Puulämmitystä iltapäivälehdessä - suppea näkökulma, yllättävää vai mitä!

[AnssiKo]

Onpa taas asiantuntijuutta: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010049648.html 

• Juuei, maailmassa on muitakin tulisijoja kuin varaavia takkoja, jopa Suomessa
• Eipä taida missään nykyaikaisessa puu-keskuslämmityskattilassa olla hyötysuhde alle 80%
• Em. hyötysuhde laskee pannun säteilyhäviöt hukaksi, riippumatta siitä onko pannari rakennuksen sisätiloissa vai ei
• Ainut vaihtoehto artikkelissa on koivu - turhaan brändättyä tavaraa imho, ittellä koivua menee pannuun vain satunnaisesti, muun puun seassa
• Mitä pienhiukkasiin tulee, niistä artikkeli ei puhu mitään - koivu (tuohi) on niiden kannalta huono valinta
• Eipä sähkön hinnan kausivaihtelua huomioitu mitenkään
• Sähkön hintakehiitys on ollut aika inhaa, vaikka katsottaisiin pidemmällä kuin parin vuoden jänteellä
• Sähkönsiirron hintakehitys on ollut aika inhaa
• Sähkön verotuksen hintakehitys...
• Sähkön kulutusarvio on sähköyhtiön hatusta, useimmissa tapauksissa tuo on utopistinen (pieni talo ja lyhythäntäinen kissa -case)
• Kulutusarvio puhuu vain lämmityksestä, lämmin käyttövesikin on mukava olla nykyaikaisessa asumisessa
• Nii, eipä täälläkään vaikuttavista kovinkaan moni taida lämmitellä ostoklapeilla, jo rangasta klapittamalla säästää selvää rahaa

No, jää tuosta toisaalta kokolailla hyvä mieli, kun tuosta vois laskea omatoimiklapilämmittäjälle reippaat parisen tonnia vuosipalkkaa, ainakin. Ja verottomana!

[Puupate]

Olet oikeassa. Minuakin huvittaa nämä "takan lämmitys" uutisoinnit. Ihan kuin tuo takka olisi ainoa tulisija. 

Kyllä rahassa jää plussalle kivasti kun itse tekee. Se on sitten eri juttu, laskeeko mukaan konekulut ym. kuinka pitkälle  toisaalta kun vapaa-ajan puuhana niitä tekee ja harrastuksenakin puuhastelee, en voi laskea kaikelle ajalle ja vaivalle euroissa hintaa.

Voin olla väärässä, mutta aika monelle ostoklapit on ainoa vaihtoehto jos puulla meinaa lämmitellä.

[korsteeni]

nyky aika on niin kapea-alaista ettei kukaan viitsi tehdä mitään sen työtunnin lisäksi. vapaa-aika on täysin pyhitetty liikunnan suhteen peronaali rainereille viimeisine muotivetimeen kun mennään maksulliselle "sali"lle näyteikkunaan esittenemään niitä vetimiä
meillä puuta kuluu 20 - 30MWh vuodessa ja sen hankkimiseen liiteriin esmes viitenä viime vuonna akkusaha, lataukset auringosta ja polttoaineet kuljetukseen jerrykannullinen löpöä
aiemmin bensiiniä 10l/v. kalusto on sinänsä niin vanhaa ja ihan muuhun käyttöön hankittua että olisi sairasta laskea niille jotain poistoa/kulua polttopuun osuudelle
nyt en tunne enää kuin pari puulämmittäjää
näillä kulmilla homma on mennyt historiaa peilaten puu > öljy> puu > sähkö > maalämpö > vilp ja nyt parina viime vuonna puu on taas noussut esiin
minusta on mukava lämmittää ja samalla touhuta lämpökeskuksessa, jos ei tänään niin ainakin huomenna saa taasen tehdä tulet pannuun, lohikin siinä hiilloksella kypsyy samalla

