puulämmitys-parannusprojekti

[25mottia/v]

On nostettava hattua seppol:lle, kun on saanut väännettyä läpi idean tuotteeksi! Itsekin ainan välillä töiden tympiessä haaveilen itsenäisestä keksinnöstä ja omasta tuotteesta,mutta eipä ole vielä semmoinen edes alkanut.
Hauskaa tuota vesimiilua lukiessa on se että omat mietteet on aika lailla samankaltaiset. Se antaa rohkaisua siitä, että jollain tapaa on itsekin hajulla energiahommia miettiessään.
On helppoa allekirjoittaa se periaate, että puun  pitää palaa kuumassa, silloin ei vielä saa jäähdyttää.Varsinkin niiden palavien kaasujen olisi oltava lämpösäteilyn ristipommituksessa, että reaktiot jaksaisivat jatkua loppuun asti.
Mutta kun paloreaktio on valmis, pitää jäähdyttää ja hyvin.  Keraaminen pesä, teräksinen lämmön talteenotto, varaavana aineena vesi. Siinähän on parhaista parhaat ja vesimiilussa ne on erikoisesti muokattu takkauunin muotoon, eli suomalainen silmä suorastana hakee takkauunia pirtistä tai olohuoneesta.  Nyt sille on annettu paljon tuottavampi työ kuin tiiliuunille, mutta ulkonäkö ja olemus on se sama vanha tuttu, sisällä onkin moderni laite!
Ja se,että juuri veteenhän lämpö kannattaa sitoa, se on mailman ihmeellisin aine kun on kyse energian sitomisesta lämmitykseen, jään sulatukseen tai veden höyrystystykseen. 
Voi vain toivoa menestystä hommalle. Ainakin minun järjen mukaan tuossa on parhaat asiat kasassa, eli periaate on taatusti ylempänä tähänastisia varaavia takkoja ja siihen on saatu jännä lisäominaisuus, kun lämpöä voi siirtää nestenä muuallekin.
Ei riitä paukut arvioimaan k.o miilun ominaisuuksia sen pidemmälle, ainoastaan järki sanoo,että tietosivujen lauseet on omastakin mielestä juuri noin.
Tässähän sai taas historiallisen bongauksen. Edellinen keksijäbongaus oli hiukan toistakymmentä vuotta sitten kun oltiin hakemassa mönkijää Hämeestä. Myyjä esitteli vaatimattomana , mutta ylpeänä hiukan räjähtäneen näköistä protoa, joka oli tehty 20 litran öljyastiasta ja peltiputkesta. Se poltti pellettiä takassa.  Mietin että näyttää toimivan hienosti, mutten asiaa enempää mielessä miettinyt, kunnes ilmestyi tuote: Tulipiippu. katselin valmistajan tietoja ja kas! Siellähän se mönkijän myyjän nimi oli!
Eli haaveilemani kehittely-ym. homma on Suomessa voimissaan siltikin, eikä pelkät isot valmistajat suunnitteluvoimineen kaikkea hallitse!  Jokaisen tuotteen takana on alkuidea, yhden ihmisen mielessä kytenyt, ehkä vuosia pyöritelty ja muokattu idea.
Tällaisen havaitseminen antaa mukavaa tunnetta.

