Vigasin hyötysuhde askarruttaa

[Venttiili]

Kohta pari talvea poltettu puita Vigas 25 LC-kattilalla. Ollut kaiken kaikkiaan hyvin huoletonta puulämmittämistä. Viime aikoina olen vain alkanut kiinnittää huomiota siihen miten kattila himmailee tehoja jotta savukaasut pysyy maksimin alapuolella.

Tavoitelambda on 1.35 ja siihen se hyvin asettuukin. Poltan aika paljon jätelaudan pätkiä, jos ne latoo liian tiiviisti niin holvaa herkästi ja palotapahtuma menee huonommaksi. Savukaasujen max. lämmöt on 250. Kun tämä savukaasujen maksimi on saavutettu, siinä pysyäkseen tuntuu kattilan teho huitelevan vain 50-80% tuntumassa mikä pistää miettimään toimiiko konvektio oikein ja onko hyötysuhde ihan parhaalla tasolla. Onko tuo normaalia vai kuuluisiko mennä enimmäkseen nimellisteholla? Olen alkanut kiinnittää huomiota tähän vasta viime aikoina niin en osaa sanoa onko ollut uudesta asti näin, mutta on sellainen tuntuma ainakin korvakuulolla että alkuaikoina kattila poltti kovemmalla teholla, mikä saikin aikaan usein resonointia. Tätä ei ole viime aikoina kuulunut, voi johtua myös isomman halkaisijan klapeista jotka palaa rauhallisemmin.

Latauspumppu on kolmosasennossa ja termostaatti 72-asteinen. Kattilapiiri tehty 28mm kuparilla, putkivedot minimaalisen lyhyet kun varaajan yhteet on melkein kattilan kyljessä kiinni.

Nuohoan konvektioputket n. kerran kuussa ja tämän jälkeen tuntuisi (ehkä) vähän aikaa käyvän isommalla teholla samoilla savukaasun lämmöillä. Aluksi nuohosin pelkällä kattilan mukana tulleella "rassilla" Nyt on käytössä ollut myös tuubiharja jota olen porakoneellakin pyöritellyt.

Voisiko tuubit olla paremman puhdistuksen tarpeessa jos ovat vaikka pikeentyneet jos on kuusi ja mänty palanut holvauksen takia huonommin? Vaikea sanoa jääkö sinne paksua kerrosta jotain kovaa tavaraa joka ei nuohouksessa irtoa. Olen kokeillut varovasti pientä hooniharjaakin, ei merkittävää eroa nuohouksen lopputuloksessa sillä, mutta eipä ole kehdannut alkaa yrittääkään kirkkaalle raudalle hiomista. Nuohouksen olen tehnyt normaalin lämmityksen jälkeen kun kattila kuuma. Ohjeessa käsketään lämmittämään kattilaa yläluukku ja ohituspelti auki ilman puhallinta kunnes kattilan lämpö 80 astetta mikäli nuohotaan tukkeutuneita konvektioputkia, mikähän taika siinä on verraten siihen että lämmittää kattilan nuohousta varten normaaliin tapaan?

Minulla on alimitoitettu hormi asennusohjeeseen nähden, eikä savukaasuimuria. En ole käytännössä nähnyt mitään ongelmaa siinä, voiko kuitenkin liittyä tähän?

[Zetor]

Laittaisin ne spiraalit tuubiputkiin ja kannattaa välillä raaputtaa karstaa myös alapesän seinistä, ihan paras se kattila ei ole hyötysuhteeltaan mutta pesee kyllä yläpalon.

[hezeppos]

Minulla on pari kertaa mennyt suutinkiven reikiä umpeen tuhkan takia, silloin tuntui että palokaasut oli hetkessä 250°c ja lähtevävesi pysyi 72-73 asteisena kun normaalisti on n. 75 astetta

[Yleisajattelija]

Kohta pari talvea poltettu puita Vigas 25 LC-kattilalla. Ollut kaiken kaikkiaan hyvin huoletonta puulämmittämistä. Viime aikoina olen vain alkanut kiinnittää huomiota siihen miten kattila himmailee tehoja jotta savukaasut pysyy maksimin alapuolella.

Tavoitelambda on 1.35 ja siihen se hyvin asettuukin. Poltan aika paljon jätelaudan pätkiä, jos ne latoo liian tiiviisti niin holvaa herkästi ja palotapahtuma menee huonommaksi. Savukaasujen max. lämmöt on 250. Kun tämä savukaasujen maksimi on saavutettu, siinä pysyäkseen tuntuu kattilan teho huitelevan vain 50-80% tuntumassa mikä pistää miettimään toimiiko konvektio oikein ja onko hyötysuhde ihan parhaalla tasolla. Onko tuo normaalia vai kuuluisiko mennä enimmäkseen nimellisteholla? Olen alkanut kiinnittää huomiota tähän vasta viime aikoina niin en osaa sanoa onko ollut uudesta asti näin, mutta on sellainen tuntuma ainakin korvakuulolla että alkuaikoina kattila poltti kovemmalla teholla, mikä saikin aikaan usein resonointia. Tätä ei ole viime aikoina kuulunut, voi johtua myös isomman halkaisijan klapeista jotka palaa rauhallisemmin.

