Fiksu alapalokattila

[Iskä]

Alapalot jättäisin omaan arvoonsa (nimimerkillä kokemusta on), mutta myös välimuoto löytyy, nimittäin käänteispalo ilman lambdaa. Minulla on sellaisesta Attack SLX 25:sta tähän mennessä noin 800 pesällisen positiivinen käyttökokemus. Myinkin niitä jonkin aikaa, mutta nyt olen jättänyt sen harrastuksen muille.

Täällä on taas puhuttu kattilan tehosta merkittävänä suureena kattilan valinnassa. Tehon pitää olla kulutusta reilusti suurempi, mutta sen vaikutus on tosiaan vain paloajan pituus. Toki eri teholuokan kattiloissa on eri kokoisia varastopesiä, eli välillisesti teholla on merkitystä.

Järjestelmää mitoittaessa pitää ensin määrittää varaajan tilavuus, jolla pääsee erilaisissa lämpötiloissa järkeviin lämmitysväleihin. Sen jälkeen etsitään kattila, jossa varastopesä riittää täyttämään energiavaraston järkevillä polttokerroilla. Käänteispaloiset (niin kuin alapaloisetkin) täytetään ylhäältä ja palaessa lisääminen on epämiellyttävää. Aamulla voi polttaa pesällisen ja illalla toisen, mutta sopivan hiilloksen kyttääminen alkaa maistua pitkillä paloajoilla puulta.

Tiluksesi kuulostavat sen verran mittavilta, että laskematta lähtisin tähyilemään metristä puuta polttavia. Esimerkiksi Attackilla on 80 kw DPX, käänteispalo ilman lambdaa, joka syö kerralla noin 0,4 m3 metristä halkoa. Sillä saa jo jonkinlaisen vesimäärän kuumaksi. Reilu pari vuotta sitten budjettisi olisi sille kovasti riittänyt, mutta enää en osaa sanoa. Saattaa olla, että hinnat ovat korkeimmasta kohdasta ottaneet pientä rekyyliä.

Sinä saat hyötyä siitä, että voit mahdollisesti käyttää paluuvesiä haaleampien tilojen lämmittämiseen. Kuumimman menoveden lähtöön pitää kuitenkin löytyä riittävän kuumaa vettä ja tämä pitää huomioida mitoittaessa.

Kattilasta riippumatta, muoveja en haikailisi polttavani, enkä muitakaan roskia. Haju on tuskallinen ja luultavasti hyöty tulee syötyä kattilan ja hormin käyttöiässä.

Hakkeen panospoltosta minulla ei ole kokemusta, mutta sahanpurua olen polttanut joitakin kuutiometrejä klapin kanssa ämpärin pesällisessä. Voisin ajatella, että pesälliseen voisi laittaa haketta ylimmän kolmanneksen ilman ongelmia, jos keksii, miten sen saa sisään. Käänteispaloiset eivät ole kronkeleita polttoaineen suhteen, mutta isolla klapilla toimii paremmin kuin pienellä säleellä. Sitä myös mahtuu pesälliseen enemmän kiloina mitattuna ja tekeminen sekä käsittely vaativat vähemmän vaivaa. Pituus kannattaa olla melko lähellä pesän pituutta. Iso klapi tarkoittaa omassa 60 cm kokoluokassani jopa noin 5-8 kg/kpl. Alakerros pitää olla pienempää.

Toivottavasti sepustuksestani on jotain apua. Ulkoseinää sinulla on varsin paljon ja lämmönkulutusta myös. Omalla 25 kw kattilallani en niitä lähtisi lämmittämään.

[SavuaKansalle]

Politiikan voi jättää puulämmittäjien ja metsänomistajian faceryhmiin, mutta sanottakoon myös että pitäköön venäläinen patansa ja jos nyt joku asia onkin tänään kalliimpi niin eipä haittaa jos naapuri saadaan sillä pysymään ruodussa.