rohkaisisin viemään sen karsintakoneen yhtä kovaan luokkaan kuin vesimiilunkin.  Täälläpäin nimittäin moni polttorankoja tehdessään käyttää vain termiä " lähenpäs karsimaan taas rankoja", eli niissä katsotaan isoksi työksi ainoastaan se karsiminen...  Kuvittele kun voisi kaataa karsimatta tai jopa energiapuukouralla. Sitten se kuorma karvoineen lanssille jossa ajaa sen läpi mainitsemastasi karsimakoneesta.  ja sen jälkeen vielä halkoprosessoriin tai tsekkien raksuttimeen.. 
saattaisi aueta ihan uusi tarina suomalaiselle energiapuulle ja pienkäyttäjille, varsinkin niile rankametsien omistajille. Nythän polttorangoilla on harmittavan vähän arvoa, vaikka nillä torpattaisiin öljyä ja hiiltä rajojen ulkopuolelle ja euroja ja työtä kotimaahan. 
isot käyttäjät jauhavat hakkeeksi oksatkin, mutta tällaisen omakotilämmittäjän kannattaa välttää ohuita oksia, neulasia ja muita semmoista lhienojakoista tavaraa, koska niissä on ne palosaasteet, kloorit ja hapot ym. pah:t. Ja tuhkaa niistä tulee julmetusti, kun ne mineraalit on niissä sekä myös kuoressa.
Jos hiukan vaurastuisin, niin mökilleni nousisi vesimiilu ja traktorini perään asennettaisiin kaksois-asennuksella rangan karsija + Tr 110. Kärryssä olisi 15 kuution häkki, jonka pohjasta kuljetin veisi kuivurin huipulle. Tai vaihtoehtoisesti kärryssä olisi vaihdettava häkkikasetti, jonka voisi jättää kuivuriksi omile jaloilleen ja vaihtaa kyytiin tyhjän.
Talon pannariin raahattaisiin Arimax 35+
Aika innostava mielikuva. Ei olisi kaukana täydellisestä.  Helppoudessaan lähes haketus-stokeri-linjan luokkaa.
Mutta käyttö-harrastus-ym. rahani on nollilla, joten takaisin maan pinnalle ja miettimään sitä tr110 suomalaisversiota ja halvinta mahdollista kaasutuspolttoa... 
 

[Pähkäilijä]

Kotipaikan takapihalla seisoo traktoripyöritteinen ketjukarsija johon voi heitellä rankoja ja se karsii ne + rikkoo pinnan että kuivuvat paremmin.

[seppol]

Nythän tuli kehuja niin että ujostuttaa. Kiitos kuitenkin.
Kun näyttää että olen niitä harvoja joka kulkee omia teitään tässä puulämmitys asiassa ja yritän kehittää uudenlaisen tuotteen, kerron lyhyesti eroja valtavirran ja omien ajatusteni välillä.
En kannata lataustermostaattia enkä kerrostettua varaajan lämmitystä. Jos varaaja on niin suuri ettei sitä pysty kokonaan lämmittämään, pitää valita pienempi varaaja. Lataustermostaatti suojelee vain kattilan nokeentumiselta.
Veden lämpötilalla ja palopesän lämpötilalla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Liekki on eristettävä muulla tavalla. Samoin voitaisiin väittää että tavallisen kiviuunin polttamiseksi kunnolla huoneilman pitäisi olla 80 astetta.
Jos patterit ja vesikierto on oikein mitoitettu, yli 60 asteista vettä ei lämmityksessä tarvitse mihinkään. Joku sanoi tarvitsevansa kuumempaa käyttövettä maitoastioiden desinfioimiseen. Mielestäni se ei ole lämmitystä.
Omakotilämmitykseen ei kannata kovin monimutkaista puulämmitysjärjestelmää tehdä. Riittää että kattilan hyötysuhde on hyvä.
Matala energiaratkaisut on matalaenergiaratkaisuja ja ovat huonoimmillaan juuri silloin kun niitä kipeimmin tarvittaisiin.

Kehittelen karsintakonetta siksi, kun minua ei yhtään auta että sellainen on Pähkäilijän takapihalla. Polttopuun teko on järkeistettävä ja esimerkiksi moto on liian kallis kone riukujen karsimiseen.

[lorvi]

1: Jos patterit ja vesikierto on oikein mitoitettu, yli 60 asteista vettä ei lämmityksessä tarvitse mihinkään. Joku sanoi

2: Kehittelen karsintakonetta siksi, kun minua ei yhtään auta että sellainen on Pähkäilijän takapihalla. Polttopuun teko on järkeistettävä ja esimerkiksi moto on liian kallis kone riukujen karsimiseen.

