Blaze puukattilat -yleinen keskustelu

[tenhok]

Ei lambda mikään pakollinen ole , hyvin pärjää ilman.  Lambdan etu on lämmityksen aikainen automaatinen ilman ohjaus, on aina optimaatinen. Ja kun uuden pannun investoi niin ei ole suuri lisä kustannus nykypäivän,  vapaa kierto läppä venttiili ehdoton etu on että pannu lämpiää vapaa kierrolla noin 70 - 85 % ja mahdolsen sähkö katkon aikana on hyvä turvallisuus tekiä. Tämä ensi sijaisesti koskee Blazen tekemään venttiili kohdalla,  muihin en voi ottaa kantaa kun ei ole kokemusta.

[Pähkäilijä]

Tuo kummastuttaa. Onko niin ettei puuta voi polttaa enää ilman lamptaa.Omassani ei ole kumpaakaan ja enpä usko että lamptalla saa kovin suurta eroa varaajan veen lämpenemiseen.(poltettu puun määrä/veen lämpö)

panospoltossa polton eri vaiheissa tarvitaan eri määrä ensiö- ja toisioilmaa. Kun ilmassa on 78% typpeä mikä ei osallistu palotapahtumaan muuten kun sitä jäähdyttämällä on turhaa ylimääräistä ilmaa tarjota joka tapahtuu kiinteillä säädöillä. Lisäksi happea on sitten joko liikaa tai liian vähän tai väärässä kohdassa. Alapalokattiloissa periaatteessa puuta tulee tasaisesti kokoajan polttoon (käytännössä kun katsoo varastopesään näin ei käy vaan sielläkin puuta kaasuuntuu reilusti), mutta käänteispalokattilassa puun kaasutuspesässä koko puumäärä lämpenee ja alussa syntyy eniten kaasuuntuvia yhdisteitä jolloin ensiöilmaa on syytä vähentää ja toisioilmaa lisätä että nämä saadaan poltettua. Palon edetessä kaasuuntuvat yhdisteet vähenevät jolloin ensiöä lisäämällä ja toisioa vähentämällä pysyy ilmansyöttö kohdallaan. Loppua kohden hiilen määrä lisääntyy ja sen polttoon ei toisioilmaa tarvita. Joten jäännoshapen mittaamisella pystytään palotapahtumaa parantamaan verrattuna kiinteisiin ilmansäätöihin.

[markkulievonen]

panospoltossa polton eri vaiheissa tarvitaan eri määrä ensiö- ja toisioilmaa. Kun ilmassa on 78% typpeä mikä ei osallistu palotapahtumaan muuten kun sitä jäähdyttämällä on turhaa ylimääräistä ilmaa tarjota joka tapahtuu kiinteillä säädöillä. Lisäksi happea on sitten joko liikaa tai liian vähän tai väärässä kohdassa. Alapalokattiloissa periaatteessa puuta tulee tasaisesti kokoajan polttoon (käytännössä kun katsoo varastopesään näin ei käy vaan sielläkin puuta kaasuuntuu reilusti), mutta käänteispalokattilassa puun kaasutuspesässä koko puumäärä lämpenee ja alussa syntyy eniten kaasuuntuvia yhdisteitä jolloin ensiöilmaa on syytä vähentää ja toisioilmaa lisätä että nämä saadaan poltettua. Palon edetessä kaasuuntuvat yhdisteet vähenevät jolloin ensiöä lisäämällä ja toisioa vähentämällä pysyy ilmansyöttö kohdallaan. Loppua kohden hiilen määrä lisääntyy ja sen polttoon ei toisioilmaa tarvita. Joten jäännoshapen mittaamisella pystytään palotapahtumaa parantamaan verrattuna kiinteisiin ilmansäätöihin.

Ettei todellisuus hämärtyisi. Nimenomaan käänteispalokattilassa koko pesän puumäärä EI kaasuunnu, vaan ainoastaan hallittu määrä/ hiillokseen laskeutuvat puut. Omassa Atmoksessa  pesän alaosassa vain alle 200mm hiilloksessa  puut kaasuuntuvat ja siten kaasuuntuminen on tasaista koko pesän polttamisen ajan. Siten toisioilmakin määrä on vakio. Samoin savukaasujen lämpötila sama koko pesän polttamisen aikana. Tilanne muuttuu ainoastaan hiillosvaiheen poltossa kun  koko pesällinen on jo palanut ja jäljellä on vain hiilos. Tässä vaiheessa toisioilmaa on liikaa, jos sitä ei käy rajoittamassa. 3.5/h päästä lämmityksen aloittamisesta. Tai  puita lisäten palotapahtuma jatkuu jälleen  tasaisesti kaasuuntuen.

