Käyppä mittaammassa ihan mielenkiinnosta - KÄÄNTEISPALOKATTILAN - pesän sisälämpötilaa palamisen aikana ja huomioi mahdollistuuko siten koko pesän puut kaasuuntumaan. Pesä , jossa ei näy edes liekkejä. (Koneistin kattilaani lasisilmiä, joista havainnoida). Olohuoneeseen suunitellut takat , joita kuvasi esittää - on eri käsite. Niissä luodaan tunnelmaa YP tavoin.
Katsotaas tätä nyt vähän perusteellisemmin läpi, varsinaiseen palamisen kemiaan kuitenkaan uppoamatta. Käänteispalon varastopesän lämpötila nousee kyllä, ja lämpö hiipii pikku hiljaa puiden sisäosiinkin. Ensin kosteuden kuivatus. Sitten haihtuu kaikki matalalla kiehuvat hiilivedyt, kuten havupuiden terpeenit. Sen jälkeen puun kiintoaineet, kuten ligniini, selluloosa ja hemiselluloosa alkavat hajota. Ligniinihän on se 'liima' joka pitää puun koossa, joten ligniinin hajoamisen jälkeen puun lujuus alkaa laskea (ligniinihän muuten pitää myös pelletit koossa puristuksen jälkeen). Viimeiseksi loput kiintoaineet eli torrefioitu hiili yhtyy happeen, eli kansankielellä 'hiillos hehkuu'. Eikä nuo vaiheet ole terävärajaisia, esim. toisen vaiheen hiilivetyjen kiehumispiste on osalla myös alle 100 astetta.
Osa edellisistä vaiheista tuottaa helposti palavaa tavaraa, kuten terpeenit. Ligniinin ja selluloosan hajoaminen happialimäärässä puolestaan tuottaa tuotekaasua eli häkää ja pihka myös epäpuhtauksia kuten tervaa, jotka sitten varastopesän pohjan hiilipedin korkeassa lämpötilassa kulkiessaan hajoavat puhtaammin palaviksi hiilivedyiksi. Suuttimen jälkeen niitä on sitten hyvä poltella puhtaasti toisioilman hapella.
Kun sytytys käänteispalossa tehdään alta, prosessi tietysti lähtee rintamana siitä eteenpäin. Kaikki em. vaiheet, kukin vuorollaan. Se miten nopeasti koko varastopesä on missäkin vaiheessa riippuu tietysti kovin monesta asiasta. Polttopuiden koko (=palopinta-ala) ja puulaji, puiden ladonnan tiukkuus, pannun varastopesän ilmansyöttö (vain suuttimen päälle, vain myös ylös vai sekä että?), varastopesän verhous, polttoteho jne. Kovaan puuhun lämpö johtuu aika hitaasti sisään, ja tiiviin puun pinnasta voi olla jo hiiltynyt koko lailla paljon, vaikka ohuehkon hiiltyneen kerroksen alla on vielä kovaa puuta. Haihtuvien aineiden kaasuuntuminenhan ei edes heikennä puuta vielä mitenkään, vasta ligniinin hajoaminen alkaa heikentää puuta.
Nyt sitten voi mennä aika pitkään niin, että varastopesän pohjalla on siisti hiillos, ja päällä mustuneita puita. Juu, on ne lämmenneet ja kosteus ja haihtuvia hiilivetyjä kaasuuntunut, pinnasta alkanut ehkä hiiltyminenkin tai sitten savu noennut. Aika pitkään ne ovat koko lailla saman näköisiä kaasutuksen edetessä, ei niistä ympärysmittaa paljon poistu, mutta hetken päästä ne ovatkin muuttuneet hehkuviksi hiiliksi. Välillä näkee pahimmillaan puolen varastopesän hiilipedin, kun kurkkaa luukusta sopivaan aikaan sisään.
Lämmön johtuminen puun sisään on sen verran hidasta, että sen on pakko alkaa tehokkaasti jo kunnon palon alettua, muuten kaasuuntumista ei edes ehtisi kunnolla tapahtua.
Tää video antaa jo oikeamman kuvan käänteispalokattilan toiminnasta. Puun kaasuuntuisesta.
https://boweco.fi/blaze-puukattilat/
Visualisointikuva, eipä tuolla ole varsinaista todellisuusarvoa.
