Puulämmitykseen siirtyminen maalämpö rinnalla

[Kävimitenkävi]

Kiitos!

[Kävimitenkävi]

Muutama viikko lämmittelyä toimivalla kattilalla takana. Nyt olisi aika alkaa syventymään noihin muihin säätöihin. Tietoa on tällä palstalla paljon, mutta sen löytäminen on hieman haastavaa, koska se on niin hajallaan eri ketjuissa. Siksi kirjoittelen tähän ja toivon saavani kommentteja kokeneimmilta käyttäjiltä.

Ensiksi Oventrop pumpun tehon säätö. Ymmärsinkö oikein, että vanhemmissa malleissa on kolme asentoa pumpulle? Minulla tuntuisi olevan portaaton säätö. Olen tätä koittanut asettaa sellaiseen arvoon, jossa kattilan lämpö pysyy alle 80 asteen. Alussa se toki on viileämpi noin 70 asteinen, mutta polton edistyessä nousee 80 asteeseen. Termostaatti minulla taitaa olla asennossa tasan 6, joka tarkoittaa noin 62 astetta. Jos nyt oikein muistan.

Kattilani on 30kw teholtaan. Savukaasujen lämpö on tehdasasetuksissa 170 astetta. Ohjekirja antaa 30kw kattilalle 175 asteisen savukaasun eli ilmeisesti polttelen nyt 25kw teholla?

[Kävimitenkävi]

Jos sattuu niin, että varaajien lämpö laskee 40 asteeseen tai jopa hieman alle ennen kuin ehtii sytyttämään niin yksi pesällinen ei riitä nostamaan lämpöjä juurikaan yli 70 asteen. Tällaissa tapauksissa tehoa voisi nostaa ja lisätä puita kun ensimmäisen pesän poltto hiipuu? Tehon noston myötä myös pumpun virtausta tulee nostaa? Tavoittelen tällä tehon lisäyksellä nopeampaa palamista ja siksi tuo puun lisäys saataisiin paremmin mahtumaan vuorokausi rytmiin.

Olenko ajatusten kanssa aivan hukassa vai jollain jäljillä? Millaisella teholla te Attackianne poltatte?
160 astetta on suositeltu savukaasujen lämmön alaraja. Tämä lienee 15kw polttoteho?

[Kävimitenkävi]

Tilanne päivitys näin puulämmityskauden alla.

19.6. olen siirtynyt maalämmöllä lämmittämään käyttövettä ja puukattila on siitä saakka odottanut vuoroaan pannuhuoneessa. Kaksi kuukautta on sähkönkulutus ollut melko mitätöntä ja kun saman ajan pörssisähkö on ollut erittäin edullista niin mikäs tässä on ollut kesää viettäessä.

Puuta on kulunut marraskuun 2023 alusta tähän päivään aika tarkalleen 19 pinokuutiota. Noin yksi kuutio jäi viime vuonna tekemiäni yli, joista aloittelen polttoa lähiaikoina.

Kattilan kanssa on edelleen tehtaan kanssa pieni takuun alainen juttu meneillään. Jostain syystä kellon aika ja päivämäärä resetoituu parin päivän välein. Yleensä tämä tapahtuu klo 00.00 tai vaihtoehtoisesti 01.00. Yleensä päivämäärä on nollauksen jälkeen 1.1.1970, mutta voi olla myöskin 1.1.2010. Ei tuohon ole oikein syytä löydetty. Uuden näytönkin jo sain, mutta ei sillä ole vaikutusta. Muistipatteria haluavat nyt vaihtavani uuteen. Vaihdoin sen myöskin tuohon edelliseen näyttöön, mutta ei sekään ollut ratkaisu. Kunhan saan jälleen pariston ostettua niin voin raportoida myyjälle/tehtaalle tuloksesta. Tehdas on keskusteluun ottanut mukaan myös näytön valmistajan ja heiltä onkin jo uudet ohjeet mitä pitäisi näytön logitiedoista kaivaa. Hankalaa on vain kun Windows pohjaisella järjestelmällä sieltä ei saada tietoja ulos.
Sinänsä käyttöön tuo ei ole vaikuttanut, mutta logitietoja ei ole pystynyt kohdentamaan oikeaan päivään ja kellonaikaan, kun ne ovat mitä ovat.

Pannuhuone on valmis ja pitäisi tilata lopputarkastus rakennusvalvonnasta.

Putket on edelleen kaikki eristämättä. Eristeet on kuitenkin jo ostettu ja ne odottavat tallinnurkassa asennusta. Armaflex HT eristettä hankin. Pitäisi olla riittävä lämmönkesto.

Hyvää lämmityskauden alkua palstalaisille.