Käänteispaloja tässä on ehdotettu jo pariin kertaan ja jos sellaiseen päädyn niin Attackin slx 20-25 on valinta kuten jo avauksessa mainitsin. Nyt haussa kuitenkin vinkkejä niistä alapaloisista. Toki saa myös vinkata käänteispaloa mihin voi tunkea surutta haketta ja ehkä jonkun paalimuovinkin aina välillä. Vissiin ainakaan noihin lambdoilla varustettuihin ei kannata laittaa muuta kuin hyvää puuta.

Mun kaipaamassa kattilassa pitäisi varmaan olla mekaaninen valvonta kattilan veden lämpötilalle, joka samalla vetää tuloilman räppänät kiinni. Sellaisia näkyisi löytyvän Slovokista ja sitten Strupovan pöntöstä (joka on tosin yläpalo, mutta palaa sentään päältä ja esilämmitetyllä ilmalla). Slokovia saa 30 ja 36kw ja pönttöuunia 30 ja 40kw. Strupovasta täällä keskusteluja olikin, mutta slokovista ei. Strupovassa ainakin pesässä on kokoa, slokovin sl-eko 36 kattilassa pesä on ilmeisesti 105l? Tuosta löytyy tosi surkeasta tietoja englanniksi.

Onkohan muitakin ja miten nää mekaaniset säätimet lämpötilalta tuloilmalle toimii käytössä? Periaate on ilmeisesti se, että kun kattilassa kiertävä vesi saavuttaa tietyn lämpötilan niin tuloilman luukku napsahtaa kiinni (jota ennen jo säätynyt pienemmälle) ja tuli jää sitten hiilloksena kytemään. Kun lämmöt laskee niin luukku lähtee taas avautumaan niin ilmaa alkaa taas tulla ja palaminen käynnistyy uudelleen. Ovatko kuinka luotettavia? Mun tarvitsema automatiikan taso on se, että voin illalla raapasta pesän päälle ja ei tarvitse käydä peltiä sulkemassa ja ettei kattila keitä yli.

Itselläni on Blazen 35 Natural,ihan perus käänteispalokattila ilman kovin kummosia elektronikoita. Mekaaninen puun loppumisen haistelija sekä savukaasunlämpötilan haistelija. Ei mene vikatilaan vaikka sähköt käy pois,alkaa polttele normaalisti sähköjen palattua ja voi huoletta jättää omikseen polttele. Hakettakin olen poltellu ja hyvin pelittää. En sano että tämmönen pitäs laittaa,mutta kannattas tutustua. Yli vuoden olen poltellu eikä mitään onkelmaa.

[tlaitinen]

Poltettavan puun osalta on sellainen rajoitus, että teen puut Bilkeen cruiserilla. Pisin pilkkomismitta koneella on 50cm. Kone on kuitenkin giljotiini ja leikkaa päitä vähän vinoon niin käytännössä osa puista on yli sen 50cm. Metrisiä en kuitenkaan saa tehtyä ja niihin ei ole tarvetta. Yli 50cm halkaistut puut menee muutenkin jo niin painaviksi, että niitä ei viitsi jättää vaimon ladottaviksi kattilaan. Eikä itsekään kannata liian

Kattilan hinnan maksimin pidän siinä n. 4000e rahdin kanssa (alv 0). Sillä saan jo Attackin slx 25 ja se on kattila millä pärjäilee. Tulevaisuudessa lämmitystä on tarkoitus hoitaa sähkön tukemana (kunhan ne paneelit saa) niin sieltä saa apuja kattilalle. Pörsissähkössä on usein myös noita halpoja päiviä talvellakin, joten pelkällä puulla ei tarvitse pärjätä.

Investoinneista yleensä sen verran, että jos mulle optimaalinen kattila olisi 7000e niin mieluummin ostan 2000e palikka alapalopannun manuaalitoiminnoilla ja 5000e aurinkopaneeleita kuin sen 7000e pannun.