1: Katselin tuota omaa kuukausikuvaani niin kolmena päivänä on piikin tehnyt yli 50 asteen ollen keskimäärin reilut 40 astetta joten olen samoilla linjoilla.

2: Eihän polttopuurangoissa edes ole oksia, kun kaataa niin puolivälistä poikki ja latvatupsu pois - se on siinä. Koneellisesti noita hammastikkuja ei kannata korjuuttaa jos ei koneita ole itsellä, nuo metsänhoitoyhdistyksen jutut perustuvat kemera tukiin. Itse en alle 10cm halkaisijaltaan oleviin rankoihin enää puutu, nehän kuuluvat metsään lannoitteeksi. Olen tehnyt polttopuut itse 15 vuotiaasta lähtien ja minusta se on mukavaa ja nopeaa hommaa ja samalla metsät pysyvät hoidettuina. Viimeksi tein 2004 vähän reilummin joita poltan vieläkin ja varastossa on vielä 4-5 vuodeksi.

[Pähkäilijä]

Motolla ei kannata latvoja tehdä vieraalle ainakaan. Meillä oli taksana 20 snt/ latvus. Ensiharvennuksella sentäs latvoja vähän tulee mutta jäykemmässä metsässä se on sellainen tupsu ettei siitä juurikaa nää jälkipolville kertomista ellei sitten kasaa latvoja vain erikseen ja tee hakkeeksi. Tuo ketjukarsija mikä kotipaikalle on jäänyt koristeeksi pellon laitaan on joskus 80 tai 90 luvulla tehty ja pyörii traktorin ulosotosta.

Itsellä omat puut pari vuotta sitten syntyi kun motolla pyyhkäistiin lepikko/ haavikko nurin, kiintoja tuli satakunta. Sen jälkeen on meilläpäin riittänyt vielä myrskypuita reimuksemme ettei täälläkään nyt varmaan 6-7 vuoteen tarvia polttopuita tehdä vieläkään. Sen jälkeen alkaakin olla varmaan kattila vaihtokunnossa kun nykyiset klapit on poltettu. Viimeiset klapit tuli tehtyä 1 valuverkkoa leveään ja sivuiltaan 5 verkkoa pitään häkkiin johon mahtui noin 100 i-m3. Pinoamisriesaakin tuli tarpeeksi mutta onneksi se meni naisväen hommiksi 

[25mottia/v]

Joo, latvuksissa on varmasti motolle tyhjää hommaa ilman kuutioita. Minun puutoimittaja tekee sykesyöttöisellään vain samalla harvennusta ja antaa kaikkien rankojen mennä päähän asti. Siinä on mukana harrastuneisuutta, on se varmasti sen verran työvoittoista.
Mutta on niitä työtä pelkäämättömiä veteraanejakin..   ostin kerran 35 pinomottia käsin tehtyä ja karsittua, lultavasti kelkalla tai mänkijällä ajettua ja käsin pinottua rankaa..  koko oli keskimäärin ehkä 3-4 metriä pitkää ja halkaisija tyvestä 3-8 senttiä. meinasi loppua veto ihan käsin kyytiin lappaessa, mutta mielessä pyöri että 60-vuotias on ne tehnyt, ajanut ja pinonnut. Kai nyt minä ne tien varresta edes kyytiin käsin saan!  Tiukkaa teki, mutta sain ne pikkupuiksi.
kerran pinotessa heittäydyin ovelaksi ja toppuuttelin 6-vuotiasta tyttöäni että eläpäs kantele niitä puita, ei niitä kuka tahansa saa kantaa.. tyttöhän siitä innostui ja anoi lupaa puunkantoon ja latomiseen.  Lopulta luvan annoin...
Ihmeen kauan se sitä "herkkua" jaksoi tehdä.  Lopulta omatunto kolkutti ja hätistin sen oikeisiin leikkeihin. 
Muuten kyllä olen saanut rauhassa puusavottaani harrastaa, todella ihan ikioma homma.
Isävainaan kanssa oli varmana parhaat työtunnelmat. Autettiin toisiaan ihan sama mitä oli työlistalla. Puutkin menee kuin omalla painollaan kun on hyvä juttukaveri.  Nykyään yksin puskiessa ja 50:n lähetyessä olen alkanut kaivata selkeitä helpottavia tekniikoita hommaan.