[Pähkäilijä]

No tuossa kuva lasiluukullisesta käänteispalokattilasta. Kyllä siinä näyttää koko puumäärä kaasuuntuvan.

" Kun lämpötila puun kuivuessa nousee 100 – 105 asteeseen, alkaa pyrolyysivaihe, joka
vaikuttaa puun haihtuviin aineisiin. Tässä vaiheessa puun suuret molekyylit kuten selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini pilkkoutuvat ja kaasuuntuvat. Näin syntyy paljon palavia kaasuja. (Hyvönen-Sippula 2005 s.34)"

Tarkoitat siis että pesän Atmoksen kaasutuspesän yläosan puut ovat alle 100 asteisia useamman tunnin?

[markkulievonen]

No tuossa kuva lasiluukullisesta käänteispalokattilasta. Kyllä siinä näyttää koko puumäärä kaasuuntuvan.

" Kun lämpötila puun kuivuessa nousee 100 – 105 asteeseen, alkaa pyrolyysivaihe, joka
vaikuttaa puun haihtuviin aineisiin. Tässä vaiheessa puun suuret molekyylit kuten selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini pilkkoutuvat ja kaasuuntuvat. Näin syntyy paljon palavia kaasuja. (Hyvönen-Sippula 2005 s.34)"

Tarkoitat siis että pesän Atmoksen kaasutuspesän yläosan puut ovat alle 100 asteisia useamman tunnin?

Havaintoni perustuu Atmos DC 40 GS kattilaan. Luonnollisesti  mm kosteus alkaa poistumaan ennen puiden laskeutumista hiilloksen päälle. Alussa aikoinaan tutkimalla tutkin ja  10cm hiilloksen yläpuolella puut ovat täysin kovia - pinta palamaton/vain nokeentunut - tekis vaikka kirvesvarren....

Todettakoon tääkin. Jos puut syttyvät / palotapahtuma nousee ylemmäs - peli on menetetty eli koko palamista on vaikea saada hallitaan. Kerran sytytysvaiheessa on näin käynyt.

Tuo kuva  kattilasta on kaukana Atmos DC40GS kattilan rakenteesta. Koko  täyttöpesässä ei ole liekkejä. Täynnä savua, jos sen avaa. Luukkua tulee pitää raollaan usean sekunnin, ennekuin  liekit muodostuvat.

[Pähkäilijä]

Sinulla on kova hinku vääntää Atmos tähän Blaze keskusteluun jostain syystä useammankin kerran. Suosittelen kirjoittamaan omaan aiheeseesi ja ota puu 2 tunnin jälkeen pois pesästä, mittaa IR mittarilla se niin päältä kuin halkaise ja mittaa sisältäkin.

[Sorajewski]

Meitä on ainakin kaksi blazekuskia jotka on avannu n ajan päästä sytytyksestä luukun ja tehnyt saman havainnon: koko pesällinen hiillostunut ja hehkuva. Siinä palaa noet pesän seinämiltä.

[markkulievonen]

Sinulla on kova hinku vääntää Atmos tähän Blaze keskusteluun jostain syystä useammankin kerran. Suosittelen kirjoittamaan omaan aiheeseesi ja ota puu 2 tunnin jälkeen pois pesästä, mittaa IR mittarilla se niin päältä kuin halkaise ja mittaa sisältäkin.

Ei tässä sen kummempaa ihmetystä kuin mitä ajattelit  käänteispalokattilan toiminnasta. Ettei -  asiaa tietämttömät saa väärää mielikuvaa käänteispalokattilan palamistoiminnasta. Eihän lähettämäsi kuva esitä käänteispalokattilaa.
Kysäiseppä  täältä nim. iskä - mitä tapahtuu kun koko pesällinen alkaa palamaan ja mitä ongelmia se tuo. Kyseessä oli Veda 35 tekele. joka meni kuulemma vaihtoon.

Ei kaiketi puu kaasuunnuta palavia  kaasuja  reilun  sadan asteen tasolla. Eikös se oo yli +250C. Meillä saunan paneit on edelleen palamattomia 40 vuoden jälkeenkin. Joskus lämpötila on hurahtanut +110C..