[Puupate]

nyky aika on niin kapea-alaista ettei kukaan viitsi tehdä mitään sen työtunnin lisäksi. vapaa-aika on täysin pyhitetty liikunnan suhteen peronaali rainereille viimeisine muotivetimeen kun mennään maksulliselle "sali"lle näyteikkunaan esittenemään niitä vetimiä
meillä puuta kuluu 20 - 30MWh vuodessa ja sen hankkimiseen liiteriin esmes viitenä viime vuonna akkusaha, lataukset auringosta ja polttoaineet kuljetukseen jerrykannullinen löpöä
aiemmin bensiiniä 10l/v. kalusto on sinänsä niin vanhaa ja ihan muuhun käyttöön hankittua että olisi sairasta laskea niille jotain poistoa/kulua polttopuun osuudelle
nyt en tunne enää kuin pari puulämmittäjää
näillä kulmilla homma on mennyt historiaa peilaten puu > öljy> puu > sähkö > maalämpö > vilp ja nyt parina viime vuonna puu on taas noussut esiin
minusta on mukava lämmittää ja samalla touhuta lämpökeskuksessa, jos ei tänään niin ainakin huomenna saa taasen tehdä tulet pannuun, lohikin siinä hiilloksella kypsyy samalla

Asian ytimessä  aika monipuolinen liikunta sessio on siinä, kun puut on metsästä kaadettu ja päätynyt lopulta kattilaan. Eikä tarvinnut personal rainereita. Ja onpa virkeä olo metsässä touhuilun jälkeen, välillä kun termarista kahvit muistaa pysähtyä nauttimaan ettei urakoinniksi mene.

[Pähkäilijä]

Hitto jos pelkkä polttopuiden teko, pihamaan kolailu (on rattorikii) ja akkuleikkurin työntäminen (on päältäajettavakin) riittäs pelkäksi kuntoiluksi niin tartteis hoitaa kait 5-10 muutakin taloa harrastuksena tai sitten laiskistuisin. Ihan kivaa vaihtelua kuntoiluun muttei läheskään riittävästi. 

[VPJ]

Vuosi sitten sähkömme siirtoineen maksoi 49,5 snt/kwh, toistaiseksi voimassa oleva sopimus 2 vk irtisanomisajalla.
Rustan koivupussi 12 kg maksoi 8,99e (12 kg x 4 x 0,8 = 38 kwh = 23,66 snt/kwh) Jos hyötysuhde 90% niin 20,81 snt/kwh  Tarjouksessa oli pari euroa halvempaa.
Ei ollut tämä kallein klapikaan kallista sähköön verrattuna.

Siirryin pörssisähköön ja laskin: sähkö 0 snt mutta siirto 5 snt eli itse tehdyillä puilla kannattaa silti lämmittää, vasta kun sähkön hinta menee negatiiviseksi
otan sähkövastukset käyttöön.

Laskinko oikein?

[markkulievonen]

Jos  ei omista metsiä tai ei ole raivasaueita tiedossa. Erittäin mielekästä on ostaa rekkakuormallinen kuitupuuta pihaan ja tehdä ne klapeiksi. Kwh hinnaksi jää reilusti alle 5s/kwh. Tää aste ei edellytä erikoisis koneitakaan, kunhan on tilat.

Mutta - ajatellen tään päivän ihmistä. Tääkin koetaan liian työlääksi. Kuten täälläkin vilahtelee ajoittain tää tään päivän ihmien. Lambdaton käänteispalokattilakin on liian työläs. Oikeaoppisesti käyttäen - hiillosvaiheen alussa pittää käydä muuttamassa asetuksia. Kyllä tänä päivänä tään päivän ihmiselle on kova sana maalämpö, uskokaa tai älkää.

Todettakoon tääkin. Oikeissa säädöissä oleva käänteispalokattila mahdollistaa tuottamaan  yhdestä puukilosta, jopa 3.5kwh lämpöenergiaa. Tilanteessa, jossa  lämmön tuottaminen kokonaisuudessaan voidaan hyödyntää mm "hukkaämpö" . joka ei siirry varaajaan, nutta silti hyödyntyy talon lämmityksessä.

[markkulievonen]

Todettakoon tääkin. Takkoja/tulisijoja  mainostetaan 80...90% hyötysuhtella toimiviksi - tää edellyttää erittäin paljon  tietämystä puun oikeaoppisesta puuun polttamisesta. Näihin hyötysyhteisiin todellisuudessa pääsee erittäin  arva tulisijan omistaja.   Just tulisijaan / hyötysuhteeseen vaikuttaa järkyttävän paljonn miten tulisijaa  lämmmitetään.

