Aloitteleva puulämmittäjä kaipaa apuja

[Tenhotuisku]

Tuli ostettua rintamamiestalo -61 jossa puukeskuslämmitys. Kattilana jäspi ypv ja kaksi 500L varaajaa. Edelliseltä omistajalta sain melko ontuvan ohjeistuksen kattilan käyttöön, ja suuri epävarmuus vallitsee mörskää lämmittäessä. Pahoittelen tässä siis heti, että ymmärrän tämän järjestelmän päälle melko vähän. Kattilassa on latauspumpun termostaatti, jonka käännän käytännössä aina heti lämmityksen aloittaessa päälle. Siitäkin huolimatta kattilassa alkaa lorina ja pieni kolina siihen malliin, ikään kuin siellä alkaisi pistettäistä kiehumista. Kattilan ja varaajan välillä on ohitusventtiili, joka päästää vettä varaajaan ja patterikiertoon tietyn lämpötilan jälkeen (arviolta 60). Patterikiertoa ohjaa grundfosin pumppu. Latauspumppu on grundfos niin ikään, se työntää vettä kattilan alapäähän. Kun vesi lämpenee vähänkin, alkaa latausputkistossa merkittävän suuri kurlaus, ikään kuin siellä olisi ilmaa. Tätä voisi ilmeisesti kokeilla ilmata siitä pumpun isosta ruuvista? Onko tähän jotain ohjeita, miten se tehdään oikeaoppisesti? Varaajan päällä on ilmausruuvi, mutta ei sieltä ole tullut ilmaa, samoin patterikiertoon pääsee ilmaa harvoin. Järjestelmän paine on lämmityksen aloittaessa 0.7 ja kun vesi on lämmennyt, paine on 1.2. Tuo korina latauspumpun tienoilla huolestuttaa, ja siihen mielellään kuulisin vinkkejä. Aiheellista olisi myös varmaan kutsua joku näistä ymmärtävä putkimies paikalle, joka voisi samalla tarkistaa järjestelmän kunnon.

Kuinka lämpimäksi veden malttaa lämmittää? Olen tavannut lämmittää veden niin, että varaajan alaosaa myöten lämmöt on 80 astetta, mutta edellinen omistaja sanoi, että se on liikaa, 60 saisi olla. Kaikki vinkit ja ohjeet ja tarkentavat kysymykset ovat tervetulleita. Laitan toiseen viestiin pari kuvaa järjestelmästä.

[Tenhotuisku]

https://ibb.co/Ht3Fs35
Yleiskuva järjestelmästä. Ouman säätää patterikierron lämpöjä.

https://ibb.co/YTybp85
Vasemmalla kiertovesipumppu, oikealla alhaalla kattilan latauspumppu

[markkulievonen]

Tuo lorina tulee ilmasta - lämmitettäessä vedestä  erittyy ilmakuplia kiertoon. On ainainen riesa,jos sitä ei saa poistetuksi. Happi poistuu vedestä.
Tuossa kattilan päällä  - putki joka menee varaajalle. Siinä tulisi olla ilmanpoistaja. Ihanteellinen ja toimivin  olisi tuohon  putkeen tehdä  pieni säiliö, johon  ohjaantuu ilmakuplat ja säiliön yläosassa automaattinen ilmanpoistaja. Esim. tuon 90 aseteen kulman paikalle T-haara ja putken pätkä ylöspäin ja tähän ilmanpoisto.Tääkin voisi jopa riittää.

Varaajan voi huoletta lämmittää +80C ja ylikin. Ite lämmittelen +100C hujakoille, hieman yli +100C.

Melko sekavahan tuo  järjestelmän toteutus/asennus on, mutta hyvä jos toimiva.

[Tenhotuisku]

Tuo lorina tulee ilmasta - lämmitettäessä vedestä  erittyy ilmakuplia kiertoon. On ainainen riesa,jos sitä ei saa poistetuksi. Happi poistuu vedestä.
Tuossa kattilan päällä  - putki joka menee varaajalle. Siinä tulisi olla ilmanpoistaja. Ihanteellinen ja toimivin  olisi tuohon  putkeen tehdä  pieni säiliö, johon  ohjaantuu ilmakuplat ja säiliön yläosassa automaattinen ilmanpoistaja. Esim. tuon 90 aseteen kulman paikalle T-haara ja putken pätkä ylöspäin ja tähän ilmanpoisto.Tääkin voisi jopa riittää.