[Sorajewski]

Kyllä se tuo olis siulla.
https://m.tori.fi/vi/106796355.htm
Puolen metrin puu, voi kaataa luukusta puunteon pärskeet yms.
Ja nuuka kulutuksen suhteen. Ei tarvi huonoa hyötysuhdetta keriä kiinni paneleilla.

[Iskä]

En kiellä enkä väitä, mutta kehotan tarkastamaan vuorokauden puuntarpeen teidän keskimääräisellä talvikelillä ja huipputehokelillä realistiseen kulutusarvioon verraten. Jos huippukelillä tarvitaan kolme pesää vuorokauteen ja vain kaksi ehtii palaa, ongelmia on tiedossa. Sähkö ei ole silloin halpaa ja paneelit tuottavat heikosti. Jos keskiarvokelillä pesällinen riittää 18 tuntia, tulet polttamaan vajaan pesällisen aamuin illoin maailman tappiin.

Metrisestä puusta pitää ottaa kaksin käsin kiinni, mutta panospolttoisissa se syntyy pienimmällä työllä, jos koko ketju arvioidaan. Sekin kannattaa muistaa, että en ole nyt myymässä mitään.

[tlaitinen]

En kiellä enkä väitä, mutta kehotan tarkastamaan vuorokauden puuntarpeen teidän keskimääräisellä talvikelillä ja huipputehokelillä realistiseen kulutusarvioon verraten. Jos huippukelillä tarvitaan kolme pesää vuorokauteen ja vain kaksi ehtii palaa, ongelmia on tiedossa. Sähkö ei ole silloin halpaa ja paneelit tuottavat heikosti. Jos keskiarvokelillä pesällinen riittää 18 tuntia, tulet polttamaan vajaan pesällisen aamuin illoin maailman tappiin.

Metrisestä puusta pitää ottaa kaksin käsin kiinni, mutta panospolttoisissa se syntyy pienimmällä työllä, jos koko ketju arvioidaan. Sekin kannattaa muistaa, että en ole nyt myymässä mitään.

Kwh en pidä tässä kohtaa vielä kovin oleellisena asiana. Nyt haetaan vasta mallia ja aletaan sitten miettiä sitä kokoa. Yleensä kattiloissa varastopesä kasvaa koon myötä, joten sen kautta isompi teho on aina parempi.

Tässä on ongelmana myös vähän tuo että ei osaa tarkasti arvioida kulutuksen määrää. Lämmitystä pystyy tukemaan puuhellalla ja leivinuunilla. Käyttövesi tulee varmaan joka tapauksessa pienemmän sähköllä toimivan lämminvesivaraajan kautta (energiavaraajasta sinne syöttö, täytyy vielä käydä kuvio lvi kaverin kanssa läpi). Kylmät kelit ja kallis sähkö ei osu meidän perälle välttämättä yksiin. Me ollaan täällä jo vähän eri ilmastovyöhykkeellä niin hyvin voi olla se tilanne, että etelässä ja rannikolla on leutoa, mutta kova tuuli ja täällä sitten älytön pakkanen. Joulukuu on pörssisähkön kannalta ainoastaan hankala kuukausi. Ei siitä kuitenkaan sen enempää.

Polttopuuketju menee niin, että rangat tulee traktorilta klapikoneelle, joka on liiterin vieressä. Klapikoneelta sitten kuljetin liiterin katonrajasta sisään ja täyttö suoraan liiteriin. Poltettavaksi puilla on 20-30m matkaa liiteristä kattilalle. Puut siirtyvät aku ankka kärryllä tai suursäkissä tuon matkan. Käsin pitää vain rungot kasata traktorille nippuihin, sitten nostaa klapikoneen kuljettimelle ja lopuksi mättää kuljetusastiaan/säkkiin. Nivelten kannalta 40-50cm tavaraa on mukava käsitellä. Attackissa pesän mitta 690mm on ihan passeli. Ja saahan silläkin poltettua päivässä teoriassa 600l puita. Jos päivässä alkaa mennä puoli mottia halkoja pysyvästi niin ei taida koko kairassa riittää kasvava puu edes yhden talon lämmitykseen.