[Kävimitenkävi]

Tilanne päivitys:
Viime viikon toimien jälkeen minun kattila ja siihen liittyvä ongelma kellonajan ja päivämäärän pysymisestä ajantasaisena taitaa viimein olla korjaantunut. Attackin tehdas pyysi minun näytön tutkittavaksi. Toimittivat sen näytön valmistajalle. Heidän ohjelmoijansa oli ajanut näytöstä jonkin lokitiedoston jolla olivat päässeet ongelman jäljille. Sain heiltä päivitetyn ohjelman, jossa oli Lambdan ohjausta korjattu. Kalenterin resetointi kuulemma johtui tuosta. Päivitettyäni softan kattila on pitänyt päivämäärän ja kellonajan oikeana viikon ajan, joten uskoisin sen olevan nyt korjaantunut. Muuten kattilan toiminnassa ei ole ollut moitittavaa, eikä mikään muuttunut tuon päivityksen jälkeenkään.

Kysyin tehtaalta onko todella niin, että olen ainoa kenellä tällainen ongelma esiintyy. Kuulemma olen. Tehdas epäilee minulla olevan ongelma omassa sähköverkossa, joka aiheuttaa kellonajan resetoinnin. Tuota en usko kyllä oikeastaan hetkeäkään. Minun koko sähköjärjestelmäni on kohtuu tuore ja pannuhuoneen osalta uusi. Samoin mikä ihme voisi aiheuttaa tuon sähköverkko-ongelman aina samaan aikaan klo 00.00. Muina aikoina vuorokaudesta ei katkoja ole. Samoin näytössä oleva muistin patteri ei toimi ja pidä kellon aikaa tuon lyhyen sähkökatkon aikana, vaan järjestelmä resetoi itsensä. Aika outoa. Mikään muu laite kotitaloudessa ei ole milloinkaan reagoinut samaan aikaan kuin kattila. Kotona on monia kelloja, joissa ei ole minkäänlaista varapatteria, vaan ne nollaavat itsensä lyhyestäkin sähkökatkosta.

En taida tähän vastausta mistään saada. Taidan antaa asian nyt olla, koska järjestelmä toimiii tällä hetkellä kuten pitääkin. Paljon siihen meni aikaa, kattilan kanssa on nyt veivattu yli vuosi käyttöönotosta. Tehdas on kuitenkin ollut kaiken aikaa aktiivinen ja yrittänyt löytää ratkaisua tilanteeseen. Vastauksissa ei ole ollut viivettä. Kerran he ehdottivat asian hyväksymistä ja luopumaan kellon ajasta ja sen myötä myös historia tiedoista. Tarjosivat varanäyttöä kompensaatioksi. Tähän en suostunut, vaan halusin tuon aikaleiman käyttööni, jos joskus kattilaa yhdistää verkkoon ja johonkin datan analysointiin.
Kattilaani vaihdettiin prosessin aikana uusi emolevy, näyttö ja toimittivat he minulle myös koko kattilan johtosarjankin, josta toisin vaihdoin vain näytön ja emolevyn väliset johtimet.

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen kattilaan ja myös järjetelmän mitoitukseen. Milloinkaan minun ei tarvitse sytyttää kattilaa kuin kerran vuorokaudessa. Eikä kattilaa tai sen polttoprosessia ole tarpeen valvoa. Myöskään puita ei tarvitse lisätä. Helppoa ja nopeata. Sytytys, pesän täyttö, luukku kiinni ja uusien puiden haku kärryyn ottaa aikaa noin 5 minuuttia. 
Viime talvi oli hyvä testi pakkasineen. Nyt leudon talven aikana ei ole poltto muutenkaan ollut niin kriittistä. Noin kerran vuorokaudessa edelleen poltan. Jonain päivänä poltto jää väliin ja silloin prosessi aloitetaan hieman viileämmästä vedestä. Käyttövesi sanelee sen sytytysajankohdan. Käytännössä varaajassa on aina vähintään 50 asteista vettä.

Ilma kiusasi hyvin pitkään ja todennäköisesti tulee vieläkin itsestään huomauttamaan, kunhan varaajan vesi menee kylmäksi. Eli käytännössä ensi kesänä, kun maalämpöpumppu jälleen hoitaa käyttöveden lämmityksen. Ongelma tässä on ilman kertyminen latauspumppuun, jolloin vesi lakkaa kirtämästä. Kattila ylikuumenee ja sammuttaa itsensä. Nämä kuitenkin erittäin harvinaisia jo nykyään. Ja liittyy aina siihen että varaaja on käynyt erittäin matala lämpöisenä.

