Koivuhalko - tuohi ylös vai alas?

[Mosku]

Onko kukaan "tutkinut", pinoon ladonnassa onko väliä kummin päin puut asettelee?

Jotkut sanoo, että tuohi alaspäin ja halkaistu ylös.

Entäpä, jos laittaski tuohi ylös...sade vedet valuu alas läpi pinon ja halkastu sivu jää sateelta suojaan

Kokemuksia...?

[varikonniemi]

no kokemusta ei ole siitä kumpi parempi, mutta ajattelemalla oon päätynyt siihen että aina laittanu tuohen/kaarnan ylös. Se toimii vähän kuin sateenvarjo jos siihen vettä pääsee satamaan.

[Raimo]

Palstan elävöittämiseksi tekee mieli osallistua.

Paita kuivuu pyykkinarulla viimeiseksi alhaalta. Olisiko siinä puoltoääni sille, ettei ainakaan tuohi olisi siellä estämässä haihtumista märimmästä pois? Toisaalta klapin kuivuminen taitaa mennä solurakenteen mukaan.

[jussi]

Jos pinossa on katto niin kuori alas, jos ei ole niin ylin kerros tuohi ylös ja vielä niin että vesi ei valu pinon sisään

[Allen]

Jep, jos on katto, niin tuohi alas.
Jos päälimmäiset kerrokset latoo tuohi ylöspäin, valuu vesi pinossa syvemmälle, tietysti osa tulee puiden lyhyydestä johtuen päädyistäkin alas. Periaatteessa jos koko pino on tuohipuoli ylöspäin, kastuu koko pino alas saakka. Sen sijaan jos koko pino on tuohipuoli alaspäin, jää vesi ylimpien kerrosten puun ja kuoren väliin kouruun ja valuu päistä pois pitäen loppupinon kuivana. Kuorella kun on taipumus irrota puun pinnasta kuivuessaan.
Helpotusta pinon tekijän elämään tuo kuitenkin se, että puu kuivuu helpommin kuin kastuu.
Saa väitellä.

[Pähkäilijä]

Pystyyn ja poikittain, niin ne säkissä ja erilaisissa häkeissä kuivuvat. Muistaakseen halkomotin teko-ohjeissa oli että tuohi alaspäin muualla mutta viimeinen kerros ylöspäin katoksi. Kostea ilma on kuivaa painavampaa joten se menee alaspäin mutta puulla on solurakenne rungon suuntaisesti joten päistä se puu kuivuu.

[markkulievonen]

Eikös se ole sama miten  puun  asettaa pinoon esikuivatusvaiheessa, koska poltettavat puut tulee joka tapauksessa olla ylivuotisia   ja sisälle varastoituja. Ulkosalle pinotuissa puissa on aina ylimääräistä kosteutta, joka häiritsee palamista. Ite puolikuivaan halot halkomisvaiheessa ulkosalla ronkkelissa  ja tämän jälkeen pinoan vasrastoon.Sisälle varstoidussa pinossa lie sama miten puut pinoaa.

[Pähkäilijä]

Eikös se ole sama miten  puun  asettaa pinoon esikuivatusvaiheessa, koska poltettavat puut tulee joka tapauksessa olla ylivuotisia   ja sisälle varastoituja. Ulkosalle pinotuissa puissa on aina ylimääräistä kosteutta, joka häiritsee palamista. Ite puolikuivaan halot halkomisvaiheessa ulkosalla ronkkelissa  ja tämän jälkeen pinoan vasrastoon.Sisälle varstoidussa pinossa lie sama miten puut pinoaa.

miksi ylivuotisia? Ei se kosteus vähene toisena vuonna ensimmäisen alkukesän kuivumisesta.

[markkulievonen]

Täällä päin ainakin olisi  vaikeus saada kuivia puita, koska monasti kuivumisaika jää lyhyeksi    lisääntyviin syys sateisiin liittyen. Koko  kostea syksy on pidentynyt. Tuohon liittyen polttopuut tulisi säilyttää varastossa. Ulkosalla aina kosteampia. Paljon  mediassa saanut puheenaihe, puulämmityksen savuttaminen liittyy juuri kosteahkon puun polttamiseen. On  rakennettu tulisija, mutta ei  puille varastoa.

[Pähkäilijä]

Savuttaminen liittyy huonoon palotapahtumaan ja/tai liian pieneen ilmamäärään. Puun kosteuden ero höyrystettävän veden kokonaismäärässä on suht pieni

-  jos normi polttuuklapi painaa kilon, siinä on yleensä 800 g puuta ja 200 g vettä.
Palaessaan 800 g puuta tuotta vettä 430 g + 200 g = 630 g
- jos kilon klapissa on 900 g puuta ja 100 g vettä, sitä tulis yhteensä vettä 485 g + 100g  = 585 g
- jos kilon klapissa on 700 g puuta ja 300 g vettä, sitä tulis yhteensä vettä 380 g + 300g  = 680 g
- jos kilon klapissa on 600 g puuta ja 400 g vettä, sitä tulis yhteensä vettä 325 g + 400g  = 725 g

Ääripäiden erotus vain 140 g.

