Vanhan varaajan kunnostus?

[markkulievonen]

Kun huomioi lämmityksen pituuden. Merkittävä tekijä on myös miten paljon lämmitettyä vettä otetaan käyttöön lämmitykse aikana? Samoin  hyödyntyykö lämpöhäviöt?  Kun/jos itse  savukaasujen palamisen saa korkealle tasolle, lämmön  hyödyntäminen /hyötysuhde toteutuu monella tasolla ja on tapauskohtaistakin..

[Liitu]

Kun huomioi lämmityksen pituuden. Merkittävä tekijä on myös miten paljon lämmitettyä vettä otetaan käyttöön lämmitykse aikana? Samoin  hyödyntyykö lämpöhäviöt?  Kun/jos itse  savukaasujen palamisen saa korkealle tasolle, lämmön  hyödyntäminen /hyötysuhde toteutuu monella tasolla ja on tapauskohtaistakin..

Testin aikana maalämpöpumppu hoiti lämmityksen -varaajasta ei otettu vettä lämmityskiertoon.
Lämmin käyttövesi tuotetaan johtamalla vesi varaajan kierukan läpi MLP:lle, joten käyttöveteen siirtynyt lämpöenergia ei ole mukana tuossa laskussa. Suihkua ei käytetty testipäivän aikana joten luulisin että isoista eroista tuskin on kyse.

Tarkoitatko lämpöhäviöillä kattilan ja varaajan välisen putkiston, kattilan&hormin pinnan ym. lämpimien pintojen kautta sisäilmaan siirtynyttä lämpöä?

Tähän mennessä kokeilut ovat keskittyneet palotapahtuman optimointiin, lämmönsiirtymiseen en ole vielä juurikaan paneutunut. Vanhoista viesteistä löysin Pähkäilijän vinkin lattaraudoista keskimmäisessä savusolassa, niitä olen käyttänyt. Silti tuppaa olemaan savukasut jatkuvasti yli 300 jopa hetkellisesti yli 400 C joten jotain lisähaittoja tuonne kovektoreihin varmaan täytyisi kokeilla.

[Pähkäilijä]

Silti tuppaa olemaan savukasut jatkuvasti yli 300 jopa hetkellisesti yli 400 C joten jotain lisähaittoja tuonne kovektoreihin varmaan täytyisi kokeilla.

Pannun konvektio-osa on auttamatta liian pieni, siksi jotain jos sinne saisi jatkoksi niin se ois huomattavasti parempi ratkaisu ainakin mitä aikani omaa pannua testailin. Toinen vaihtoehto on yrittää polttaa max 1/4 pesällisen kokoisella määrällä jolloin palo ois ees vähän hallinnassa mutta se käy työlääksi. Toisaalta noi turbulaattorit konvektorissakin ovat ikäviä kun nuohouksen aika tulee. Täällä ylemmissä huomasin että suurin osa kaasuita menee keskimmäisestä reijästä ja siihen laitoin lattarautaa että kiertäs enempi ylimmäiseen.

[Liitu]

Pannun konvektio-osa on auttamatta liian pieni, siksi jotain jos sinne saisi jatkoksi niin se ois huomattavasti parempi ratkaisu ainakin mitä aikani omaa pannua testailin. Toinen vaihtoehto on yrittää polttaa max 1/4 pesällisen kokoisella määrällä jolloin palo ois ees vähän hallinnassa mutta se käy työlääksi. Toisaalta noi turbulaattorit konvektorissakin ovat ikäviä kun nuohouksen aika tulee. Täällä ylemmissä huomasin että suurin osa kaasuita menee keskimmäisestä reijästä ja siihen laitoin lattarautaa että kiertäs enempi ylimmäiseen.

Saman huomasin, että säällinen poltto takoittaa enintään noin 7-8 kg täyttöjä. Vaakahorminsta savukaasujen jälkitalteenotto voisi olla tehokkain mutta ei heti viitsisi käydä uudestaan putkihommiin. 72 C termari olisi varmaan siinä parempi.

Sinulla oli jossain versiossa teräsputkesta tehty toisiopalokammio? Millainen parannus tällä oli palotapahtumaan?