[Pähkäilijä]

Ensiharvennus onkin ihan hyvä pätkiä samaan kasaan tyvestä latvaan, siihähän kuivuukin kun pinta on rikki

Kuitu kun otetaan noin 6-7 senttiin ei latvaa paljoa jää. Itsellä tosin oli tässä kuusikon harvennus tuon aukon kanssa ja kuusikosta tuli latvoja noin 20-30 kiintoa tehtyäkin (en teetättäny ulkopuolisella vaan oli työsuhde hommaan). Ne meni "vahingossa" vielä klapikoneessa kahtia (sitä silppua onkin hankala polttaa yläpaloisessa kattilassa) ennenkun ymmärsi ottaa halkaisuterän pois. Kun kahteen kiloon puuta menee 5-10 klapia on se aika silppua... Itse tykkään enemmän kun klapit on sen 2 kilon painosia - tuohon kattilaan just sopivia.

[lorvi]

Ajattelin ottaa kantaa näihin väittämiin ihan käytännön esimerkein, koska minulla on erilainen näkemys ja kokemus väittämiisi. En vätä olevani oikeassa, mutta perustelen näkemykseni kuitenkin.

seppol kirjoittaa:
>Kun näyttää että olen niitä harvoja joka kulkee omia teitään tässä puulämmitys asiassa ja yritän kehittää uudenlaisen tuotteen, kerron lyhyesti eroja valtavirran ja omien ajatusteni välillä.
En kannata lataustermostaattia enkä kerrostettua varaajan lämmitystä.

Kunka sitten varmistaisit lämpimän käyttöveden saannin, jatkuvalla lämmittämisellä, vai? sekä nokeentumisongelmat?

seppol kirjoittaa:
>yli 60 asteista vettä ei lämmityksessä tarvitse mihinkään. Joku sanoi tarvitsevansa kuumempaa käyttövettä maitoastioiden desinfioimiseen. Mielestäni se ei ole lämmitystä.

Se, ettei itse tarvitse, ei oikeuta sanomaan ettei kukaan tarvitse.Jos en olisi 4 päivää sitten lämmittänyt kuin 60 asteeseen varaajan, olisi se riittänyt yhden yön yli, mutta nyt on menty torstaista>maanantaihin tekemättä lämmityksen suhteen mitään, kaksi saunailtaakin mahtuu ja muut suihkut lisäksi ja muijan kaksi "maitoastiaa". Kuinka muutoin tuo puilla lämmittäen hoituisi, no hakkeella ja pelletillä, tiedetään.

seppol kirjoittaa:
>Omakotilämmitykseen ei kannata kovin monimutkaista puulämmitysjärjestelmää tehdä. Riittää että kattilan hyötysuhde on hyvä.

Sillä pelkällä hyötysuhteella ei lämpimänä pysy, tehoa täytyy löytyä.

seppol kirjoittaa:
>Halkoja ei kannata tehdä ollenkaan. Niissä on suuri työ eivätkä ne sovi suoraan juuri uuneihin. Niiden kuljettaminen ja varastointi on vaikeaa ja vaatii käsityötä.