[tlaitinen]

Kyllä se tuo olis siulla.
https://m.tori.fi/vi/106796355.htm
Puolen metrin puu, voi kaataa luukusta puunteon pärskeet yms.
Ja nuuka kulutuksen suhteen. Ei tarvi huonoa hyötysuhdetta keriä kiinni paneleilla.

Pidetään mielessä. Etuna on luukku päällä mistä hakkeen kaataminen helppoa. Hintakaan ei ole pahin mahdollinen ja suomalainen maahantuoja on hyvu juttu (tai sitten älytön haitta koska meidän kotimainen palvelualttius on aina välillä vähän mitä sattuu). Tuokaan ei kuitenkaan taida kuitenkaan oikein satunnaisista roskista tykätä? Jos käänteispalon puolelle mennään niin tää on Attackille varmasti hyvä vaihtoehto. Saan tosin Virosta kattilan myyjän mukaan ostettua ilman alvia, joten se painaa hinnan puolesta etua Attack.

Edelleen kuitenkin niistä itsensä sulkevista alapaloista, joissa on jälkipolttopesä olen ensisijaisesti kiinnostunut.

[Sorajewski]

Harmoonimalli ei ainakaan talousroskista yski eikä ulos oksenna.
Miullahan olis oikeen budjettiversio tarjolla.
Laka yhs 20:n runko. Siihen tarvis vain eristeet, pellit,  luukkujen kunnostuksen, termarit ja releistystä. Välttämättä ei tarvis varaajaa lainkaan.
Oli jonku vuoden käytössä.

[tlaitinen]

Harmoonimalli ei ainakaan talousroskista yski eikä ulos oksenna.
Miullahan olis oikeen budjettiversio tarjolla.
Laka yhs 20:n runko. Siihen tarvis vain eristeet, pellit,  luukkujen kunnostuksen, termarit ja releistystä. Välttämättä ei tarvis varaajaa lainkaan.
Oli jonku vuoden käytössä.

Itseni tuntien taitaa olla parempi ottaa vain suoraan toimiva ratkaisu. Noi projektit tuppaa aina jäämään kesken ja jos joutuu jossain pajalla käyttämään korjattavana niin äkkiä tulee hintaa sama mitä uudella suoraan kaupasta. Lakalla muuten vois ollakin mulle sopivia tuotteita.

[Iskä]

Kwh en pidä tässä kohtaa vielä kovin oleellisena asiana. Nyt haetaan vasta mallia ja aletaan sitten miettiä sitä kokoa. Yleensä kattiloissa varastopesä kasvaa koon myötä, joten sen kautta isompi teho on aina parempi.

Tässä on ongelmana myös vähän tuo että ei osaa tarkasti arvioida kulutuksen määrää. Lämmitystä pystyy tukemaan puuhellalla ja leivinuunilla. Käyttövesi tulee varmaan joka tapauksessa pienemmän sähköllä toimivan lämminvesivaraajan kautta (energiavaraajasta sinne syöttö, täytyy vielä käydä kuvio lvi kaverin kanssa läpi). Kylmät kelit ja kallis sähkö ei osu meidän perälle välttämättä yksiin. Me ollaan täällä jo vähän eri ilmastovyöhykkeellä niin hyvin voi olla se tilanne, että etelässä ja rannikolla on leutoa, mutta kova tuuli ja täällä sitten älytön pakkanen. Joulukuu on pörssisähkön kannalta ainoastaan hankala kuukausi. Ei siitä kuitenkaan sen enempää.

