Käänteispalokattilan "savutus"

[Riku IV]

Mutulla (en ole puita punninnut):
-Pesällinen palaa nyt noin 3-3,5h ennen 4-4,5h
-3000l varaaja lämpenee pesällisellä saman 30c kuin ennenkin.

[AnssiKo]

Mutulla (en ole puita punninnut):
-Pesällinen palaa nyt noin 3-3,5h ennen 4-4,5h
-3000l varaaja lämpenee pesällisellä saman 30c kuin ennenkin.

Mites tuon varaajan olet mittaroinut? Toki savujen lämmön nousu heikentää hyötysuhdetta.

Aiemmin mainitsit et haluat valkoisestakin savusta eroon. Hiukka hankala rasti, kun rutikuivankin puun palamistuotteena tulee vettä.

[Riku IV]

Akvaterm kolmella mittarilla eli suuntaa antava.

Nyt tuo valkoinen savu loppuu noin 1h sytytyksestä, eli ilmeisesti kun enimmät vedet haihtunut.

Lähinnä siinä mielessä koittanut päästä valkoisestakin savusta eroon kun tältä palstalta jäänyt käsitys että piipusta ei tule kuin muutaman minuutin sytytyssavut.
Lienee kelistä kiinni milloin valkoinen savu näkyy milloin ei.

Tällä hetkellä siis tyytyväinen kattilan toimintaan.

[markkulievonen]

Akvaterm kolmella mittarilla eli suuntaa antava.

Nyt tuo valkoinen savu loppuu noin 1h sytytyksestä, eli ilmeisesti kun enimmät vedet haihtunut.

Lähinnä siinä mielessä koittanut päästä valkoisestakin savusta eroon kun tältä palstalta jäänyt käsitys että piipusta ei tule kuin muutaman minuutin sytytyssavut.
Lienee kelistä kiinni milloin valkoinen savu näkyy milloin ei.

Tällä hetkellä siis tyytyväinen kattilan toimintaan.

Eikös puussa ole aina kosteutta ja siten  piipunpäästä tuleva näkyvä ilmiö on ulkolämpötilaan liittyvä.......Kesällä ei ainakaan tulisi näkyä mitään, vaan väreilyä, mutta talvella / kylmä ulkolämpötila vesihöyryä. Kuin öljylämmityksessä. Ainoastaan  hiillosta / pesän loppuvaiheessa  poltettaessa kosteus on jo haitunut.

[Jonkkeri]

Eikös puussa ole aina kosteutta ja siten  piipunpäästä tuleva näkyvä ilmiö on ulkolämpötilaan liittyvä.......Kesällä ei ainakaan tulisi näkyä mitään, vaan väreilyä, mutta talvella / kylmä ulkolämpötila vesihöyryä. Kuin öljylämmityksessä. Ainoastaan  hiillosta / pesän loppuvaiheessa  poltettaessa kosteus on jo haitunut.

Joo ei siitä vesihöyrystä eroon pääse normaalilla polttopuulla (paitsi savukaasupesurilla ). Oman kattilan höyryt alkaa näkymään, kun lämpötila laskee sinne +5-10 asteen korville. Tuntuu, että sääkin tähän vähän vaikuttaa. Piipulla kun käy, niin melkein tuota voi hengittää, sen verran puhtaasti palaa. Palokaasujen lämpötila ei sinänsä vaikuta vesihöyryn määrään niin kauan, kun lämpötila hormin yläpäässä on yli 100 astetta. Alle 100 asteella vettä alkaa tiivistyä hormiin. (Siihenhän noiden kattiloiden palokaasujen minimilämpötilojen ohjearvot perustuu).

[Pähkäilijä]

Mutulla (en ole puita punninnut):
-Pesällinen palaa nyt noin 3-3,5h ennen 4-4,5h
-3000l varaaja lämpenee pesällisellä saman 30c kuin ennenkin.

mutulaskennalla tehot  - 108 kWh tarvitaan että toi 3000 litraa lämpenee 30c. 27->36 kW nousee keskiteho jos aika vähenee neljästä tunnista kolmeen.

Vesihöyryä riittää puun poltossa reippaasti kun vety synnyttää sitä lisää.

-  jos normi polttuuklapi painaa kilon, siinä on yleensä 800 g puuta ja 200 g vettä.
Palaessaan 800 g puuta tuotta vettä 430 g + 200 g = 630 g
- jos kilon klapissa on 900 g puuta ja 100 g vettä, sitä tulis yhteensä vettä 485 g + 100g  = 585 g
- jos kilon klapissa on 700 g puuta ja 300 g vettä, sitä tulis yhteensä vettä 380 g + 300g  = 680 g
- jos kilon klapissa on 600 g puuta ja 400 g vettä, sitä tulis yhteensä vettä 325 g + 400g  = 725 g

Ääripäiden erotus vain 140 g.

Vastaavat kastepisteet kun ilmakerroin 1,5 eli 7 m3 ilmaa / kg puuta:

585 g => 50 C
630 g => 52 C
680 g => 53 C
725 g => 56 C

[peteri]

Suunnilleen +5-10 tuota vaaleaa höyryä tulee tuosta omastakin atmoksen piipusta, kohtuu reilusti olipa puut kuinka kuivia vain pakkasten koventuessa vähenee ilmeisesti haihtuu ilmaan nopeammin kuivempi ilma.

[Raimo]

Eikö suhteellinen kosteus aina nouse, jos ilma kylmenee? —> Kastepiste lähenee ja pakokaasu kondensoi / muuttuu näkyväksi vasta piipun pään jälkeen.

Absoluuttinen kosteus laskee, koska kylmempi ilma ei voi kantaa samaa määrää kosteutta (g/m3) kuin lämpimämpi. Seuraa kastepisteen jälkeen alas satava kaste, pakkasella esiintyy alijäähtyneenä vetenä ja kuuraa joka paikan.

Piipun päätä on kyllä kiva tiirailla.

[Mosku]

Kuulostaa matalalta savukaasujen lämmöt, kun Attackissa (ainakin minulla) huitelee lähempänä 200, riippuen tuubien tuhkatilanteesta. Riippuu kyllä mittauspisteestä, Attackissa se on heti savukaasuimurin jälkeen. Hormiliitoskin on selvästi viileämpi.

Savukaasujen lämpötiloista vielä, Centrometallissa pyörii karkeasti noin keskimäärin 100 - 130 asteessa eri polton vaiheissa. Sytytys vaiheessa, kun keskiluukun jättää auki lämmöt saa kahteen sataankin...luukut kiinni-> Savukaasut putoaa. Mietin tuossa, et jos savukaasut nousee 200 asteeseen jääkö lämmönsiirto vajaaksi ja lämpöäkarkaa piippuunkin?

Centro Kattilassa 4.teho porrasta, jossa lamda (säätää peltejä) ja puhallin nopeus (vakio asetus per teho porras). Teho porras säätyy kattila veden mukaan.

Mitä savutukseen tulee, normaali savut tulee piipusta - vaaleaa savua.