[markkulievonen]

Savuttaminen liittyy huonoon palotapahtumaan ja/tai liian pieneen ilmamäärään. Puun kosteuden ero höyrystettävän veden kokonaismäärässä on suht pieni

Totta. Savuttaminen liittyy huonoon palotapahtumaan. Samoin  mitä korkeampi puun kosteus, sitä hasteellisempi on säätöjen onnistuminen. Aikoinaan muutaman kerran poltin hitusen kosteampaa puuta - ja minulle riitti. Vesihöyry savukaasujen seassa lie melkoinen ongelma.Vaatii suudemman vedon ja samalla savukaasujen tiheys  harvenee/laihempi seos ja palo vaikeutuu. Tästä ilmiöstä johtuu kattilan ja hormin pikeentyminen. Vaikka vetoa on - savukaasut eivät pala.

[varikonniemi]

Täällä päin ainakin olisi  vaikeus saada kuivia puita, koska monasti kuivumisaika jää lyhyeksi    lisääntyviin syys sateisiin liittyen. Koko  kostea syksy on pidentynyt. Tuohon liittyen polttopuut tulisi säilyttää varastossa. Ulkosalla aina kosteampia. Paljon  mediassa saanut puheenaihe, puulämmityksen savuttaminen liittyy juuri kosteahkon puun polttamiseen. On  rakennettu tulisija, mutta ei  puille varastoa.

Tällä hetkellä palaa 6kk kuivunut puu vigaksessa ja seuraus siitä on että joka pesällisen joutuu kerran tai kaksi möyhentämään. Ei moderni kattila paljoa välitä puun kosteudesta, ei tule kitkerää savua tai mikään muukaan muutu, paitsi että kaasuuntuminen ja palon eteneminen pesässä ei ole täysin automaattista ja joutuu sörkkimään täyttöjen välillä.

Toki kattila ei ole kertaakaan sammunut tai alkanut savuttaa vaikka sörkkimistä ei olis tehnyt, se vaan alkaa toimimaan niinkuin ei lambda ohjattu kattila eli säätö on tapissa ja iso osa palosta tapahtuu ensiöpesässä alapalon tavoin.

[markkulievonen]

Tällä hetkellä palaa 6kk kuivunut puu vigaksessa ja seuraus siitä on että joka pesällisen joutuu kerran tai kaksi möyhentämään. Ei moderni kattila paljoa välitä puun kosteudesta, ei tule kitkerää savua tai mikään muukaan muutu, paitsi että kaasuuntuminen ja palon eteneminen pesässä ei ole täysin automaattista ja joutuu sörkkimään täyttöjen välillä.

Toki kattila ei ole kertaakaan sammunut tai alkanut savuttaa vaikka sörkkimistä ei olis tehnyt, se vaan alkaa toimimaan niinkuin ei lambda ohjattu kattila eli säätö on tapissa ja iso osa palosta tapahtuu ensiöpesässä alapalon tavoin.

Eihän toki Lambda  muuta luonnonlakeja kostean puun polttamisessa. Käsisäädöt  ja Lambdan säätö   ovat saman suuntaisia. Lambda  vaan säätää tarkasti.
Koivu on puulaji, jota on mahdolista polttaa myös märkänä. Pikkupoikana lämmittelin saunan kiuasta  märällä koivulla. Tuolevaisuus vain maassamme on puun polttamista  tiukentava ja juuri tähän päästöihin liittyvä. Savutttamista ei hyväksytä ja toisaalta hyvä niin. Edellyttää  tulevaisuudessa kuivan puun ja sen varastoinnin sisätiloissa.

[Mosku]

Pystyyn ja poikittain, niin ne säkissä ja erilaisissa häkeissä kuivuvat. Muistaakseen halkomotin teko-ohjeissa oli että tuohi alaspäin muualla mutta viimeinen kerros ylöspäin katoksi. Kostea ilma on kuivaa painavampaa joten se menee alaspäin mutta puulla on solurakenne rungon suuntaisesti joten päistä se puu kuivuu.

Tuli ladottua puut suurin osa tuohi alas. Aikanaan kuulemma isännät latoneet ohjeilla tuohi alas. Mutta en tiedä onko tuolla vaikutusta. Käsittääkseni ilmankierto oleellisinta ja myös pinon alla.

Säkeistä ei oo kokemusta, mutta niissähän tuo ilman kierto voi olla huonompaa, varmaankin alas kierto huono. Naapuri meinas, että huonommin kuivuu.