Varaajan voi huoletta lämmittää +80C ja ylikin. Ite lämmittelen +100C hujakoille, hieman yli +100C.

Melko sekavahan tuo  järjestelmän toteutus/asennus on, mutta hyvä jos toimiva.

Kiitos vastauksesta. Sille ilmaamiselleko ei ole muuta mahdollisuutta tuolla latauspumpun seudulla? Varoventtiileistä tai latauspumpusta ei saa ilmattua? Jotain toimenpiteitä tuolle olisi keksittävä. Erikoista tuossa on (vai onko?) myös se, että ohitusventtiili alkaa ujeltamaan tietyssä lämpötilassa, niihin aikoihin kun aukeaa ja ujeltaa niin kauan, kun päästää varaajiin vettä. Myyjän mukaan se on aina tehnyt niin.

Ja sekava on järjestelmä kyllä. Tämä on melko opettelua ollut, kun muutettiin paukkupakkasten aikaan ja esikoiseni syntyi viikko tämän jälkeen. Onko tälle joku syy, että itse kattilassa on kaksi varoventtiiliä?

[varikonniemi]

kyllä ilman olo kierrossa ja kiehuminen pitäs olla aika erilaisia ilmentymältään, ilma korisee pumpussa, kiehuminen kuuluu kattilasta.

[Tenhotuisku]

kyllä ilman olo kierrossa ja kiehuminen pitäs olla aika erilaisia ilmentymältään, ilma korisee pumpussa, kiehuminen kuuluu kattilasta.

Joo siis kyllä. Kun kattila alkaa lämpeämään, sieltä kuuluu 60-70 asteen tienoilla sellaista "lonksahtelua" ja vähän kiehumisen kaltaista sihinää. Putkissa taas sitten kuuluu sellaista lorotusta tuossa silmukassa, missä vesi kiertää ennen varaajaa. Tätä ei kuulu jatkuvasti, vasta sitten kun vesi lämpenee.

[SavuaKansalle]

Mulla oli tässä jokin aika sitte ilmavaivoja latausputkissa kun jouduin käyttämään vedet pois varaajasta,näytti ettei lorina ja korina lopu ollenkaan vaikka kuinka ilmasin varaajan päällä olevasta ilmakellon yhteestä. Ostin sitten laadukkaamman automaatti ilmaimen (joka pelaa niin kuin pitää) niin tulihan ne ilmat lopultai pois.

[markkulievonen]

Joo siis kyllä. Kun kattila alkaa lämpeämään, sieltä kuuluu 60-70 asteen tienoilla sellaista "lonksahtelua" ja vähän kiehumisen kaltaista sihinää. Putkissa taas sitten kuuluu sellaista lorotusta tuossa silmukassa, missä vesi kiertää ennen varaajaa. Tätä ei kuulu jatkuvasti, vasta sitten kun vesi lämpenee.

Aikoinaan omassa Jämä 140 oli samanlainen ilmiö. +60C kieppeillä "kolahteli". Kattilan rakenne. Kuplia syntyi kattian vesipinnalle. Lähtevät liikkeelle. Samanlainen ilmiö kuin keittää vettä kattilassa. Kulpia muodostuu vesipinalle.  Hapen poistuessa vedestä - ilmiö lähes poistui.  Noitten poistaminen on haasteelllista,  koska ne on pieniä kuplia ja veden viraus putkistossa  huomattava. Ite tein parinlitran säiliön / hitsaamalla putkeen ja nyt ei oo tuota ongelmaa. Kuplia tuli  yllättävän pitkään. Ihme kun asentaja ei oo laittanut ilmanpoistajaa tuohon kattilan putkeen - korkeimpaan kohtaan.

[Puupate]

Sinulla on perusvarma kattila, joka on pääasiassa rautaa ilman muuta tekniikkaa. Se on perusteiltaan varsin huoleton käyttää, kun sen kanssa oppii elämään. Lämmittämiseen tulee hyvä tuntuma kun vielä harjoittelet sitä. Pikkuhiljaa alkaa hahmottaa lähtötilanteen lämmöistä paljonko puuta kattilaan laittaa jne.