Oma tarinansa on puun varastointi. Ei mitään lainsäädäntöä kuten on mm öljylämmityksessä.  Tää jo heijastaa ajattelutapaa puun lämmitystasosta. Kuhan hävität puut tulisijassa.

[jussi]

Mulla on 3 kpl "takkoja" ja 3 ilp:ä joita päivittäin käytän.

Vanha kakluuni (vm 1926?), tulikiven LU2800 leivinuuni (vm 2002) ja Tiilerin korotettu Lassi (vm 2020).
Ilpt on Mitsubishi Electricin LN25 (vm 2018)

Olen laskenut ilp:ien cop:pin (löytyy scanofficen sivulta vtt:n testit) ja 75% puun polton hyötysuhteella sekä sähkön ja puun hinnalla että mun kannattaisi alkaa puun poltto -10C:ssä.
Mulla on sähkön hinta vielä vuoden edullinen ja myös puun hinta on edukas.

Vakka Suomen Vilkkuvalon siirtohintahan on kuten kaikilla yhtiöillä suoraa ryöstöä.

Mutta olen tottunut puuta polttamaan joten syyskuusta huhtikuulle palaa puuta, tuommoinen 20 -25 irtomottia.

[Puupate]

Hitto jos pelkkä polttopuiden teko, pihamaan kolailu (on rattorikii) ja akkuleikkurin työntäminen (on päältäajettavakin) riittäs pelkäksi kuntoiluksi niin tartteis hoitaa kait 5-10 muutakin taloa harrastuksena tai sitten laiskistuisin. Ihan kivaa vaihtelua kuntoiluun muttei läheskään riittävästi. 

Juu siis puuhommat on kausiluonteisia. Eihän sitä viikottain tule liikuntaa puuhommista.

[korsteeni]

Hitto jos pelkkä polttopuiden teko, pihamaan kolailu (on rattorikii) ja akkuleikkurin työntäminen (on päältäajettavakin) riittäs pelkäksi kuntoiluksi niin tartteis hoitaa kait 5-10 muutakin taloa harrastuksena tai sitten laiskistuisin. Ihan kivaa vaihtelua kuntoiluun muttei läheskään riittävästi. 

järjestelykysymys
tekee sen halkopinon 7 kilometrin päähän ja jos joka päivä lämmittää ja kottikärryllä raijaa ne puut uuniin, jos menee ylikuntoon niin sitten hieman lähemmäs
nurmikko hoituu sillä moottorittomalla työntövoimalla pyörivällä jne

taitaa muuten halonteko olla nykyisin ainoita oikeita ruumiillisia töitä, no sekin on tietty koneellistettu

[Pähkäilijä]

järjestelykysymys
tekee sen halkopinon 7 kilometrin päähän ja jos joka päivä lämmittää ja kottikärryllä raijaa ne puut uuniin, jos menee ylikuntoon niin sitten hieman lähemmäs
nurmikko hoituu sillä moottorittomalla työntövoimalla pyörivällä jne

taitaa muuten halonteko olla nykyisin ainoita oikeita ruumiillisia töitä, no sekin on tietty koneellistettu

kyl myö ollaa nykysi semmosii velliperseitä ettei halontekoonkaan pystytä kunnolla. Ainakii iteltä vois loppua kellosta tunnit jos kuukaudessa 100 pinomottia tekis halkoja (sillo ollu 6 päiväset työviikot) pokasahalla ja kirveellä. Aikonaan kun sen suoritti sai ostaa metsätyömaiden tehopakkauksen joka sisäls kahvia-sokeria-tupakkaa. Toisaalta tos tulis 5 vuoden polttopuut rykästyä kerralla 



https://www.tukkilaiset.fi/naytokset/tehopakkaus

[Puupate]

tupakka ei mene, mutta kahvin ja sokerin saan kulumaan 

[Jonkkeri]

• Eipä taida missään nykyaikaisessa puu-keskuslämmityskattilassa olla hyötysuhde alle 80%
• Em. hyötysuhde laskee pannun säteilyhäviöt hukaksi, riippumatta siitä onko pannari rakennuksen sisätiloissa vai ei

Jos hyötysuhdetta tarkastellaan teoreettisesti, vaatii kattilan 90%:n hyötysuhde sen, että

• Poistuvat savukaasut on alle 170°C
• Jäännöshappi on 0%
• Puun kuiva-aine yli 80%
• Ulkoilma +20°C