Mitä paksumpi puu, sitä vähemmin siinä on työtä posikkeuksena hake, mutta ei sekään joka tilanteessa.Tein viime syksynä osan pintalautoja polttopuiksi, aivan hirveä työ saatuun puumäärään nähden, osan vedin juontokouralla metsään kun ei enää vanhana viitsinyt.Suu säkkiä myöten ja halot uunia myöten, nehän voi pätkäistä sopiviksi.

seppol kirjoittaa:
>kehittelen parhaillaan traktorikäyttöistä pienen puun karsintakonetta. Se toimisi lähes mekaanisesti ja vain pari hydrauliikkatoimintaa on. Proto on tekeillä.

Tuon jos saat (toivottavasti saat)toimimaan siten, että se karsii kuormaajan nipun kerrallaan, niin se on enemmän kuin hyvä mutta jos yksitellen käsin tai koneellisesti syötettynä, niin ei hyvä.
Se ohuen tikkurangan jatkokäsittelykin pitää sitten toimia jos halot kakkoseksi aikoo jättää.

Lopuksi vielä korostan että puulämmitys on hyvinkin tapauskohtainen ja tilapäisiä lisälämmittimiä ja kaikenkattavaa lämmitysjärjestelmää ei voi eikä pitäisikään verrata toisiinsa.

Alla vielä havainnekuvaa kerrostumisien ihanuudesta.

[Eko]

Samoilla linjoilla Lorvin kanssa kerrostumisesta ja sekoittumisesta . Lähinnä tuosta kerrostumattomuudesta
tulee mieleen perinteinen puusaunan vesipata , jossa lämmityksen päätteeksi vesi porisee kauttaaltaan .

Jokainen varmaan tietää minkälainen pata on tulipesänpuolelta , kun aina lähdetään lämmittämään
kylmästä . Toisaalta jos padassa olisi jo ennestään lämmintä vettä , niin tuskin se myöskään
pikeentyisi samalla tavalla .

Reserviksihän tuota vettä varaajiin lämmitetään ja annostellaan sieltä
tarpeen mukaan erilaisilla sekoittimilla lämmitys verkkoon ja käyttövedeksi . Käyttövesi
puolella minullakin kaksi sekoittajaa kolmelle kierukalle . Käyttövesipuolella vielä huomioitava
se , että vesi pitäisi mieluusti pitää <+55 astetta lämminvesipuolella , suositusten mukaan .
Maalämpöjärjestelmissähän vesi lämmitetään vain +55-+60 asteiseksi .

[lorvi]

> Käyttövesipuolella vielä huomioitava
se , että vesi pitäisi mieluusti pitää <+55 astetta lämminvesipuolella , suositusten mukaan .

Tässäkin poikkeus vahvistaa säännön, useissa tapauksissa tarvitaan sitä 'kuumaa vettä', ei lämmintä.

[25mottia/v]