Siellä kattilan kierrossa saattaa olla ilmaa, joka jää tuonne putkien yläosaan. Latauspumpulta ei ilmaaminen onnistu. Kun vesi lämpenee ja paine kasvaa, lähtee putken yläosassa oleva ilma liikkeelle kiertoon ja aiheuttaa tuon korinan. Se ei varsinaisesti hajota mitään, joten ei liene syytä suuresti huolestua. Pidemmässä ajassa ilma ruostuttaa ja siksi se pitäisi saada sieltä pois. Meinaa olla niin, että sitä löytyy lisää, varsinkin jos on tehty muutoksia järjestelmään ja lisätty vettä jne. Jos järjestelmä toimii oikein eikä korjauksia ole tarve tehdä, ilmaa ei myöhemmin pitäisi tulla kun se on vedestä poistunut. Kun vesi on hapeton, se ei ruostuta mitään.

Eräs huono seikka on ilmakello kattilan päällä. Sille ei näyttäis olevan sulkuhanaa ollenkaan. Ilmakellot alkaa helposti vuotamaan jossain vaiheessa ja korjausta on mahdoton tehdä ilman paineen laskua järjestelmästä. Tämän toimenpiteen jälkeen on lisättävä vettä, joka taas tuo uutta ilmaa järjestelmään.
Ilmakello on huonossa paikassa kaiken lisäksi. Jos kello on toimiva, toki se päästää ilmaa ulos, mutta huonosti tulee ilmat tuohon kohtaan kattilaa. Mutta älä tee sille mitään nyt talvikaudella. Yleensäkin, jos ja kun järjestelmä toimii, ei kannattane tehdä ylimääräisiä toimia ennen kevätkelien tuloa. Monesti sulkuhanoilla tms on taipumus alkaa vuotamaan karalta tms jos ovat pitkään käyttämättä ja niitä käännellään. 

Tarkista muutama tärkeä seikka:

 - paljonko järjestelmässä on painetta ns. "kylmänä" ? (eli ennen lämmitystä, olipa nyt +20 tai +40)
Paine kylmänä kertoo että järjestelmässä oletettavasti on riittävästi vettä ja paisuntasäiliön (punainen pyöreä säiliö) esipaine on olemassa. Tuo kylmän järjestelmän paine tulisi olla luokkaa +0,5bar, järjestelmäkohtaisista asetuksista ja lämpötilasta riippuen. Varsinainen paisuntasäiliön esipaineen tarkastus on vuosittain tehtävä toimenpide, siihen ei tässä nyt tarkemmin.


- paljonko paine on kun lämmitys on edennyt, esim. alalämpö alkaa olemaan 70C

Paine kasvaa melko nopeasti noin pienessä järjestelmässä lämpötilan noustessa.
Lorinaa järjestelmään saa aikaan myös se, että paineet on liian alhaiset. Liian korkea paine taas rajoittaa sen, kuinka kuumaksi voit lämmittää järjestelmän. Varoventtiilit avautuu 1,5bar paineessa, alkavat tiputella vettä yleensä jo ennen tuota painetta.

[Tenhotuisku]

Sinulla on perusvarma kattila, joka on pääasiassa rautaa ilman muuta tekniikkaa. Se on perusteiltaan varsin huoleton käyttää, kun sen kanssa oppii elämään. Lämmittämiseen tulee hyvä tuntuma kun vielä harjoittelet sitä. Pikkuhiljaa alkaa hahmottaa lähtötilanteen lämmöistä paljonko puuta kattilaan laittaa jne.

Siellä kattilan kierrossa saattaa olla ilmaa, joka jää tuonne putkien yläosaan. Latauspumpulta ei ilmaaminen onnistu. Kun vesi lämpenee ja paine kasvaa, lähtee putken yläosassa oleva ilma liikkeelle kiertoon ja aiheuttaa tuon korinan. Se ei varsinaisesti hajota mitään, joten ei liene syytä suuresti huolestua. Pidemmässä ajassa ilma ruostuttaa ja siksi se pitäisi saada sieltä pois. Meinaa olla niin, että sitä löytyy lisää, varsinkin jos on tehty muutoksia järjestelmään ja lisätty vettä jne. Jos järjestelmä toimii oikein eikä korjauksia ole tarve tehdä, ilmaa ei myöhemmin pitäisi tulla kun se on vedestä poistunut. Kun vesi on hapeton, se ei ruostuta mitään.