Polttopuuketju menee niin, että rangat tulee traktorilta klapikoneelle, joka on liiterin vieressä. Klapikoneelta sitten kuljetin liiterin katonrajasta sisään ja täyttö suoraan liiteriin. Poltettavaksi puilla on 20-30m matkaa liiteristä kattilalle. Puut siirtyvät aku ankka kärryllä tai suursäkissä tuon matkan. Käsin pitää vain rungot kasata traktorille nippuihin, sitten nostaa klapikoneen kuljettimelle ja lopuksi mättää kuljetusastiaan/säkkiin. Nivelten kannalta 40-50cm tavaraa on mukava käsitellä. Attackissa pesän mitta 690mm on ihan passeli. Ja saahan silläkin poltettua päivässä teoriassa 600l puita. Jos päivässä alkaa mennä puoli mottia halkoja pysyvästi niin ei taida koko kairassa riittää kasvava puu edes yhden talon lämmitykseen.

Edelleenkään en kiellä enkä väitä, mutta pari kommenttia.

Mitoittaminen ilman kulutusarviota on sattuman kauppaa. Vanhaa rakennusta on lämmitetty monella keinolla. Niitten määristä haarukoimalla saa hyvän arvion, vaikka esim. klapeja ei olisi ihan sentin päälle mitattukaan. Uudisrakennuksista taas tiedetään paremmin, mitä ne ovat syöneet ja sitä kautta pääsee kulutuksesta arvion tekemään. Tämä on tärkeä tieto, koska kattilan lämmitysvälin pitää sopia normaaliin elämänkiertoon.

Puiden tekolinjasto kuulostaa toimivalta. Kuivumisen jälkeen on vielä tehtävä sisään kärräys ja pesään laitto. Niissä tulisi metrisestä etua, varsinkin, jos olisi halkaistessa kädestä laskettu häkkeihin, jotka saisi kulkemaan pyörien päällä. Lisäksi, minusta hyvin merkittävä asia on puiden oikea pituus. jos 600 sijasta laittaa 500, jää kapasiteetista parikymmentä prosenttia käyttämättä tai hyvin hankalasti käytettäväksi. Ja vielä yksi; Attackin pesään mahtuu ehkä 640 pitkä puu, ei 690.

Puhutaan sitten vieläkin Attakista. Max 35 kw padoissa on nimellisesti 200-litrainen pesä. 80-100 kw nimellinen liiteri on 390 litraa ulkomuistista heitettynä, eli se imaisee kertatäytöllä kaksi pienemmän pesällistä. Tämä energia laitetaan varaajaan, josta se annostellaan tarpeen mukaan käyttöön. Rakennuksiesi kulutus määrittää puumäärän, ei pesän koko. Sen sijaan nähtävissä on, että tuplapesällä pääsee noin tuplaan lämmitysväliin ja tätä kutsuisin käytettävyydeksi. Kohteesi on kohtalaisen suurikulutuksinen ja kuulostaa perstuntumalta metrisen pesän puitteilta. 400 litraa kerralla ei tuo viikon lämmitysväliä, mikä tarkoittaisi isoa hukkaa varaajan eristeen läpi. Pari vuorokautta se voisi tuoda, jossain olosuhteissa ehkä karvan enemmän.

Tämä ei ole myyntipuhe, vaan ilmainen neuvo omien kokemusten perusteella. Saa käyttää, mutta ei ole pakko.

[tlaitinen]

Alapalojen osalta ainoastaan Rojekin PK bio näyttäisi täyttävän vaatimukset. Kalviksen k-2 sarja voisi myös mennä puhaltimen kanssa ja Koltonin Trotex ilmeisesti voisi myös täyttää vaatimuksen. Kaikissa näissä on ainakin keraaminen jälkipolttopesä, jolloin taidetaan liikkua jossain alapalon ja käänteispalon välimastossa.

Onko kellään noita Koltoneita? On Rojekkiin verrattuna halvempi, mutta näytti moni nettikauppa myyvän termillä not in stock ja discontinued. Se ei lupaa hyvää. Rojekin kanssa 30 mallin hinta vielä voisi mennä, mutta 40 alkaa olla jo kallis. Vajaan parin tontun lisäinvestointi tuo varastopesään lisää 50l.