Kun muutetaan ulkolämpötila -10°C:een, tippuu hyötysuhde n. 88,6%:iin
Kun muutetaan savukaasut 250°C:een, tippuu hyötysuhde n. 85,1%:iin
Kun muutetaan jäännöshappi 5%:iin, tippuu hyötysuhde n. 82,6%:iin
Kun muutetaan jäännöshappi 10%:iin, tippuu hyötysuhde 77,8%:iin
Kun muutetaan puun kuiva-aine 75%:iin, tippuu hyötysuhde 75,7%:iin

Jos savukaasujen vesihöyryn saisi lauhdutettua alle höyrystymispisteen, nousisi hyötysuhde em. tekijöiden kanssa 91%:iin.

Tästä voi sitten miettiä, että kuinka moni saa edes kattilasta otettua sen 80% hyötysuhteen puhumattakaan takasta, jonka paloilman säätö ja palotapahtuma on huonosti hallittavissa. Omalla ei-lambdaohjauksella varustetulla käänteispalolla jäännöshapet huitelee siellä 8-10% haarukassa optimipalon aikana ja ylös- ja alasajon aikana ties missä, kun asteikko loppuu 11%:iin (11%:ssa ilmakerroin on jo 2, eli paloilmaa menee kattilan sisään kaksinkertainen määrä). Econaturea mainostetaan 91% hyötysuhteella, mutta eipä taida toteutua, kuin laboratoriossa.

Tuohon päälle sitten vielä mahdolliset pannuhuoneen häviöt, niin en hirveästi henkseleitä paukuttelisi.

[AnssiKo]

Jos hyötysuhdetta tarkastellaan teoreettisesti, vaatii kattilan 90%:n hyötysuhde sen, että

• Poistuvat savukaasut on alle 170°C
• Jäännöshappi on 0%
• Puun kuiva-aine yli 80%
• Ulkoilma +20°C

Kun muutetaan ulkolämpötila -10°C:een, tippuu hyötysuhde n. 88,6%:iin
Kun muutetaan savukaasut 250°C:een, tippuu hyötysuhde n. 85,1%:iin
Kun muutetaan jäännöshappi 5%:iin, tippuu hyötysuhde n. 82,6%:iin
Kun muutetaan jäännöshappi 10%:iin, tippuu hyötysuhde 77,8%:iin
Kun muutetaan puun kuiva-aine 75%:iin, tippuu hyötysuhde 75,7%:iin

Teoreettisesti voidaan tietty miettiä vaikka mitä, ja mm. sähkönsiirron hyötysuhde unohdetaan pääsääntöisesti aina.

En tiedä mistä nuo luvut olet kaivanut, eikä sillä nyt ole sen kummempaa merkitystä. Hyötysuhteeseen vaikuttavat tekijät ovat kyllä tiedossa, ja lukuja voidaan tietysti aina pyöritellä miten halutaan.

Hyötysuhde on muuten vain yksi tekijä, käytännössä esim. Saksassa hyötysuhde jää päästöjä optimoitaessa toissijaiseksi. Esim. tietyssä Atmoksen mallissa savujen lämmön pitää olla 250 astetta, jotta (pakollista!) tarkastusta tekevän kaverin päästömittari saadaan hyväksyntäalueelle.

Jos savukaasujen vesihöyryn saisi lauhdutettua alle höyrystymispisteen, nousisi hyötysuhde em. tekijöiden kanssa 91%:iin.

Olet luultavasti huomioinut joko vain puumassan kosteuden höyryn tiivistyksen tai paloprosessissa muodostuneen höyryn tuossa, et molempia? Kun huomioidaan molempien vesilähteiden höyryn faasimuutos höyrystä nesteeksi, päästään standardinmukaisia mittausmalleja käyttäen yli 100% hyötysuhteisiin. Puupuolella valmiita ok-kokoluokan tuotteita ei tosin taida vielä olla markkinoilla. +100% kuulostaa pöljältä, mutta markkinoilla on ollut jo pitkään mm. öljyä polttavia kondenssi-pienkattiloita, aika mielenkiintoisiin lukuihin menee myös voimalaitosten kattilat ekonomaiseri huomioiden.