Eräs huono seikka on ilmakello kattilan päällä. Sille ei näyttäis olevan sulkuhanaa ollenkaan. Ilmakellot alkaa helposti vuotamaan jossain vaiheessa ja korjausta on mahdoton tehdä ilman paineen laskua järjestelmästä. Tämän toimenpiteen jälkeen on lisättävä vettä, joka taas tuo uutta ilmaa järjestelmään.
Ilmakello on huonossa paikassa kaiken lisäksi. Jos kello on toimiva, toki se päästää ilmaa ulos, mutta huonosti tulee ilmat tuohon kohtaan kattilaa. Mutta älä tee sille mitään nyt talvikaudella. Yleensäkin, jos ja kun järjestelmä toimii, ei kannattane tehdä ylimääräisiä toimia ennen kevätkelien tuloa. Monesti sulkuhanoilla tms on taipumus alkaa vuotamaan karalta tms jos ovat pitkään käyttämättä ja niitä käännellään. 

Tarkista muutama tärkeä seikka:

 - paljonko järjestelmässä on painetta ns. "kylmänä" ? (eli ennen lämmitystä, olipa nyt +20 tai +40)
Paine kylmänä kertoo että järjestelmässä oletettavasti on riittävästi vettä ja paisuntasäiliön (punainen pyöreä säiliö) esipaine on olemassa. Tuo kylmän järjestelmän paine tulisi olla luokkaa +0,5bar, järjestelmäkohtaisista asetuksista ja lämpötilasta riippuen. Varsinainen paisuntasäiliön esipaineen tarkastus on vuosittain tehtävä toimenpide, siihen ei tässä nyt tarkemmin.


- paljonko paine on kun lämmitys on edennyt, esim. alalämpö alkaa olemaan 70C

Paine kasvaa melko nopeasti noin pienessä järjestelmässä lämpötilan noustessa.
Lorinaa järjestelmään saa aikaan myös se, että paineet on liian alhaiset. Liian korkea paine taas rajoittaa sen, kuinka kuumaksi voit lämmittää järjestelmän. Varoventtiilit avautuu 1,5bar paineessa, alkavat tiputella vettä yleensä jo ennen tuota painetta.

Kiitos perusteellisesta ja asiallisesta vastauksesta! Tämä viesti rauhoitti sen verran, että mahdan nukkua yöni vähän paremmin tuon kattilan kanssa. Lämmittämiseen on jo jonkinlainen tuntuma, paljonko vaatii puuta milläkin pakkasilla jne.

Tuo on minusta erikoista, että se ilma ei pääsee kuitenkaan patterikiertoon, patterit ei juurikaan lorise. Joskus hyvin harvoina kertoina on voinut lorottaa, mutta se on luonnollisesti loppunut ilmaamalla. Patterikierron pumppu ilmeisesti imee vettä, ja se on asetuksella 1/3. Latauspumppu on teholla 3/3. Myöskään varaajan päältä ilmaamalla en ole saanut ilmaa tulemaan. Tuo lorina latausputkistkossa jäi nyt kuitenkin vaivaamaan sen verran, että soitin putkiliikkeeseen ja pyysin sieltä jonkun puukattilagurun käymään ensi viikolla tarkistamaan järjestelmän kuntoa ja miettimään, josko sitä voisi jotenkin parantaa.

Tarkoittanet ilmakellolla tuota putkea, mihin on kytketty myös latauspumpun termostaatti (kuten huomaat, ymmärrän tästä järjestelmästä hyvin vähän ). Kyllä siinä on sulku, se ei vain näy kummassakaan kuvassa kunnolla.

Järjestelmässä on painetta 0.6-0.7 kylmänä, ja kun se lämpiää, paine nousee 1.2 tietämille. Muutenkin tuntuu, että tuo latauspumpun tienoilla olevan putkiston lorina rauhoittuu aavistuksen, kun paine nousee ja vesi lämpenee. Edellisen omistajan mukaan järjestelmä ei ole lorissut koskaan, mutta täällä on ilmennyt muutama muukin vika, "joita ei koskaan ennen ole ollut" Mukaanlukien toisesta varaajasta kyrvähtänyt vastuksen termostaatti. Sen kävi sähkäri jo vaihtamassa.

