Kiitos Simolle kommenteista. Koivua lienee korkeintaan neljäsosa tai ei yhtään tai jotakin siltä väliltä. Mäntyä, leppää ja kuusta on suurin osa, myös joku kalikka haapaa ja milloin mitäkin. Sekapuuta siis. Alimmaksi on yritetty koivua vähän laittaa suuttimen molemmin puolin.
Mutta juuri tämä se onkin. Kun kattila ei osaa aktiivisesti itseään säätää millään tavalla, pystyykö se edes teoriassa polttamaan semmoisia pesällisiä jotka poikkeavat toisistaan? Jos muuttujia on repullinen ja kattila on jääräpää joka yrittää polttaa aina ja kaiken lämpötiloista, kosteuksista ja kaikesta muustakin huolimatta samalla tavalla, onko sillä mitään edellytyksiä suoriutua poltosta? Tai itse asiassa polton alusta?
Saman olen huomannut minkä Simo kertoi. Kun käyntilämpötila on saavutettu, ei ongelmia enää ole. Varaajalla vain on taipumus täyttyä ja ikuista tulta kattilassa ei voi pitää niin pääsee ruoja jokaisen lämmityksen jälkeen jäähtymään.
Ilmeisesti nämä fiksummat kattilat ovat niin hyviä että kaikki niiden omistajat ovat tyytyväisiä. Siis kattilat jotka säätävät ilmamääriä ja puhallinta palokaasujen lämpötilan ja happipitoisuuden mukaan, ja jotka tunnistavat onko menossa sytytys, ylösajo, täyden palon vaihe vai hiipuminen ja sammuminen jne. Ja mitä vielä lie osaavatkaan.