Latauspumppu on kolmosasennossa ja termostaatti 72-asteinen. Kattilapiiri tehty 28mm kuparilla, putkivedot minimaalisen lyhyet kun varaajan yhteet on melkein kattilan kyljessä kiinni.

Nuohoan konvektioputket n. kerran kuussa ja tämän jälkeen tuntuisi (ehkä) vähän aikaa käyvän isommalla teholla samoilla savukaasun lämmöillä. Aluksi nuohosin pelkällä kattilan mukana tulleella "rassilla" Nyt on käytössä ollut myös tuubiharja jota olen porakoneellakin pyöritellyt.

Voisiko tuubit olla paremman puhdistuksen tarpeessa jos ovat vaikka pikeentyneet jos on kuusi ja mänty palanut holvauksen takia huonommin? Vaikea sanoa jääkö sinne paksua kerrosta jotain kovaa tavaraa joka ei nuohouksessa irtoa. Olen kokeillut varovasti pientä hooniharjaakin, ei merkittävää eroa nuohouksen lopputuloksessa sillä, mutta eipä ole kehdannut alkaa yrittääkään kirkkaalle raudalle hiomista. Nuohouksen olen tehnyt normaalin lämmityksen jälkeen kun kattila kuuma. Ohjeessa käsketään lämmittämään kattilaa yläluukku ja ohituspelti auki ilman puhallinta kunnes kattilan lämpö 80 astetta mikäli nuohotaan tukkeutuneita konvektioputkia, mikähän taika siinä on verraten siihen että lämmittää kattilan nuohousta varten normaaliin tapaan?

Minulla on alimitoitettu hormi asennusohjeeseen nähden, eikä savukaasuimuria. En ole käytännössä nähnyt mitään ongelmaa siinä, voiko kuitenkin liittyä tähän?

Tuo on mielestäni väärä säätöperiaate, jos kattila tekee asetukset vain poistokaasun lämpötilan perusteella. Tärkein parametri on mielestäni tosiopalon lämpötila, ja omassa hake-/pellettivekottimessani olen huomannut että toisiopalon lämpötilassa tulee 100 asteen heitto hyvin pienellä happiyilijäämän erolla (2-4% vs.5-7%).  Lambda arvo on myös väärä parametri, koska se on pottoainekohtainen ja nuo mittarit ovat yleensä bensalle, jossa happisuhde on erilainen kuin puulla. Etanolibensalla lamda on jo lähempänä puun palokaasua mutta ei sama sekään.

Olennaista tuossa on se, että palokaasulämpötila seuraa toisiopalon lämpötilaa, ja näinhän pitää ollakkin, koska konvektori ottaa lähes saman lämpömäärän palokaasuista. Siten kun kattila toimii parhaiten, myös poistokaasun lämpötila on korkein. Tässä pitää siis erottaa konvektorin hyötysuhde (riippuu esim. nuohouksesta ja paras kun poistokaasun lämpötila on alhaisin) ja palotapahtuman hyötysuhde (paras silloin kun toisiopalokaasun lämpö on korkein -> käytännössä myös palokaasun lämpötila on korkein).

Itse nuohosin kattilan ensimmäisen kerran ja poistokaasulämpö putosi 200 asteesta 140 asteeseen toisiopalolämpötilan pysyessä samana, joten ainakaan minun värkissä ei ole järkevää säätää palokaasun mukaan.  Konvektorissa oli hieman nokea ja karstaa, mutta nekin peräisin osin öljykäytöstä ja alussa tuo ilmamäärä oli mitä sattui joten ei kerro vielä nuohoamistarpeesta. Mutu tuntuma on kuitenkin että kattilan ja polttimen toiminta on ainakin kohtuullisesn hyvä ja 2-5 viikon nuohousvälilä pitäisi selvitä. Nuohous on tässä kattilassa n. puolen tunnin operaatio. 

[syrjaki]

Kyllä se lambda (jäännöshappi) on järkevä mittaussuure. Tottakai oikea arvo vaihtelee polttoaineen ja polttimen/kattilan tyypin mukaisesti. Jokaiselle kohteelle on oma sopiva arvonsa. Palotapahtuman lämpötilan mittaus varmasti on myös hyvä mitattava suure. Valmistajat sitä eivät varmaan yleisesti laita käyttöön ihan käytännön kustannussyistä. Saavat helpommin ja halvemmalla toteutettuna tuon mittauksen lämmöntalteenoton jälkeen, joka toki on alttiimpi muutoksille kuin tuo palotapahtuman mittaus.

[varikonniemi]

Ei se että puhallin toimii 100% tarkoita sitä että kattila toimii nimellisteholla. Muistaakseni tuo 250 astetta pako on tehtaan vakio, ja sillä se toimii nimellisteholla. Puhallusta se sitten käyttää sen verran että käyttämäsi polttoaine palaa sillä teholla että pako jää 250 asteeseen.

Mulla polttoaineesta riippuen kattila polttelee 30 ... 100% puhallinteholla. 30 on koivu ja 100 on paksukaarnainen mänty.