Varaajakapasiteettia kyllä saisi olla enemmän. Näillä -30 pakkasilla saa vuorokauden aikana lyödä kolmesti roihut kattilaan, että pitää 190m2 mörskän lämpimänä ja vauvalle riittää pesuvettä.

[Mosku]

Järjestelmässä on painetta 0.6-0.7 kylmänä, ja kun se lämpiää, paine nousee 1.2 tietämille. Muutenkin tuntuu, että tuo latauspumpun tienoilla olevan putkiston lorina rauhoittuu aavistuksen, kun paine nousee ja vesi lämpenee. Edellisen omistajan mukaan järjestelmä ei ole lorissut koskaan, mutta täällä on ilmennyt muutama muukin vika, "joita ei koskaan ennen ole ollut" Mukaanlukien toisesta varaajasta kyrvähtänyt vastuksen termostaatti. Sen kävi sähkäri jo vaihtamassa.

Varaajakapasiteettia kyllä saisi olla enemmän. Näillä -30 pakkasilla saa vuorokauden aikana lyödä kolmesti roihut kattilaan, että pitää 190m2 mörskän lämpimänä ja vauvalle riittää pesuvettä.

Jos paineet pysyy tasaseen verkostossa eikä tarvi lisätä vettä, kaikki ok. Ei oo tarve öitä valvoa.
Vanha pumppu, sehän saattaa pitää ominaisääntä ihan jo omineen, kun pyörii. Jos on patterit ylempänä kuin varaaja, pitäs ilman nousta korkeimpaan kohtaan verkostoa ajan myötä.

Pesuvedelle helpotusta, kun asentaa pienen käyttövesi varaajan(50-100l) lämmitysvaraajalta tulevan käyttövesiputkeen. Ei tarvi olla täysin lämminvaraajan lämpötilojen armoilla eikä tarvi keväällä hehkuttaa puulla käyttövettä.

[markkulievonen]

Tuo pakkasilla kolmesti  tulet vuorokaudenn aikana on kyllä työlästä ja "vaarana" on tympääntyminen koko puulla lämmittämiseen. Maassamme merkittävä tekijä puulla lämmittämisen  kielteisyyteen liityy juuri lämmityskertojen tiheyteen/sitova. Kuvitelaan  - on pakko toimiakseen. Vaikka - hyvin suunnteltuna lämityskerrat pakkasillakin voi olla joka toinen vuorokausi.

Erikoisesti nyt korkean sähkön hinnan aikana puulla lämmittäminen on erittäin mielekästä.

Ilmavaivoihin. Pumpussa olevaa kurinaa olisi ehkä syytä välttää. Omassa järjestelmässä rikoin grundfosin pumpun. Siitä värinän/kurinan tähden irtosi sisältä muovinen siivikko/turbiini. Tosin tää oli 3-vaiheinen ja korkea kierroksinen.(2800).

[Tenhotuisku]

Tuo pakkasilla kolmesti  tulet vuorokaudenn aikana on kyllä työlästä ja "vaarana" on tympääntyminen koko puulla lämmittämiseen. Maassamme merkittävä tekijä puulla lämmittämisen  kielteisyyteen liityy juuri lämmityskertojen tiheyteen/sitova. Kuvitelaan  - on pakko toimiakseen. Vaikka - hyvin suunnteltuna lämityskerrat pakkasillakin voi olla joka toinen vuorokausi.

Erikoisesti nyt korkean sähkön hinnan aikana puulla lämmittäminen on erittäin mielekästä.

Ilmavaivoihin. Pumpussa olevaa kurinaa olisi ehkä syytä välttää. Omassa järjestelmässä rikoin grundfosin pumpun. Siitä värinän/kurinan tähden irtosi sisältä muovinen siivikko/turbiini. Tosin tää oli 3-vaiheinen ja korkea kierroksinen.(2800).

