Lämminvesivaraajan yhteet ja lämmitys aurinkovoimalan ylijäämällä

[Allen]

Kysymys on varaajan yhteistä. Talossa on liitekuvien mukainen (kuvat näkyy kai vain kirjautuneena?) varaaja, jossa ei ole ollut lämmitysvastuksia. Nyt semmoiset on tarkoitus lisätä mahdollisen aurinkovoimalan ylijäämätuoton tuhoamista varten.

Pöntön eristyksen aikaan yhteiden paikkoja ei ole liiemmin merkitty. Kolme 2 tuuman yhdettä kuitenkin löysin ja pari pienempää anturitaskuja varten. Kaikki yhteet näyttävät olevan symmetrisesti käyttövesikierukan molemmin puolin. Oikean puoleista alavastuksen yhdettä ei ole kuvassa otettu auki.

Minulla on toisesta kohteesta purettu SW 210 termostaattipaketti, ja sen ylilämpöanturin sijoittaisin mieluusti pöntön yläosaan. Osaisiko joku kertoa vieläkö tuosta pitäisi joitakin yhteitä löytyä? Sen verran ikää varaajalla jo on että en löytänyt mitään tietoja ja kysynkin nyt täältä, kun ehkä tuommoisia varaajia vielä muualtakin löytyy.

[Allen]

Tunnustelin tilannetta pakkausvanteella varaajan vaipan ja eristeen välistä, ja melko varma nyt olen ettei olemassa olevan lämpömittarin yläpuolella enää yhdettä anturitaskulle ole.

Mutta seuraava kysymys olisi veden kerrostumisesta. Ajattelin laittaa kaksi sähkövastusta syömään aurinkovoimalan ylijäämää. Ylempi vastus on hiukan varaajan puoliväliä ylempänä, ja siihen tehoa ohjataan ensisijaisesti (tehon säätö portaaton). Kun ja jos tällä korkeudella oleva termostaatti on lämpötilaan tyytyväinen, aletaan ylijäämätehoa ohjaamaan alavastukseen. Mutta onko tästä mitään hyötyä verrattuna siihen että olisikin vain yksi vastus alhaalla? Eli miten nopeasti lämpö nousee varaajan yläosaan? Puilla lämmittäessä kerrostuminen alkaa tietysti ylhäältä ja lämpötila ei nouse sitä ylemmäksi kuin minkä lämpöistä vettä kattila sinne syöttää. Sähköastuksilla lämmittäessä tarina lienee erilainen?

Voimala olisi ehkä 7,5 kWp luokkaa, ja enimmillään siitä siten voisi tulla 6 kW lämmitystehoa, joten pitkällä aurinkoisella jaksolla tehoa kyllä riittää pitämään varaaja lämpimänä, tai ainakin hidastamaan sen jäähtymistä. Mutta osaisiko joku kertoa lämmittääkö ylempänä oleva vastus yläosan vettä merkittävästi nopeammin lämpimäksi kuin alhaalla oleva vastus?

[Pähkäilijä]

Käyttövesikierukka on sinulla vain varaajan yläpäässä joten ylävastuksella saat lämmintä käyttövettä aikaiseksi paremmin kun et lämmitä koko varaajan vesitilaa. Samalla tuo yläosan lämpimänä pitäminen vähentää vaippavuotoa varaajasta kun vain puoli varaajaa on lämpimänä. 6 kW teholla lämpenee 1 m3 vettä tunnissa 5c.

Alavastusta käytettäessä lämmin vesi nousee ylöspäin ja sitä mukaa kylmempää tulee alas joten varaaja sekottuu tasalämpöisesti. Tuon saat nopeasti kyllä selville riittääkö lämmin käyttövesi lämmityskauden ulkopuolella, "hellasärö" suihkun puolelta kertoo sen samantien.

[Allen]

Pysyttelen siis alkuperäisessä kahden vastuksen suunnitelmassa. 1,2 kWh/1°C/1m2 olen laskennan lähtöarvona käyttänyt.

Lämmön riittävyys riippuu täysin kesän aurinkoisuudesta. Veden kulutus pysyttelee kuitenkin melko vakiona.

Vuosi sitten tein eräälle asiakkaalle ohjauksen, jossa 2000 l varaajassa on kaksi vain 1500 W vastusta. Ne ohjataan päälle kun paneliteho ylittää aseteltavissa olevan rajan (esim. 1700/3200 W) yhtäjaksoisesti yli aseteltavissa olevan ajan verran. Vaikka teho tuntuu pieneltä, riitti tämä laitos pitämään viime kesänä varaajan niin lämpimänä että lämmintä käyttövettä oli saatavissa koko kesän. Kulutus on kylläkin pientä, erillinen rantasauna jne.