Voisi ajatella, että kaikilla asian parissa touhunneilla on näissä kerrostumis-ym. asioissa mielipiteitä.  Jokainen kirjoittanut on sitä meiltä, että kerrostuminen syntyy helposti ja jossain tapauksessa sitä kai ei haluat, mutta joskus halutaan.
Minulla kerrostuminen on käytössä, koska aika ajoin varaajan vastukset kytkeytyvät päälle ja silloin pysyy lämpimänä vain puoli metriä yläosaa, eli noin 75 asteisena. Jos en lämmitä puulla päivän parin aikana, niin keskiosa on ehkä 30asteinen ja alaosa 25 asteinen. Tarvitsen siis kerrostumista siihen että tavallaan pienennän lämmitettävän veden määrää 1800 litrasta jonnekin 500-600 litraan. Loppu pysyy kylmänä.  Käyttövesikierukka ja sähkövastukset ovat siis molemmat varaajan yläosassa.
Puiden käsittely selvästi herättää myös tunnepitoisia ajatuksia ja nimenomaan siitä, mikä on järkevää....
No järkeväähän on kaiki, mikä panee metsään hommiin ja tuo tuloksena puuta pihaan.  Tässä puntaroinnissa vaikutta niin moni asia, ettei sitä heti huomaakaan.  On monta tekijää, joiden mukaan itse kukin systeemeitään hioo:
-Saatavilla olevan puun helppous ( eli onko omaa vai pitääkö hankkia)
-Saatavilla olevan puun koko. Tämä säätelee koko systeemin suunnan.  Jos on kunnon koivua rajattomasti omasta metästä, ei ymmärrä ehkä semmoista, joka miettii muita ratkaisuja.
-Ammattilaiset / harrastajat.  Näissä näkyy iso ero. Joillain on esim. metsäkoneurakointia ja silloin kaikki hiukankin riukujen kanssa tehtävä puuhastelu aiheuttaa allergiaa. Ymmärrettävää, ettei sympatiaa risuhommiin heru, koska semmoinen on koneketjulle puhdasta tappiota.
Ja toinen ääripää on se minun tapaus, kun puuta lopultakin on paljon saatavilla, mutta se on harvennuksista ja latvuksista koostuvaa riukua. Olen iloinen puunsaannin varmuudesta ja helppoudesta, mutta on kehiteltävä se koko savotta kevyemmäksi tehdä. Kun tehdään vuoden puut ohuista rangoista, on työmäärä paljon isompi kuin järeistä koivuista tehtynä.
Jos on valinnanvaraa, niin kaataa isoja koivuja. Jos ei ole valinnan mahdollisuutta, niin on kaivettava se mielenkiinto hiukan toista tietä.  Minulla alkoi ihan uusi into puulämmityksen säilyttämiseksi, kun mietiskelin hankkivani puut pikkupätkinä, esim. siilosa tai säkeissä kuivaten ja kattilan vaihtoa puhtaammin polttavaan.  
On hyvä verrata kun mökillä tekee puita sen 3-5 mottia, niin onpa keveää ja helppoa. Ei tarvitse ajaa kuin 50 metriä ja saa halkoa siinä lintujen laulellessa. Työn hoita parissa päivässä, eikä tule kiire.  
Kotona sitten odottaa pari kymmenen kuution kärrylistä kasassa ja metsässä vielä enemmän, niin kyllä helpottaa ajatella, että sen voisi puoli-koneistaa.
Yksi tärkeä asia on hommaaan sidottu raha. Omalla kohdalla paras tunne syntyy, kun laitteet saisi itse tehtyä, kuten esim. traktorin peräkärry muutama vuosi sitten.  Tosin puhdasta rahaakin on mennyt,kuten äsken ostin husku 339:n ihan selän väsymisen ja niiden metsässä odottavien rankojen vuoksi.  On myös 242 ja 350 jos tulee paljon paksua katkottavaa. Tähän mennessä paras saha mottoriltaan on ollut vuoden 83 partner 5000 plus. Mutta se on tosi herkkä lumelle ym.

Mutta ihan hyvä, että arviointeja ja kritiikkiä tulee, kuten seppol:n varaaja-mietteille.  Kaikille ajatuksille on varmasti omat perusteet ja käyttökohteet, siksi en haluaisi että panostetaan kovinkaan paljoa mihinkään vääräksi todisteluun, paitsi jos joku selkeästi ohjeistaa vaaralliseen hommaan.
parasta olisi jos tänne saataisiin mahdollisimman monenlaisia kokemuksia ja perusteluja.  Niitä lukiessa sitten muotoilee omaa mielikuvaansa ja vertailee asioita omiin käsityksiinsä.  Tällainen on mahdollinen tiedon keruu- ja jalostuspaikka, eli tärkeä foorumi tänä aikana kun puulämmitys hakee uusia uria.  Savujen haitat ja muu on noussut otsikoihin.  Se, miten me saadaan puhdasta palamista mietittyä itse , vaikuttaa koko lämmitysharrastuksen henkiinjääntiin. En haluaisi että kaikki menee ohjeistuksien ja lakien kautta pakkopullana.  
 