Tästä voi sitten miettiä, että kuinka moni saa edes kattilasta otettua sen 80% hyötysuhteen puhumattakaan takasta, jonka paloilman säätö ja palotapahtuma on huonosti hallittavissa. Omalla ei-lambdaohjauksella varustetulla käänteispalolla jäännöshapet huitelee siellä 8-10% haarukassa optimipalon aikana ja ylös- ja alasajon aikana ties missä, kun asteikko loppuu 11%:iin (11%:ssa ilmakerroin on jo 2, eli paloilmaa menee kattilan sisään kaksinkertainen määrä). Econaturea mainostetaan 91% hyötysuhteella, mutta eipä taida toteutua, kuin laboratoriossa.

Jaa-a, omassa vanhassa kattilassa (sigussa) on lambdamitttaus lisättynä, joten jäännöshapesta on tieto. Toinen juttu kuinka usein se ehtii vaikuttaa säätöihin. Savujen lämmöt loggauksen mukaa 175 -185 astetta pl. jäännöshiilten poltto. Ei toi pannu enää ihan mintissä kunnossa ole, arinakivet pitäisi taas vaihtaa. Silti yhdellä poltolla pukkaa noin 70 kWh varaajaan. Helppo seurata, kun varaajassa on kymmenkunta anturia ja dataloggaus 2 min välein. Dataa on muutama giga, varaustuloksen seuranta on pyörinyt käytännössä joka poltolla maaliskuun lopusta 2016. Njoo, loggaus toki on ollut pyörimässä v. 2014 saakka varaajalämpöjen osalta, mutta 2016 taisin jaksaa lopultakin puukottaa Talologgeriin jäsen 'Korsteenin' koodia, ja tietokantaan menee suoraan lataustieto. Mutta joo, pannuun menee pesälliseen noin 20 kg puuta, voit tuosta karkeasti laskea hyötysuhdetta. Tuo on siis järjestelmän hyötysuhde, ei pannun. Polttopuiden kosteus liikkuu 15% molemmin puolin, pannarin lämpö noin 20 astetta.

Ja juuei, ei tuo mun pannu todellakaan ole enää mitenkään nykyaikainen. Hankinta-aikaan, runsas 10 vuotta sitten se oli parasta mitä suomalainen pienkattilatuotanto tuotti, eikä edelleenkään nykyaikaisempaa suomalaista puukattilaa ole myynnissä. Ulkomaisia, paljon nykyaikaisempia on kyllä tarjoilla ja useammaltakin valmistajalta. Nykyaikaisen kattilan ominaisuuksina on imho hyvän hyötysuhteen lisäksi mm. lambdaohjaus, helppo tai automaattinen tuubien nuohous ja kohtuullisen pieni vesitilavuus. Kyse ei siis ole tippaakaan siitä mitä mulla nyt tuolla pannarissa pöhisee, vaan siitä mitä puu-keskuslämmitys nykyaikaisilla kamppeilla on. Tyypillinen takka on kaikkea muuta kuin nykyaikainen puulämmitystapa. Tuo lehtiartikkeli ei muuta näe.

Tuohon päälle sitten vielä mahdolliset pannuhuoneen häviöt, niin en hirveästi henkseleitä paukuttelisi.

Huoh. Mihin ne pannuhuoneen häviöt sun mielestä menee, kun pannari on talon sisällä?

Se että laitat ton sun econaturen ja nykyaikaisen puukattilan samaan replyyn on aikalailla se sama ongelma mikä tossa alkuperäisessä lehtiartikkelissakin oli ongelmana. Kapeakatseisuus ja vanhoihin ratkaisuihin jumittaminen ei vie maailmaa eteenpäin, eikä myöskään lyhytnäköinen markkinavoimavetoinen päätöksenteko.

Olen ollut aika lailla tiiviisti seuraamassa 90-luvulta alkaen mm. (pääosin suoran) sähkölämmityksen ja öljylämmityksen 'kamppailua' pientalosektorilla, kaukolämmön soitellessa toista huilua. Tämä siis ei-kuluttajana. Samaten lämpöpumppujen mukaantuloa, ensin maalämpö, ilma-ilma ja lopuksi myös vilp. Toki myös markkina muuttuu, mm. matalaenergiatalojen kautta. Edelleen puulämmityksen mielletään Suomessa jääneen samalle kehitysasteelle kuin ~30 vuotta sitten. Huoh.[/list]