[Pähkäilijä]

Ei tässä sen kummempaa ihmetystä kuin mitä ajattelit  käänteispalokattilan toiminnasta. Ettei -  asiaa tietämttömät saa väärää mielikuvaa käänteispalokattilan palamistoiminnasta. Eihän lähettämäsi kuva esitä käänteispalokattilaa.
Kysäiseppä  täältä nim. iskä - mitä tapahtuu kun koko pesällinen alkaa palamaan ja mitä ongelmia se tuo. Kyseessä oli Veda 35 tekele. joka meni kuulemma vaihtoon.

Ei kaiketi puu kaasuunnuta palavia  kaasuja  reilun  sadan asteen tasolla. Eikös se oo yli +250C. Meillä saunan paneit on edelleen palamattomia 40 vuoden jälkeenkin. Joskus lämpötila on hurahtanut +110C..

Ensiöilmaa pienentämällä ei kaasuunnu enempää mitä tarvitaan. Syttymispiste ja kaasuuntumispiste ovat eri asioita.

[Sorajewski]

Nyt iski ensimmäinen oho- tilanne.
Alaluukusta nähtävillä oleva suuttimen peltirunkoa pitelevistä kiiloista toinen oli karannut, missä lie tuhkien matkassa..
M4 x 50mm ruuvi toimittamaan kiilan virkaa ja taas tulet. Pitää pyytää jokunen kiila varalle.
Vahtikaas, blazeajomiehet ja -naiset.

[markkulievonen]

Ensiöilmaa pienentämällä ei kaasuunnu enempää mitä tarvitaan. Syttymispiste ja kaasuuntumispiste ovat eri asioita.

Yksinkertaisesti todeten. Jos lämpötila on tasolla jossa puu kaasuuntuu -  käytännössä se  alkaa kadota. Palamisesta on kysymys/ilman liekkejä. Savumuodostusta.

Mutta, itse asiaan. On hyvä käsitellä käänteispalokattilan toimintaa ja oikoa vääriä käsityksiä. (suosittelen poistamaan tuon kuvan, joka ei liity edes käänteispalokattilaan -  ettei tietämättömät mee harhaan)... Itse pidän tärkeänä. Jos tätä foorumia lueskelee ihmiset, jotka ymmärtävät YP kattilan toiminnan ja sen haitat. Suuret päästöt. Samoin jos lueskelee foorumia ihminen, jonka ammatti liittyy saastepäästöihin.
Jos/kun nämä ihmiset oivaltavat käänteispalokattilan paloidean kaikkine hallittuine säätöineen, korkeine palamislämpötiloineen/hiilikerroksen kautta savukaasujen kulkemisen korkeassa lämpötilassa. Tään ymmärtäminen -  kaikki auttaisi maamme saastepääsöjen vähentämistä. Ihmiset oivaltaisivat idean.
Jos itse olisin asioista päättäjä. Maassamme tulis antaa myynilupa ainoastaan käänteispalokattiloille.

[Sorajewski]

...ttu puukiukaast en luovu..

[SavuaKansalle]

Mahottomiaha ne on saastepäästöt täällä suomenmaassa muihin maihin verrattuna. Alakanu miettimään että tohtiikohan sitä tuolla mettähommissa enää makkaratulia tehä ettei vaan tulis saasteita tuonne ilimakehhään,entäpä se kakstahti sahan käynnistäminen. Siinäpä sitä on pähkäilyä 🤔

[Pähkäilijä]

Yksinkertaisesti todeten. Jos lämpötila on tasolla jossa puu kaasuuntuu -  käytännössä se  alkaa kadota. Palamisesta on kysymys/ilman liekkejä. Savumuodostusta.

Mutta, itse asiaan. On hyvä käsitellä käänteispalokattilan toimintaa ja oikoa vääriä käsityksiä. (suosittelen poistamaan tuon kuvan, joka ei liity edes käänteispalokattilaan -  ettei tietämättömät mee harhaan)...

Suosittelen sinua poistamaan nuo harhaiset väitteet jossa puu ei kaasuunnu kaasutuspesässä kauttaaltaan jos et tiedä edes mikä on kaasutuspisteen ja syttymispisteen ero.... Kannattaa tutustua käänteispalokattiloihin enemmän, kuvassa on Künzelin käänteispalokattila lasiluukuilla. https://www.kuenzel.de/produktarten/wohnraum-holzvergaserkessel/kamin-holzvergaserkessel-fuer-den-wohnraum-hv-w.html

[Sorajewski]

Saksassa nuohoojat mittaa päästöt. Jos ei hyväksy, käyttökielto ja blommit luukkuihin.