[lorvi]

Eipä ole motoja eikä muitakaan metsätraktoreita, tuosta vähäisestäkin metsästä senverran kertyy motomiesten jäljiltä paksua hakkujätettä = tasauspätkää joilla jo pitkälti lämmittää - polttopuuksi liiankin järeätä. Omatekoinen traktorikäyttöinen halkaisija ja sirkkeli ovat moottorisahan ja pienen maataloustraktorin lisäksi.
Hankin muutama vuosi sitten puutavarakuormaajan mutta ei sille sitten ollutkaan käyttöä, virheinvestointi, pitäisi myydä pois.

[seppol]

Mulla on varaaja vain 500 litraa + 300 kg terästä + 150 kg tulitiiliä palopesän sisällä. Kaikkineen se vastaa n. 600 l vettä. Kun koko järjestelmää lämmitetään tai jäähdytetään 10 astetta lämpöä siirtyy n. 7 kwh suuntaan tai toiseen.
Jos lämmitän niin että en sekoita vettä ollenkaan, kerrostuminen on tosi selvä. Vettä kun ei tarvitse siirtää välillä kattilaan. Jos aloitan 30 asteesta ja lämmitän yläosan 80: een, alaosa on edelleen 30. Kuumemmaksi ei voi lämmittää koska esipainetta ei ole ja vesi alkaa kiehua kun paikallisesti saavutetaan 100 astetta.
Lämmitän aina koko varaajan 70 - 80 asteeseen. Sillä varmistan pisimpään lämpimän käyttöveden. Samoin tapahtuu kaikissa muissakin järjestelmissä.
Suihkun voi ottaa kun lämpötila varaajassa on 40. Koskaan en polta tulta kun käytän suihkua, eikä koskaan ole suihkuvesi loppunut.
Syyskuun jälkeen olen nuohonnut uunin tuliputket kaksi kertaa ja palokaasut lähtiessään ovat 120 astetta. Nokeentuminen ei ole ongelma.
Sähköä en käytä edes varalla lämmitykseen. Jos ei ketään ole kotona, ei lämmintä käyttövettäkään tarvita. Varalla on öljy keskuslämmitys. Silläkään en lämmitä käyttövettä.
Jos suurta varaajaa lämmitetään vaikkapa sähköllä, kerrostuksella saavutetaan säästöä mahdollisessa pienemmässä hukkalämmössä eristeiden läpi. Muuta säästöä silläkään ei tule.
Tehoa tarvitaan juuri sama määrä kuin rakenteiden läpi ja viemäriin syötetään. Pitemmällä aikavälillä ne ovat tasan saman suuruiset. Paremmalla hyötysuhteella päästään pienemmällä puumäärällä. Varaajan kerrostuminen ei vaikuta siihen mitään, korkeintaan väärään suuntaan.

[HenkkaZi]

Eipä ole motoja eikä muitakaan metsätraktoreita, tuosta vähäisestäkin metsästä senverran kertyy motomiesten jäljiltä paksua hakkujätettä = tasauspätkää joilla jo pitkälti lämmittää - polttopuuksi liiankin järeätä. Omatekoinen traktorikäyttöinen halkaisija ja sirkkeli ovat moottorisahan ja pienen maataloustraktorin lisäksi.
Hankin muutama vuosi sitten puutavarakuormaajan mutta ei sille sitten ollutkaan käyttöä, virheinvestointi, pitäisi myydä pois.

kerro tarkemmin minkälainen puutavarakuormain löytyy / hintaa itellä olisi tarvetta sellaiselle.?

[lorvi]

Se on joku hakki souvari muistaakseni, oisko ollu 2400 malli. Tarkistan huomenna. Jos kiinnostaa niin laita mailia ananias'miuku'mbnet.fi niin otan kuvat huomenna ja lähetän.