Pörssisähkön hinta on nyt huidellut niissä lukemissa, että ihan mielellään on vielä toistaiseksi puulla lämmittänyt. Kurinahan ei kuulu itse pumpusta, sitä pitää tuo latausputkisto, eli tuo silmukka tuossa mikä kiertää kattilan välillä ennen tuota ohitusventtiiliä. Kuinka kuumaksi tuon kattilan muuten malttaa lämmittää, ja kuinka kuumaa vettä varaajan yläosaan uskaltaa laskea? Kun olen lämmittänyt kattilan, lämmöt on monesti yläosassa 90, keskiosassa (johon pattereissa kiertänyt vesi palaa) n. 50 ja alaosassa 70. Tämä tosiaan lauhemmilla keleillä on riittänyt niin, että kattila on tarvinnut lämmittää kahdesti päivässä. Nyt kun pakkaslukemat ulkona huitelee siinä -30, on pahimmillaan kolmesti vuorokaudessa joutunut tekemään roihut. Pidin tätä myyjän ohjeistusta, että varaajan alaosan vesi ei saisi olla kovin paljon yli 60, hyvin erikoisena.

Entäs sitten tuo ohitusventtiilin kohdalla oleva pystyputki, voisiko siitä laittaa sulun kiinni? Onko sitä tarpeetonta kierrättää kattilassa vai voisiko varaajaan laskea vaan suoraan tulisempaa vettä? Tuo ohitusventtiili tosiaan auetessaan pitää merkittävän kovaa ujellusta.

[markkulievonen]

Pörssisähkön hinta on nyt huidellut niissä lukemissa, että ihan mielellään on vielä toistaiseksi puulla lämmittänyt. Kurinahan ei kuulu itse pumpusta, sitä pitää tuo latausputkisto, eli tuo silmukka tuossa mikä kiertää kattilan välillä ennen tuota ohitusventtiiliä. Kuinka kuumaksi tuon kattilan muuten malttaa lämmittää, ja kuinka kuumaa vettä varaajan yläosaan uskaltaa laskea? Kun olen lämmittänyt kattilan, lämmöt on monesti yläosassa 90, keskiosassa (johon pattereissa kiertänyt vesi palaa) n. 50 ja alaosassa 70. Tämä tosiaan lauhemmilla keleillä on riittänyt niin, että kattila on tarvinnut lämmittää kahdesti päivässä. Nyt kun pakkaslukemat ulkona huitelee siinä -30, on pahimmillaan kolmesti vuorokaudessa joutunut tekemään roihut. Pidin tätä myyjän ohjeistusta, että varaajan alaosan vesi ei saisi olla kovin paljon yli 60, hyvin erikoisena.

Entäs sitten tuo ohitusventtiilin kohdalla oleva pystyputki, voisiko siitä laittaa sulun kiinni? Onko sitä tarpeetonta kierrättää kattilassa vai voisiko varaajaan laskea vaan suoraan tulisempaa vettä? Tuo ohitusventtiili tosiaan auetessaan pitää merkittävän kovaa ujellusta.

Kattilan/varaajan lämmöt saa huoleta nousta +100C  ja jos tarkkoja ollaan, jopa +110C, jos paine järjestelmässä on tuo 1.2.

Pattereista palaava vesi tulisi  mennä varaajan alaosaan. Miksiköhön keskelle?Varaajan vesi ei siten kerrostu.  Varaajaan yläosaan  menee  suoraan kattilan   kuuma vesi.  Kattilaan  tulevan veden kierrätys  sekoittaa varaajalta tulevaan viileän veteen kuumaa vettä kattilan syöpymisen estämiseksi. Siten kattilaan tulevan veden lämpötila tulisi olla yli +64C. T

[Tenhotuisku]

Päivitystä tilanteeseen sen verran, että asetin patterikierron pumpun pykälälle 2/3 ja tiputin latauspumpun tehoa täydestä tehosta 2/3:een. Ajelin varaajaan tavallista kuumempaa vettä, ja tällä keinoin sain lorinan loppumaan muutaman polton jälkeen, nyt kuuluu ajoittain ihan satunnainen korahdus aina. Ilokseni huomasin, että kaikki ilma oli tullut yläkerran patteriin, se kohisi ja lorisi eikä juuri lämmennyt. Ilmaa oli todella paljon, mutta patteri on nyt ilmattu ja kuplat taisi lähteä järjestelmästä.

Kuten aiemmin mainitsin, toisen varaajan vastuksen termostaatti oli tähän muuttaessa vaihtokunnossa ja pääkytkin sulanut. Sen kävi sähkäri kerran jo vaihtamassa ja alkuyöstä totesin, että se on parin viikon käytön jälkeen uudestaan palanut. Eli sähkäriä jälleen huomenna paikalle. Tympäsee lujaa.