[Pähkäilijä]

Siihen kammioon ois pitäny tehdä ohjaus suoraan toisioilmalta niin ois voinu toimia paremmin. Välitasannetta tein ja monenlaista reikää siinä kokeilin mutta ongelmaksi tuli aina tuo polttopuiden laitto pesään ku noi rakennelmat oli tiellä. Näi jälkeepäi ajateltuna toi ois pitäny olla paljon lähempänä varastopesän kattoa ja muokata luukusta tuleva ilma menemään sinne suoraan niin ois jotain parannusta vedyn polttoon voinut tulla mutta kyllästyminen tuli ajastaan. Parhaiten sai toimimaan ku lisäs pari kiloo varttitunnin välein suht matalalle hiillokselle mutta siinäkin suht pieni tuli sai aikaan savukaasut 5 minuuttia myöhemmin yli 300 asteisiksi ja sieltä ne manuaali-ilmansäädöillä tippu parinsadan paikkeille. Pannuhuoneesta meinas tulla olohuone  Jos tuon pannun ees jotekii kohtuuvella sais toimimaa ni ilmansäädöt pitäs mennä automatiikalla savukaasuista jotta toi ois ees vähäse hallinnassa tai sitten vaan tyytyä siihe että puita menee vaa reippaammi mitä jossai kunnolla toimivassa menis ja tehdä siitä ilosta joka kolmannen vuoden puut "turhaan".

[markkulievonen]

Tarkoitatko lämpöhäviöillä kattilan ja varaajan välisen putkiston, kattilan&hormin pinnan ym. lämpimien pintojen kautta sisäilmaan siirtynyttä lämpöä?

Tarkoitin kaikkea lämmitykseen liittyviä häviöitä. Savukaasuja, putkistoja, kattilan jne.... Eli  kaikkea  ja ainoastaan vain hormin päästä  harakoille menevää ei voi hyödyntää. Esim. omassa savukaasujen lämpötila on +240...250C , mutta harakoille menee/piiipun päässä on enää  reilu +70C.. Hormin lämpöhyödyntyy yli 5m matkalta samoin kattilan/putkiston häviöt. Näillä piiiiiitkässä juoksussa on merkitys.
Tarkein pointti on  saada palotapahtuma  hyvälle tasolle - kaasujen täydellinen palaminen ja siten max lämpöenergin tuottaminen.

Siis hyötysuhteen tarkempi laskenta on  vaikeaa ja kuten kuvasin tapauskohtaista. Pahin tilanne on - koko  kattilahuone on ulkopuolinen.

[Liitu]

Parhaiten sai toimimaan ku lisäs pari kiloo varttitunnin välein suht matalalle hiillokselle mutta siinäkin suht pieni tuli sai aikaan savukaasut 5 minuuttia myöhemmin yli 300 asteisiksi ja sieltä ne manuaali-ilmansäädöillä tippu parinsadan paikkeille. Pannuhuoneesta meinas tulla olohuone  Jos tuon pannun ees jotekii kohtuuvella sais toimimaa ni ilmansäädöt pitäs mennä automatiikalla savukaasuista jotta toi ois ees vähäse hallinnassa tai sitten vaan tyytyä siihe että puita menee vaa reippaammi mitä jossai kunnolla toimivassa menis ja tehdä siitä ilosta joka kolmannen vuoden puut "turhaan".

Tämä!👍😅 Testipäivänä tein muita töitä ja pari kertaa venyi kattilan katsominen tuntiin - tulet sammuneet. Huonon hyötysuhteen kanssa voisi elää kun käyttö on "vain" lisälämmönlähteenä. Mutta tuo tiheä täyttöväli syö kyllä käytettävyyttä. Sitten jos ahtaa pesän täyteen pääsee yli tuntiin mutta hyötysuhde on mitä on. Jos löytyisi käytetty käänteispalo niin saattaisin ostaa

[Liitu]

Tarkoitin kaikkea lämmitykseen liittyviä häviöitä. Savukaasuja, putkistoja, kattilan jne.... Eli  kaikkea  ja ainoastaan vain hormin päästä  harakoille menevää ei voi hyödyntää. Esim. omassa savukaasujen lämpötila on +240...250C , mutta harakoille menee/piiipun päässä on enää  reilu +70C.. Hormin lämpöhyödyntyy yli 5m matkalta samoin kattilan/putkiston häviöt. Näillä piiiiiitkässä juoksussa on merkitys.
Tarkein pointti on  saada palotapahtuma  hyvälle tasolle - kaasujen täydellinen palaminen ja siten max lämpöenergin tuottaminen.

Siis hyötysuhteen tarkempi laskenta on  vaikeaa ja kuten kuvasin tapauskohtaista. Pahin tilanne on - koko  kattilahuone on ulkopuolinen.

Totta, tuo laskentatapa on tosiaan vain veteen siirtyvän energian hyötysuhde. Ja sekään ei kovinkaan tarkka kun veden kerrostumien tilavuuksia lämpötiloille ei saa tarkasti kolmella mittarilla. Tai pitäisi lämmittää koko pytty läpeensä samaan lämpötilaan mikä on vaikeaa. Tässä talossa hormista on eristyksen lämpimällä puolella noin 3,5 metriä. Täytyykin käydä joskus mittaamassa savukaasulämmöt piipun päästä