Puulämmitystä iltapäivälehdessä - suppea näkökulma, yllättävää vai mitä!

[markkulievonen]

Kun/jos rakentaa uutta lämmitykseen liittyen - erittäin suuri merkitys on huomioida jo suunnittelusssa hukkalämmön hyödytäminen pitkässä juoksussa. Sen mahdollisuus. Lämmityksestä maksaajaa kiinnostaa montako kuutiota puuta poltetaan vuodessa. Kokonaisuus.

Omassa järjestelmässä. Vaikka savukaasujen lämpötila on  muhkeat +250C. Tällä ei ole mitään merkitystä kokonaisuuteen, koska hormin päästä mitattuna lämpötila on  vain enää  reilu +70C. Tää energiamäärä menee vain harakoille. Kaikki kattilan ja varaajan  lämpöhäviöt hyödyntyy kui myös hormiin sitoutunut energia.

[Jonkkeri]

Teoreettisesti voidaan tietty miettiä vaikka mitä, ja mm. sähkönsiirron hyötysuhde unohdetaan pääsääntöisesti aina.

Teoria ja fysiikan lait siellä taustalla kuitenkin sen määrää, kuinka paljon voit saada puukilosta irti energiaa enimmillään. Sähkönsiirron hyötysuhde talon sisällä lienee melko lähellä 100%.

Olet luultavasti huomioinut joko vain puumassan kosteuden höyryn tiivistyksen tai paloprosessissa muodostuneen höyryn tuossa, et molempia? Kun huomioidaan molempien vesilähteiden höyryn faasimuutos höyrystä nesteeksi, päästään standardinmukaisia mittausmalleja käyttäen yli 100% hyötysuhteisiin. Puupuolella valmiita ok-kokoluokan tuotteita ei tosin taida vielä olla markkinoilla. +100% kuulostaa pöljältä, mutta markkinoilla on ollut jo pitkään mm. öljyä polttavia kondenssi-pienkattiloita, aika mielenkiintoisiin lukuihin menee myös voimalaitosten kattilat ekonomaiseri huomioiden.

Olet oikeassa, laskurissani oli laskettu väärin vetyyn ja sen palamiseen vaadittavan happeen sitoutuneet lämpöenergian määrä. Olen aikeissa laittaa tämän laskurin nähtäville, kunhan saan siitä viilattua ilmiselvät virheet pois, voidaan sitten yhdessä vääntää yli 100% hyötysuhde vaatinee lämpöpumpun prosessin päähän.

Mutta joo, pannuun menee pesälliseen noin 20 kg puuta, voit tuosta karkeasti laskea hyötysuhdetta. Tuo on siis järjestelmän hyötysuhde, ei pannun. Polttopuiden kosteus liikkuu 15% molemmin puolin, pannarin lämpö noin 20 astetta.

Jos tuolla saat ladattua 70kWh varaajaan, tulee hyötysuhteeksi 4,15kWh/kg lukemalla 84,3%. Ehkä se sitä luokkaa voi olla, riippuen miten tarkasti tilavuudet on tiedossa ja kuinka tarkkoja mittarit ja mittaustapa on.

Kyse ei siis ole tippaakaan siitä mitä mulla nyt tuolla pannarissa pöhisee, vaan siitä mitä puu-keskuslämmitys nykyaikaisilla kamppeilla on. Tyypillinen takka on kaikkea muuta kuin nykyaikainen puulämmitystapa. Tuo lehtiartikkeli ei muuta näe.

Niin, ehkä siinä on peilattu tyypillisen puunostajan näkökulmaan tuota sähkön säästöä, kun sähkön hintojen noustessa on otettu tulisijat käyttöön. Tarkoitin tuolla "puhumattakaan takasta" -kommentilla sitä, että artikkelissa annetaan suorastaan positiivinen kuva tulisijojen (viittaan takkoihin) hyötysuhteesta. Toki asia on juuri niin kuin sanotkin, että keskuskattilanäkökulma ja sen hyödyt tuossa jää pimentoon.

Huoh. Mihin ne pannuhuoneen häviöt sun mielestä menee, kun pannari on talon sisällä?

Siksi kirjoitinkin, että "mahdolliset pannuhuoneen häviöt". Kaikilla ei ole pannuhuone kellarissa.

Kyllä tuossa artikkelissa ihan totta puhutaan monessa kohtaa. Ostopuuta poltettaessa esim. maalämpö on hyvinkin kustannustehokas vaihtoehto (niin kauan kun pumppu toimii). Eikös se puulämmittämisen pointti ole tehdä itse ne puut "ilmaiseksi"? 

[AnssiKo]

Teoria ja fysiikan lait siellä taustalla kuitenkin sen määrää, kuinka paljon voit saada puukilosta irti energiaa enimmillään. Sähkönsiirron hyötysuhde talon sisällä lienee melko lähellä 100%.

Tottakai fysiikan lait pyörii koko ajan mukana, toki siihen voidaan vaikuttaa mitkä niistä vaikuttavat.

Tuo 'melko lähellä 100%' on hiukan poliitikkomainen ilmaisu, varsinkin huomioiden että tarkoitin sähkönsiirron kokonaishukkaa. Olkiluodosta Kainuuseen tai Kouvolaan tulee koko lailla merkittävästi enemmän hukkaa kuin talon sisällä. Arvioisin, että keskimääräinen sähkön siirtomatka Suomessa on useampi sata km, ja jos tuontisähkön osuutta kattotaan ni sitten lähemmäs 1000 km. Hukka on silloin prosentteja.

