Energiapankin koko

[Hannu619]

Minkä kokoinen energiapankin kannattaa rakentaa?
Siirrytään klapi / hakelämmitykseen ja lämpöenergiaa halutaan säilöä energiapankkiin, että voidaan talvella tehdä viikon pituisia lomamatkoja ulkomaille.
Keväällä katolle rakennetaan myös energiakeräimet.
Riittääkö 6 tai 10 kuution energiapankki pitämään talon peruslämmöllä lämmittämättä viikon ajan?
Pinta-ala talossa on 180 neliötä ja on tavanomaista paremmin eristetty.

[Nuukakimmo]

Meillä on 6m3 varaajia jotka riittävät max 3 vrk, mieluummin 2. Kyseessä 50- luvun rmt ja autotalli pannuhuone 50m2.

[varikonniemi]

Kun laittaa peruslämmön tarpeeksi alas eli vaikka 12 astetta, niin riittää varmasti 6 kuutiota 80 asteista varaajatilavuutta.

[markkulievonen]

Joka talon lämpöhäviöt on yksilöllisiä ja siten myös varaajan koko. Meillä on  2m3 varaaja ja pakkasilla lämmitys joka toinen vrk leudoimilla joka kolmas vrk. Kesällä kaks kertaa kk.
Sinun tapaukessasi tärkeää olisi tietää  lämmitysenrgian kulutus. Mitä suuruusluokkaa vuodessa nyt / esim. sähköllä. Mutta - onko mielekästä määrittää varaajan koko ulkomaan matkaan liittyen? Eikö taloudellisimpi olisi suunnitella varaajan koko lämmityskertojen / mukavuuden mukaan ja viikon lomalla lämmittää varaajaa sähkövastuksin. (Lomalle lähtiessä varaajan lämmitys ja loppuviikosta vastuksin).

[Pähkäilijä]

Matematiikkaahan tuo on, tartteis vaan tietää energiankulutus -20c kelissä kun talossa 12 astetta lämmintä. 1 kuutio vettä kun jäähtyy asteen se luovuttaa ~1.2 kWh, samalla se rautainen kuorikin jäähtyy asteen. Jos varaajia on 10 m3 niin aste on sitten 12 kWh, 80->30c 600 kWh. Mikäli peruskulutus talossa ois 3 kW paikkeilla riittäs energiaa 200 tunniksi eli suunnilleen 8 vuorokaudeksi. Joten tuo ylläpitolämpötilan vaatima teho pitäs saada selville.

[VPJ]

Minun tapauksessa -5c lämpötilassa pilvisellä ilmalla kuluu lämmitykseen sähkövastuksilla 4 kwh eli vuorokaudessa 96 kwh.
Yksi pesällinen puuta SLXL 30:ssä vastaa samaa vuorokaudessa joka lämmittää 2300 litraa 35c -> 80c
Kaksi pesällistä tarvitaan vuorokaudessa kun pakkasta on -25c, töihin tullessa ensimmäinen pesällinen ja töistä lähtiessä toinen pesällinen.
Varaajan hukkalämmöt jäävät talteen koska saman tilan patterit ovat olleet kylmät jo vuosia.
Viikossa -5c tarvitaan 15 m3 varaaja ja -25c 32m3 varaaja jos lämpötilaa ei pudoteta.
Puuta kuluu vuodessa 16 pm3

Kotona +5c lämmössä yksi DPXL 25 pesällinen, -12c kaksi pesällistä ja -25c kolme pesällistä, yksi pesällinen lämmittää 1000 litraa.
Viikossa +5c tarvitaan 7 m3, -12c 14 m3 ja -25c 21 m3
Puuta kuluu vuodessa 10 pm3

Nämä kulutukset joulukuu - tammikuu kun aurinko ei lämmitä yhtään.

[varikonniemi]

Matematiikkaahan tuo on, tartteis vaan tietää energiankulutus -20c kelissä kun talossa 12 astetta lämmintä. 1 kuutio vettä kun jäähtyy asteen se luovuttaa ~1.2 kWh, samalla se rautainen kuorikin jäähtyy asteen. Jos varaajia on 10 m3 niin aste on sitten 12 kWh, 80->30c 600 kWh. Mikäli peruskulutus talossa ois 3 kW paikkeilla riittäs energiaa 200 tunniksi eli suunnilleen 8 vuorokaudeksi. Joten tuo ylläpitolämpötilan vaatima teho pitäs saada selville.

mihin unohtui 30c -> 12c ?

