille sopivana mallina hyllystä. Tällä sitten saisin palokaasujen lämpöjä talteen, kamiina kun on aina lämmitettävää mallia, ainakin kun tehot eivät pakkasilla riitä varaajan varaamiseen, vaan menee kaikki tuotettu lämpö suoraan käyttöön.

Tulipas hieman off-topic, anteeksi mutta tulipahan höpötettyä.