Olet oikeassa, laskurissani oli laskettu väärin vetyyn ja sen palamiseen vaadittavan happeen sitoutuneet lämpöenergian määrä. Olen aikeissa laittaa tämän laskurin nähtäville, kunhan saan siitä viilattua ilmiselvät virheet pois, voidaan sitten yhdessä vääntää yli 100% hyötysuhde vaatinee lämpöpumpun prosessin päähän.

Laitahan julki kun saat kondikseen.

Onko odotettavissa jotain esim. tätä laajempaa: http://www.flammtronik.de/download/Wirkungsgradrechner_HB53.zip? Toi on aika suoraviivaisen helppo, toki saksankielisyys ja antiikkisuus voi tökkiä. Sama teoria tietty takana.

Jos tuolla saat ladattua 70kWh varaajaan, tulee hyötysuhteeksi 4,15kWh/kg lukemalla 84,3%. Ehkä se sitä luokkaa voi olla, riippuen miten tarkasti tilavuudet on tiedossa ja kuinka tarkkoja mittarit ja mittaustapa on.

Njoo, tuo siis järjestelmän kokonaishyötysuhde, ei pelkän pannun. Tilavuus on itse asiassa pelkän varaajan, ei sisällä pannun eikä putkiston tilavuuksia. Pannun ylösajon ja jäännöslämmön energiat menee hukkiin.

Mittareina 10 kpl digitaalisia Maxim DS18S20 (1-wire) antureita, ±0,5°C. Digitaalisina tiedonsiirrosta tai A/D-konversiosta ei tule virhemahiksia. Ominaislämpökapasiteetin taisin jättää laskussa hiukan alakanttiin, eikä sen pientä muutosta lämpötilan noustessa ole huomioitu.

Mutta joo, suht samaa luokkaa taisin ittekin joskus laskea hyötysuhteeksi aikoinaan. Ja tietty puutavaran lämpöarvosta ei nyt ole sen tarkempaa tietoa, pitäis tuokin tietty määrittää. Edelleenkään, en polta koivua kuin satunnaisia kalikoita muun puun seassa. Nyt vanhahkoa kuusta ja mäntyä, kevväämmällä tulee taas lodjuissa viimevuotista haapaa.

Niin, ehkä siinä on peilattu tyypillisen puunostajan näkökulmaan tuota sähkön säästöä, kun sähkön hintojen noustessa on otettu tulisijat käyttöön. Tarkoitin tuolla "puhumattakaan takasta" -kommentilla sitä, että artikkelissa annetaan suorastaan positiivinen kuva tulisijojen (viittaan takkoihin) hyötysuhteesta. Toki asia on juuri niin kuin sanotkin, että keskuskattilanäkökulma ja sen hyödyt tuossa jää pimentoon.

Se mikä mua jurpii tuossa(kin) artikkelissa on suppea näkökulma, minusta (imho) takka on enempi tunnelmajuttu kuin vakavasti otettava lämmitystapa. Homma saataisiin kyllä Suomessakin jotenkin järkevälle linjalle, jos lakattaisiin tuijottamasta pelkkää takkaa, tai ehkä jopa yläpaloja. 

Tällä menolla on riskinä, et esim. päästöjen suhteen täysin reguloimattomasta tilasta mennään tiukkoihin rajoituksiin, nähdään esim. pelkät takkojen ja kiukaiden hiukkaspäästöt, ja sitten samalla lätkäisyllä menee myös ne kehittyneemmätkin puunpolttotavat pannaan.

Kyllä tuossa artikkelissa ihan totta puhutaan monessa kohtaa. Ostopuuta poltettaessa esim. maalämpö on hyvinkin kustannustehokas vaihtoehto (niin kauan kun pumppu toimii). Eikös se puulämmittämisen pointti ole tehdä itse ne puut "ilmaiseksi"? 

Joo, periaatteessa ihan ok perustelut taisi olla, mutta kuten sanottua, kovin suppea näkökulma.

Laskeskelin muuten karkeasti kannattavuuksia puulämmitykselle just nyt. Sähkö noin 37c/kWh, torppa syö nyt vajaan 7 kW kun ulkona kohtuullinen pakkanen (~-20°C). Suoralla sähköllä olis runsas 70€/pvä, maalämmöllä karkeesti vajaa 20€/pvä. Puilla hiukka runsas pari pesällistä.

Kornia, et Finngrid kehoittaa säästämään sähköä (https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2024/fingrid-toivoo-sahkon-kulutusjoustoa-erittain-kireassa-pakkassaassa/). Varsinkin tässä maailmantilassa 'vyö ja henskelit' on turvallisempi ratkaisu kuin pelkkä sähköriippuvaisuus, niin kotitaloustasolla kuin valtakunnallisestikin. Ok, onhan se takka olkkarin nurkassa jo askel siihen suuntaan, mut vain pieni askel.

Ei (kunnollinenkaan) puulämmitys tietty ole se ainut oikea ratkaisu jokapaikkaan. Pieni ja ahdas kaupunkitontti on eri juttu kuin iso, vanha talo yksin maaseudulla. Maalämpökaivoa ei välttämättä saa enää edes kairata joka paikkaan. Sen puolesta joku vesitakkakin matalaenergiatalossa voi olla sopiva, siinä kun maalämpökaivoa ei saa edes kairata.