Ja en usko että siellä voi olla 3kW peruskulutus kuin mahdollisesti kovimmilla pakkasilla. Meillä tupla määrä neliöitä myös "tavanomaista paremmin eristetty" ja menee siihen ~3kW normi asumislämmöllä.

[Pähkäilijä]

mihin unohtui 30c -> 12c ?

Ja en usko että siellä voi olla 3kW peruskulutus kuin mahdollisesti kovimmilla pakkasilla. Meillä tupla määrä neliöitä myös "tavanomaista paremmin eristetty" ja menee siihen ~3kW normi asumislämmöllä.

Aloittaja ei kertonut lämmönjakotapaa, jos patterilämmitys niin alkaa hysteressi olemaan sen verran pieni että pakkasilla ei riittäne pitämään 12 asteessa sisälämpötilaa jos patterille menee 15 asteinen vesi ja lähtis varaajaan 12 asteinen. Täällä 3 kW peruskulutus on nollakelissä reilusti pienemmillä neliöillä ja nousee noin 1 kW kun pakkasta tulee 5 astetta lisää. Mutta nämänän ovat pelkkiä arvioita ja ratkeavat vain mittaamalla.

Mutta lähtökohaissti ei sähkö niin paljoa maksa että viikon lomareissun takia täällä ainakaan tuplaisin varaajakapasiteetin vaan laitan vastuksen päälle joten kannattaa laskea investoinnin mielekkyyttä, jos sisätilat on avarat niin yksi ilppi hoitaa suurimman osan lämmityksstä tarvittaessa varaajien jäähtyessä.

[Hannu619]

Katsoin Carunan historiatuedoista, että 11.1.2022 oli pakkasta - 20 astetta ja sähköä kului 130 kW.

[Pähkäilijä]

Katsoin Carunan historiatuedoista, että 11.1.2022 oli pakkasta - 20 astetta ja sähköä kului 130 kW.

5.4 kW keskiteho. Mikä lämmitys tuolloin oli käytössä? Suora sähkö, ILP/VILP/MLP? Normilämpöiset huoneet oletettavasti eikä 12 asteessa?

[Hannu619]

Normaali OK talo, kaikki toimii suorasähköllä..
Lämpötila 21-22 astetta, MH 19 tai hieman päälle.

[Pähkäilijä]

Mites tuo lämmönjako jos suorasähkö? Se ei siis ole tällä hetkellä vedellä toimiva? Sitten pelkkä pannuhuoneprojekti ei riitä.

[Iskä]

Suomessa käytetään yleisesti isompia varaajia kuin keskeisemmässä Euroopassa, jossa niitä kutsutaankin puskurisäiliöiksi. Oman kokemukseni mukaan varaajan lämpö putoaa tasaisen tappavasti myös ilman ulkoista kulutusta. Viikko alkaa olla jo hyvin pitkä aika energian säilyttämiseen.

Varmasti sellainenkin säiliökoko löytyy, että talo pysyy lämpimänä viikon verran, mutta onko se järkevää? Mikä on investoinnin todellinen ero vaikkapa 3 m3 versus 10 m3? Maksaako se ikinä itseään takaisin? Olisiko viikon poissaolo ratkaistavissa vaikka jonkun ulkopuolisen tekemällä pesällisen polttamisella? Entä sähköllä, jos lähdetään liikkeelle täydellä varaajalla ja annetaan lämpötilan pudota reippaasti viikon aikana? Entä se mainitsemasi hakevaihtoehto?

[juhe]

Jos olisi oma tuulimylly pihassa ja se tuottaisi enemmän energiaa kuin hiekka-akusta haihtuu lämpöä, niin sillä voisi lämmittää myös taloa, kun on pois.

Noissa hiekka-akuissa sähkövastuksella lämpö nostetaan vaikka max 600 C. Lämpöä otetaan ulos kuuman ilman kierrätyksellä. Sillä voisi lämmittää vaikka vettä ja sitä kautta koko taloa. Kuinka pitkään sitten sitten esimerkiksi 5 tn hiekalla lämmittäisi taloa, jos lämpötila laskee välissä vaikka 300 C?? Riittävästi pitää olla massaa, jotta pärjää tyynien kausien yli (tai lämmittää puilla).