Säätäminen on jäänyt vähän niukaksi. Nyt pienensin latauspumpun tehoa "ykköselle", jos ajatellaan siinä olevan kolme tehoa. Todellisuudessa minun mallissa on portaaton säätö. Samalla nostin kattilan paluu mininim 65 asteeseen. Näin ollen kattila käy kuumempana, käytännössä noin 73 aseteisena koko polton, luonnollisesti loppua kohden nousten. Minustä tämän on parantanut kattilan tehoa. Vettä ei vatkata turhaan edes takaisin ja uskon varaajan lämpiävän hieman paremmin näin.
Savukaasujen lämmöt säädetty 175 astetta. Joskus kun on hyvin lauha ilma niin lasken ne 165 astetta. Silloin palamisaika pitenee, jolloin myös kulutus palon aikana kasvaa, eikä varaajan lämpö nouse niin korkealle. Vaikea kuitenkin ihan tarkalleen vertailla mikä on hyöty tai haitta.

Kattilan huolto on naurettavan helppoa. Kerran viikossa otan polttokammiosta tuhkat ulos. Siihen riittää kun kerran työntää valmistajan on "kuupan" perälle ja vetää ulos. Tuhkat metsään ja luukku kiinni.
Kerran kuukaudessa poistan tuhkat niiden spiraalien alta omasta luukustansa. Sinne ei niin paljon tavaraa tule.

Nyt minulla on 60cm pitkät halot poltossa. En huomaa merkittävää eroa viime talviseen 50cm tavaran polttoon. Minusta palaminen onnistuu yhtä hyvin, toki massan lisäyksen jollain tavoin huomaa.
Sen huomaa hyvin selkeästi polttaako havupuuta, sekapuuta tai pelkkää koivua. Ero on valtava ääripäiden osalla. Puuta on hyvä olla kaiken kokoista. Näin saa pesän täyttöasteen huomattavasti suuremmaksi kuin pelkällä isolla halolla.

Sytytys on myös naurettavan helppo ja idioottivarmaa. Kaksi isompaa halkoa pohjalle reunoille. Keskelle laitan soiron palavaa koivun tuohta. Siihen vain suoraan puuta päälle. Ei ole syttymisen kannalta merkitystä onko pientä vai isoa. Pesä kerrasta täyteen ja luukku kiinni. Yhtään ainutta kertaa se ei ole sammunut. Aina lähtee prosessi liikkeelle.

Kaiken kaikkiaan hyvä laitteisto. Olen tyytyvöinen.

Kohta alkaa uusi puunteko kausi myös minulla. Työntäyteistä kevättä palstalaisille!

[Kävimitenkävi]

Tässä yhteenveto vuodelta 2024 puulämmityksen vaikutuksiin meidän taloutemme sähkönkulutukseen ja sen kokonaiskustannukseen.

Taloudessa ei ole tapahtunut muita sähkönkulutukseen liittyviä asioita, kuten asukkaiden määrän muutoksia tms. Sen sijaan poikkeuksellisen kylmä alkutalvi 2024 ei näy vertailuvuoden sähkönkulutuksessa, joten kulutusero saattaisi olla jopa suurempi todellisilla vertailuluvuilla.

Sähkönkulutus taloudessamme oli ennen puulämmitystä 30 600 kW vuodessa. Luku kuulostaa hurjalta ja siksi sitä hieman avaankin. Lämmitysmuoto on ollut maalämpö, joka sijaitsee autotallirakennuksessa. Tästä syystä meillä on kanaali rakennusten välissä, jossa käyttövesi kiertää ajastimella ohjattuna. Lämmitettävää pinta-alaa on noin 250m2. Kahdessa eri rakennuksessa. Molemmissa vesikiertoinen lattialämmitys ja lämpötila myös autotallissa +20 astetta.
Merkittävä osa sähkönkulutuksesta tulee sähköauton lataamisesta. Ajamme autolla noin 50 000km vuodessa ja sitä ladataan käytännössä joka yö. Valitettavasti minulla ei ole latauslaitteessa omaa kW-mittausta niin tarkkoja lukuja ei auton lataukselle ole mitattavissa. Karkeasti sen osuuden voi esittää seuraavasti: 50 000km = 18kw/100km kulutuksella 500x18kW + häviöt latauksessa 10%  = 9900kW vuodessa. Kulutus on luettavissa auton infosta ja on täsmällisesti 17,8kW/100km reilusti yli 100tkm matkalle. Tämä ei puulämmitykseen kuulu, mutta 50 000km ajaminen on maksanut sähköjen osalta meille vuodessa 965€, joka tekee 1,93€ per 100km.