Muuten projekti on edennyt siten, että jätetään varaajaan varaus vilpille, niin voidaan sillä tulevaisuudessa sitten lämmitellä keväällä ja syksyllä. Aluksi käyttövesi tulee pelkästään energiavaraajan käyttövesikierukasta ja katsotaan sitten miten se riittää. Jos ei tunnu riittävän niin otetaan erillinen tulistusvaraaja. Varaajana voisi toimia Akvatermin Nero tai Laddotank, vähän Jäspin hybridiä pyörittelin, mutta se ei loppuun asti tunnu oikealta. Hinnan puolesta halvin voisi olla hankkia vain iso varastotankki lämmitykseen ja varastotankista kierrättää lämpö pienempään 200-300l varaajaan kierukan kautta. Pienempi varaaja hoitaisi tulistusvaraajan virkaa ja siinä olisi sähkövastus kesää varten. Tämä yhdistelmä maksaisi n. 3000e ja päälle sitten tarvittavat pumput/liitokset yms.

Alapalojen lisäksi olen vähän vilkuillut käänteispaloja ja isolla varastopesällä olevia yläpaloja. Yläpaloissa huomio on keskittynyt isoilla varastopesällä oleviin malleihin. Tavallaan vähän kiinnostaisi myös joku iso valurautapata, joka kestäisi käytössä maailman tappiin. Käänteispaloissa edelleen arveluttaa käyttöikä ja ilman lambdaa olevien mallien säätöjen kanssa pelaaminen. L malleissa taas sitten se itse L ja ohjelmiston kanssa leikkimiset. Ja olis myös kiva poltella välillä roskia puiden seassa.

[tlaitinen]

No niin. Projekti on vähän edennyt ja olen varmaan tällä hetkellä valitsemassa Rojekin pk bio alakattilan. Mallina varmaan 20. Ainoana ongelmana sen kanssa on rahti (n. 700e) ja se ettei valmistaja tarjoa mahdollisuutta ostaa kattilaa kortilla. Pitäisi tehdä tilisiirtona. Täytyy vielä miettiä miten asian kanssa menettelen. Hintaa kattilalle Kemijärvelle toimitettuna on n. 4300e verolla.

Pidän ovea auki saman valmistajan ktp mallille, joka on yläpalo, mutta oikeastaan myös käänteispalo, koska siinäkin on jälkipalotila. Jännä konsepti ja vähän halvempikin kuin tuo pk bio 30kw asti. Siitä ylöspäin hinta on sama kuin 20-30kw pk biossa. Syöttöluukku vain on turhan pieni niin taidan sen rankata siksi pois.

Toru jyrille oli tullut nyt hyllyyn myös Atmoksen malleja automaattisytytyksellä. Niitä katselin tuossa välissä, mutta kun ei saanut mistään fiksusti niin jätin pois laskusta. Niilläkin on rahdin kanssa hintaa n. 4300e. Tuo nyt ei ole alapalo, mutta muuten kiinnostaa kyllä. TJ kauppaan onnistuu maksu kortilla, joten se houkuttaa turvallisuuden takia.

Kun saan valinnan tehtyä ja kattilan kotiin niin pääsen rakentelemaan pannuhuonetta. Nykyisestä navetan päädystä pitää purkaa lattia, poistaa 1 väliseinä ja siitä sitten lähdetään lattian eristyksestä ylöspäin. Pitäisi toki tyhjentääkin ensin. n. 7x5m tilan saa tehtyä niin sinne ainakin mahtuu. Varaajan tilaan sitten kun sen saa tuotua sisälle oikealle paikalleen. Varaajaksi valikoitunee akvatermin nero tai ek käyttövesikierukalla kokona 2000-2500l.

[Nuukakimmo]

Kureniezeltä Vigas 40 Lambdalla toimitettuna Vantaalle maksoi n. 4600e. Tilauksesta kotiin noin 3 viikkoa.