kattilan vesitilavuus

[Jonkkeri]

Esimerkiksi econaturen vesitila on yli 100l, miksi? Vesimäärän lämmittämiseen 20-100C kuluu yli 10kWh, joka käytännössä on hukkalämpöä. Lämpöenergia siirretään veteen pääasiassa konvektio-osassa, joten mikä on pointti? Tuossa ei ole paikkaa edes kierukalle.

[Kynstuli]

Eikö tuota kuumaa vettä saa kattilasta hyödynnettyä varaajaan vapaakierron avulla?
Onhan tuo iso vesimäärä ja lämpöenergia, käyttövedet sillä saisi lämmitettyä lämmityksen lopuksi.

[Iskä]

Kattiloita ympäröi vesitila muualla kuin luukuissa. Yhtenäinen vesitila tarvitaan, jotta lämpölaajeneminen ei revi vaippaa muutoskohdissa ”kylmien” vesitäytteisten osien ja ”kuumien” vesivaipattomien osien välillä.

Oletan perimmäisen syyn vesitilavuudelle olevan valmistustarkkuuden. Hyvin ohut vaippa on vaikea saada tehtyä. Myös vesikierron varmistaminen hyvin ohuessa tilassa on konstikasta.

[markkulievonen]

Luonnollisesti vesitilaa tarvitaan  lämpöenergian siirtämiseen. Vesitilan määrään liittyy rakenne - pistekiehumisen estäminen. Ohut vesitila herkistää pistekihumisen.

Mutta, jos tarkkoja ollaan - riippuen tapauksesta. Ei kattilaan jäävä lämpöenergia ole hukkalämpöä, jos kattila/varaaja on  lämmitettävien tilojen sisäpuolella. Edes savukaasujen lämpöenergia ei ole hukkalämpö. Hukkalämpöä on - mikä savupiipun  päästä menee harakoille.

Samansuuntainen mielikuva. Millä lämmität suorasähkölämmiteistä taloa. Kaikki kiukaasta, ruuanlaitosta, "fööniharjasta"  jne...... tuleva lämpöenergia hyödentyy ja on siten miinuksena itse päälämmityksestä.

[Jonkkeri]

Eikö tuota kuumaa vettä saa kattilasta hyödynnettyä varaajaan vapaakierron avulla?
Onhan tuo iso vesimäärä ja lämpöenergia, käyttövedet sillä saisi lämmitettyä lämmityksen lopuksi.

No tämä on kyllä ihan totta.

Luonnollisesti vesitilaa tarvitaan  lämpöenergian siirtämiseen. Vesitilan määrään liittyy rakenne - pistekiehumisen estäminen. Ohut vesitila herkistää pistekihumisen.

Mutta, jos tarkkoja ollaan - riippuen tapauksesta. Ei kattilaan jäävä lämpöenergia ole hukkalämpöä, jos kattila/varaaja on  lämmitettävien tilojen sisäpuolella. Edes savukaasujen lämpöenergia ei ole hukkalämpö. Hukkalämpöä on - mikä savupiipun  päästä menee harakoille.

Samansuuntainen mielikuva. Millä lämmität suorasähkölämmiteistä taloa. Kaikki kiukaasta, ruuanlaitosta, "fööniharjasta"  jne...... tuleva lämpöenergia hyödentyy ja on siten miinuksena itse päälämmityksestä.

On se siinä mielessä hukkalämpöä, että pannuhuoneen ei tarvitsisi olla 30-asteinen, sieltähän se tuuletuksen kautta häviää ulkoilmaan pikkuhiljaa. Ehkä kysymykseni oli huonosti muotoiltu; parempi muoto olisi ollut, että mitä etua isosta vesitilavuudesta on verrattuna pieneen. Hiilloksella/palopesässä lämpötila on 1000°C tienoilla, joten teräksen toisella puolella pitää siksi olla vettä jäähdyttämässä, mutta jos palopesä olisi keraaminen (tiiltä/betonia), niin lämmön siirtämiseen veteen riittäisi pelkkä putkilämmönvaihdin, jonka tilavuudeksi riittäisi n. 10 litraa. Toki sitä energiaa varastoituu siihen muuraukseenkin, mutta senhän ei ole pakko painaa 400kg ja senkin lämpöenergian voisi hyötykäyttää paloprosessissa, jos sillä lämmitettäisiin tulevaa paloilmaa.

[markkulievonen]

No tämä on kyllä ihan totta.
On se siinä mielessä hukkalämpöä, että pannuhuoneen ei tarvitsisi olla 30-asteinen, sieltähän se tuuletuksen kautta häviää ulkoilmaan pikkuhiljaa. Ehkä kysymykseni oli huonosti muotoiltu; parempi muoto olisi ollut, että mitä etua isosta vesitilavuudesta on verrattuna pieneen. Hiilloksella/palopesässä lämpötila on 1000°C tienoilla, joten teräksen toisella puolella pitää siksi olla vettä jäähdyttämässä, mutta jos palopesä olisi keraaminen (tiiltä/betonia), niin lämmön siirtämiseen veteen riittäisi pelkkä putkilämmönvaihdin, jonka tilavuudeksi riittäisi n. 10 litraa. Toki sitä energiaa varastoituu siihen muuraukseenkin, mutta senhän ei ole pakko painaa 400kg ja senkin lämpöenergian voisi hyötykäyttää paloprosessissa, jos sillä lämmitettäisiin tulevaa paloilmaa.

Kaikki tapaukset on yksilöllisiä. Meillä kattilahuone on tiiliseinäinen ja rajoittuu keittöön/saunan huoneistoon. Varaajaa lämmitetäessä seinät varastoivat lämpöä ja kattilahuoneen lämpötila kohoaa n +40C. Jo lämmityksen aikana + seuraava vrk  lämmönsyöttö huoneistoon  on huomattavasti alhaisempi kuin normaalisti /huoneistön lämpötila kohoaa. Sama ilmiö on puukiuasta lämmitettäessä. Kattilahuoneeseen rakensin lämmönvaihtimen eli savukaasuista otan lämpöä kattilahuoneen lämmittäämiseen ja kattilahuoneen lämpötila kohoaa n +45C saunomisen aikana. Sama ilmiö  lämmönsyötössä. Oma vaikutuksensa  on myös 5m matkalta hormin lämmön hyödyntäminen. Huonelämpötilojen lämpötilojen vaihteluherkkyyteen vaikuttaa tietenkin myös talon eristävyys / lämpö hävikki. Hyvin eristetyssä talossa näkyy herkästi ylimääräisen lämpöenergian vaikutus.

Vaikka kattilan savukaasujen lämpötila on korkea +250C - mittaukseni mukaan harakoille menee vain +75C  savukaasu. Piiiiiiiitkässä juoksussa on jo merkitystä. Tilanne olisi toinen, jos  KH seinät olisi eristetty tai koko huone olisi ulkopuolella talon rakenteiden. Mielestäni kattilahuoneen paras seinämateriaali on juuri tiili. Sen varauskyky ja lämmönluovutus hyötykäyttöön - paloturvallisuuden lisäksi.

Atmoksessa on palopesä kokonaan keramiikalla vuorattu, mutta tää ei estä lämmön siirtymistä teräspintoihin. Kerammikat ovat punahehkuisia lämmitykse aikana.Itse uskon, miten kattilan valmistajat pyrkivät juuri minimoimaan vesitilan, koska  liittyy materiaalikustannusiin - kattilan koko.