Puulämmitys on avannut myös järkevän siirtymisen 2-aikamittaukseen sähkönsiirron osalta. Maalämmöllä sähkönkulutuksen aikatariffin hyödyntäminen ei ollut näin selkeästi hyödynnettävissä ja siksi silloin meillä olikin yksiaikamittaus, jonka siirtohinta oli viime vuonna 8,41sent/kW. Puulämmityksen myötä olemme saaneet meidän sähkönkulutuksemme siirrettyä lähes 65%:sti yöajalle. Johtuen auton lataamisesta, joka on aina yöllä. Prosenttiosuus olisi jopa hivenen suurempi ellemme olisi olleet maalämmön varassa kesäkuun puolivälistä elokuun (2,5kk) loppuun asti. Tuolla aikavälillä tulia ei ollut kertaakaan pannussa.

Laskennassa olen käyttänyt seuraavia arvoja sähkön myyntihinnalle ja siiroille:
Sähkön kokonaiskulutus vuonna 2024 oli 19 133kW. Kaksiaikamittauksessa yösiirto hinta oli 5,43sent/kW ja päiväsiirto 7,12sent/kW. Toteutunut pörssisähkö hintamme oli kokovuoden kulutukselle 4,32 sent/ kW. Vertailulukuna sähkön ostohinnalle olen käyttänyt 8,7 sent/kW, joka oli tarjoushinta viime vuonna, kun asiaa selvitin. Määräaikainen 24kk sopimus. Sähkönsiirrolle vertailulukuna yksiaikamittauksen hinta edellä mainittu 8,41sent/kW.
Ilman puulämmitystä sähkö olisi maksanut meille vuonna 2024 siirtoineen 5235€.
Puulämmityksellä, ja sen vuoksi mahdollisuutena hyödyntää pörssisähköä ja kaksi aikamittausta siirtokustannuksissa, kustannus vuonna 2024 oli 1984€.
Puulämmitys säästi sähkön kustannuksissa meille 3251€ vuonna 2024.

Puuta kului 23m3 vuoden aikana.

Tämä ei ota huomioon puita, polttoaineita (saha ja traktori) moottorisaha tarvikkeita yms. asioita. Samoin en huomioinut laskennassa sähkönsiirron kk-maksuja, jotka ovat hivenen korkeammat kaksiaikamittauksessa. Nämä olisi kyllä pitänyt huomioida ja tällä onkin 15,66€/kk kustannusvaikutusta. Vuodessa siis 188€.
Pyöreästi voidaan todeta puulämmityksen tienanneen meille 1,5 vuodessa noin 5000€, joten järjestelmän investoinnin takaisin maksu on tapahtumassa melkoisella vauhdilla. Lämmitysjärjestelmän hybridimuoto on melko hyvä. Varsinkin näin keväällä ja syksyllä, kun sähköhinta on nollissa, maalämpöpumppu hoitaa lämmityksen. Kuten nytkin viimeisen reilu viikon yhtä tai kahta päivää lukuun ottamatta. Samoin, jos on matkalla tai muuten estynyt polttamaan puita on helppous yhden napin ja kahden käsiventtiilin päässä.

Jääneestä käyttösähkön osuudesta, joka on noin 9000kW iso osa tulee koneellisen ilmanvaihdon tuloilman esilämmitysvastuksesta, joka on vuodesta puolet aikaa päällä enemmän tai vähemmän. Uudemmissa koneissa on lämmöntalteenotto tekniikka paremmalla hyötysuhteella, samoin kuin puhaltimien moottorit ovat energiataloudellisemmat, mutta uuden koneen hinta on kuitenkin sellainen investointi, ettei se maksa itseään takaisin kuin hyvin pitkällä aikavälillä. Sähköä säästyisi vaihtamalla kone uuteen noin 1200kW vuodessa, joka on alle 150€ vuodessa. Siksi olenkin tyytynyt vaihtamaan vanhaan koneeseen puhaltimien laakereita, jotka ovat kustannuksiltaan yksittäisiä euroja, eivät edes kymppejä. Vaihtoväli noin 10 vuotta. Muita vaihdettavia osia siinä ei oikeastaan edes ole. Suodattimet toki, mutta niin ne ovat uudemmissakin malleissa.
Aurinkopaneelien hankita pitäisi vielä laskea tälle jäljelle jääneelle sähkön tarpeelle. Viimeksi kun laskin en saanut kannattavaksi riittävässä ajassa. Oletus on, että nykyinen tilanne on entistä huonommin perusteltavissa niiden hankinnalle. Vaikkakin niiden hinnat on laskenut voimakkaasti parin vuoden takaisesta. Auton lataamiseen niitä ei pysty hyödyntämään. Aurinko ei paista yöllä, eikä auto ole päivän aikana kotona, harvoin myös illalla. Viikonloppuisin voisi lataaminen onnistua.

Olen tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Kunhan EU ei keksi kieltää tai verottaa puunpolttoa. Suunnitelmiahan siellä on, mutta jää nähtäväksi millaisessa muodossa ne säännökset sieltä ulos tulevat. Toiveissa on, että koskevat tullessaan vain uusia laitteita.